Millainen määrä myyriä pitäisi hävittää hehtaarilta, että sillä olisi jotain merkitystä paikalliseen kantaan ja siten mahdollisesti tuhot vähenisivät? Kuinka usein tämä pitäisi tehdä?
Noin minäkin ajattelen kuten Gla, että loukkupyynti nousuvaiheessa, ennen lumien tuloa parina päivänä kahteen otteeseen, niin saa kiinni vaeltelevatkin yksilöt. Niin monta pyydystä kuin jaksaa kokea.
Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa saatiin viitteitä siitä että pienetkin suhteelliset muutokset kettujen määrissä jyrsijäkannan nousuvaiheessa vaikuttivat paljon jyrsijöiden määrään. Selityksenä oli se että kun kannan kasvu oli jo valmiiksi nopeimmassa vaiheessa, ei se enää kyennyt kompensoimaan lisääntyvää saalistusta. (Levi et al. 2012. Deer, predators, and the emergence of Lyme disease. http://www.pnas.org).
Gla:
<<<Eli asiallinen syöttilaatikoiden käyttö ei ole kiellettyä?<<<
Tuokaan ei nyt ole ihan loppuun asti ajateltu.
Nuo myrkkyrakeet tappavat vasta kun myyrä on hörpännyt vettä.
Myyrä voi syödä syöttiä monta päivää ja kesäkuumalla rapakon löytyminen voi olla vaikeaa.
Mutta myyriä ravintonaan käyttävät pöllöt, ketut, lumikot, karpät ym.
saavatkin nyt myrkkyä täynnä olevaa ruokaa sisuksiinsa.
Se voipi olla kohtalokasta niille.
En tiedä ovatko myrkkyrakeet myyrien tappamiseksi kiellettyjä, mutta arvelen että ovat juuri tästä syystä.
Kaikkein järkevintä on kun ei tressaa koko elikoista yhtään. Luonto antaa ja luonto ottaa ja jos niitä havunrääppiä ei syö myyrät niin kirjanpainajat tai jotkut muut toukat kuitennii. Ei kaikkia yhteen koriin on sijoituselämän lainalaisuuksia. Monipuolinen metsärakenne takaa muutakin kuin v-käyrän nousua.
Ainakin pariin otteeseen aikaisemmin olen kehunut kettuperheen olleen aukollani tehokas myyräntappomenetelmä. Ja varmasti luonnonmukainen!
Lumijäljistä oli aamuisin hyvin helppoa todeta kuinka emo oli lähtenyt öiseen myyränpyyntiin. Olimme rauhoittaneet harvenuksessa ketun pesäluolaston ympäristön. Multaiset jäljet johtivat viereiselle äestetylle aukolle, jossa kettu oli kulkenut vakoja pitkin ja aina välillä loikannut sivuun ja kaivellut sammalikossa. Partioituaan tarpeeksi aukolla se oli palannut takaisin pesälle. Keväällä luolastosta kurkisteli uteliaita ketunpoikasia ihmetellen metsäretkellä olleiden lasten ääniä ja katselijoita.
Mitään taimituhoja ei aukolla ollut. Siitä kiitos kettuperheen!
Sama ketunpesä on ollut asuttuna vuosikymmeniä. Varmasti kiilusilmäiset metsästäjät ovat jonkun asukkaan saaneet tapettua, mutta aina on jäänyt uusi asukas myyriä pyytämään.
Ainakin tämä tapaus on todisteena ketun merkityksestä todella tehokkaana myyränpyytäjänä.
Kurki: ”Gla:
<<<Eli asiallinen syöttilaatikoiden käyttö ei ole kiellettyä?<<<
Tuokaan ei nyt ole ihan loppuun asti ajateltu."
Ei ollutkaan. Minulla ei kokemusta laajamittaisesta myyrien hävittämisestä ole, siksi avasin ketjun ja kysyin asiasta. Tämän keskustelun ja muun asioiden selvittämisen myötä on kuitenkin selvinnyt, että myrkkyjen käyttö ei ole vaihtoehto taimikoiden suhteen. Jäljelle normaalin metsänhoidon lisäksi käytännössä loukut ja karkotteet. Voihan noita petolintujen orsiakin muutaman huvikseen taimikkoon rakentaa, kun siitä ei isompaa vaivaa ole. Heinän torjunta on minun taimikoissani kunnossa, joten sillä saralla ei enempää ole tehtävissä.
