Millainen määrä myyriä pitäisi hävittää hehtaarilta, että sillä olisi jotain merkitystä paikalliseen kantaan ja siten mahdollisesti tuhot vähenisivät? Kuinka usein tämä pitäisi tehdä?
Minä en osaa rakentaa minkäänlaista yhteyttä Antonin kirjoittelun ja lehden tilaamisen välille. Samaa mieltä ei tarvitse olla ja sehän parasta näissä keskusteluissa onkin.
AC: ”Lumien tultua ja 2003 istutetun taimikon antimien ehdyttyä myyrät siirtyivät vain kuusentaimia kasvavalle kuviolle, josta söivät lähes kaikki taimet.
Mitä enemmän on tarjolla muuta syötävää kuin taimia sitä paremmin taimet säästyvät.”
Tuo on kiinnostava näkökulma, koska hirvien suhteen ollaan totuttu päinvastaiseen ajatukseen. Sitä vain en ymmärrä, miksi ruohovartisten kasvien syönnin jälkeen myyrät siirtyivät heinättömän aukon taimien kimppuun, eikä heinikkokuvion taimien kimppuun.
Epäilen, että ei riitä lumikengillä.
Ei tiivisty tarpeeeksi.
Ja on päivien urakka.
Toiseksi, mistä tiedät, että myyriä on alueella ja mitä lajia?
Eikö asia kannattaisi ottaa ensin selville laittamalla loukkuja alueelle ja samalla näkisi, missä osassa taimikkoa niitä on.
Kuten Timppa tuossa kertoi myyrätuho voi tulla tuollakin alueella vain johonkin osaan taimikkoa ei koko alueelle.
Jos on ollut kesästä lähtien paljon peltomyyriä, niin tarkista taimien tyvet, saattavat olla osin jo vioitetut ja pilalla, sillä siitä se laho lähtee.
Jos on paljon metsämyyriä, niin ovat jo nyt saattaneet syödä taimien silmut ja talvella sitten täydentävät tuhoa syömällä yläoksien kuoret.
Myyrilläkin on joku raja-arvo minkä verran ne sietävät omaa paskaansa ja kustaan ruokapöydässään.
Joka tapauksessa ne syövät ensin ruohovartisten kasvien vihreät tyviosat. Kun paska- ja kusiarvot ylittävät tietyn rajan, ne häipyvät huolimatta siitä, kuinka paljon on jäljellä niiden pääravintokohteita.
Tuolla samalla tilalla oli kilometrin päässä edellisestä 4 hehtaarin uudistusala, johon istutimme isoihin mättäisiin pääasiassa kuusentaimia 2004.
Puolella alasta oli yhtenäinen sankka vattukasvusto, joka oli myyrien toimesta silputtu pieniksi pätkiksi samana talvena (2006). Kuusentaimet säilyivät ehjinä.
Myyrät syövät aina muuta kuin puuvartisten kasvien taimia, jos parempaa ravintoa on riittävästi tarjolla.
Myyräsykli on yllättänyt loukkujen valmistajat ja/tai myyjät. Muutamassa paikassa, josta jokunen aika sitten noita kysyin, perinteiset mallit oli loppu. Kodin Terrassa nettisivujen mukaan hinta on 0,95 €/kpl, mutta hyllyn hintalapussa luki 2,7 €/kpl. Kysyin myyjältä, mistä tuollainen ero johtuu, mutta en saanut muuta kuin kiemurtelua vastaukseksi. Agrimarketista lopulta loukut ostin. Sielläkin hintalapussa luki 1,3 €/kpl, mutta kuitissa 1,6 €.
Pikkujuttu, enkä valittamaan lähtenyt kympin takia, mutta tarkkana kannattaa jatkossa olla.
Myyrän pyyntiä sarjana. Voisikin olla hyvä idea laittaa vaikka 5-10 kpl loukkuja yhteen lautaan, siihen kotelo päälle estämään lintujen yms. väärien saaliiden riskiä ja suojaamaan jäätymiseltä. Videon loukku näyttää työläältä, ihan perinteinen malli on varmaan helpompi. Yksinkertaistaisi työtä melkoisesti, kun ei ole kaikki loukut hajallaan.
Kokeile lautapyyntiä ja kerro meille kokemukset. Ehkä saat kuitenkin hieman enemmän myyriä kun loukut ovat hajallaan. Asetettujen loukkujen löytäminen helpottuu, kun laittaa ne jonoon peräkkäin ja merkkaa paikan taimeen tai vesaan sidotulla kuitunauhalla. Näitä jonoja voi olla muutamassa kohdassa eri puolilla taimikkoa.
Tuohon kysymykseen, että mihin myyrät siirtyvät kun ruoka loppuu, niin jos lähistöllä ei ole ruokapaikkaa mihin siirtyä, ruuan puute heikentää talven yli selviytymistä ja lisääntymistä seuraavana kesänä. Jos myyräkanta on korkealla, kaikki väistöpaikatkin eli heikommatkin elinympäristöt ovat varattuja. Reviirikäyttäytyminen eli alttius siirtyä paikasta toiseen riippuu ainakin myyräkannasta, myyrälajista, yksilön iästä ja sukupuolesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.