Heinän torjunnan ajatus ei kai myyrien vähenemiseen perustukaan. Jos oikein olen ymmärtänyt, myyrät välttävät avoimia kohtia. Näin ollen taimet aukon keskellä ei houkuttele myyriä samalla tavalla kuin heinikon seassa olevat taimet. Käytäntö on sitten toinen. Kuinka tehokas heinän torjunta vaaditaan, jotta tuhot oikeasti vähenevät. Sitä en edes yritä arvata. Onneksi heiniminen on muutenkin hyödyllistä, joten tuon pohtimisella ei kannata itseään stressata.
Tuo heinäntorjuntakin myyrien vähentäjänä on kyseenalainen, jos taimet ovat vähän korkemmille mättäille istutetut ja ehtineet kasvaa vaikka pari kesää.
Esimerkkinä Viitasarella mätästetyllä maapohjalla oleva kuusentaimikko, josta olen täälläkin kertonut.
2011 istutettu eikä silloin yhtään heinää, mutta siitä huolimatta istutusvuonna oli järjettömästi myyriä ja myyrien pyytömäärä oli 350kpl/ha.
Kesällä 2012 ei myyriä ollut alueella eikä heinää, mutta tänä kesänä taas on rajussa nousussa metsämyyräkanta ja 50 pyydettyä eikä edelleenkään yhtään heinää.
Viikko sitten kävin kokemassa loukut 40 kpl ja 5 myyrää oli.
Jos nyt pian tulee lumet en käy enää katsomassa.
Loukut on viritettynä uusilla sekahedelmapussin kuivatuilla omenan palasilla ja lisäksi hajustetta omenamehupullosta pohjalautaan.
Jääkööt talven alle jos nyt lumet tulee pian.
Minulla aivan samantyyppisiä kokemuksia kuin Kurjellakin. Siis myyrien esiintyminen ja myyrätuhot eivät korreloi paikan heinäisyyden tai avoimuuden kanssa. Vuonna 2009 oli muutamassa 2006 hakatussa aukossa (suurin n. 5 ha) pahoja tuhoja, vaikkei niissä vielä kasvanut paljon muuta kuin istutustaimet. Vieressäkään ei ollut uusia aukkoja, joten myyrät tulivat paikalle jostain vanhemmista metsistä. Toisaalla myyrätuhoja oli heinettyneissä aukoissa tai sitten ei. Olen kertonut aiemmin n. 1,5 ha:n U:n muotoisesta aukosta, jonka toisessa haarassa oli liki täystuho ja toisessa taas ei ollenkaan. Siis yksittäisen tilan yksittäisilläkin aukoilla tilanne vai vaihdella laidasta laitaan.
Tässä meillä paljastuivat keväällä 2006 massiiviset myyrätuhot. Koivun- ja männynkylvöjä oli syötetty (syöttäjänä pienpetojentappoprikaati johtajanaan lumikkohypoteetikko henttonen) yli 10 hehtaaria täysin sileäksi, istuksia täydennettiin luokkaa 10 hehtaaria. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut myyrätuhoja.
Parhaiten säästyi 2003 istutettu kuusikko, jolla kasvoi sankkana viidakkona miehenkorkuisia ruohovartisia kasveja, joiden virheitä tyviosia myyrät söivät.
Kyseinen uudistusala (pituus 600 metriä) rajoittui tuolta 600 metrin sivultaan 2005 muokattuun ja istutettuun aukkoon, jolla kasvoivat vain kuusentaimet. Lumien tultua ja 2003 istutetun taimikon antimien ehdyttyä myyrät siirtyivät vain kuusentaimia kasvavalle kuviolle, josta söivät lähes kaikki taimet.
Mitä enemmän on tarjolla muuta syötävää kuin taimia sitä paremmin taimet säästyvät.
Onkohan Antonilla omaakin metsää vai laskeeko myyrät naapurin metsistä. Luultavasti naapurin.
Oman arvioni mukaan n. 8 vuotta on luettu tuota saamaa horinaa tältä nettisaitilta. Sanasta sanaan. Luulisi, että Metsälehtikin vähän heräisi asiaan mutta ei näköjään. Onneksi tuo tahti on sentään aika paljon harventunut ja kieli siistiytynyt.
(Jatkan lehden tilausta välittömästi kunhan saatte tuon häirikön kokonaan pois tältä saitilta.)
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.