Millainen määrä myyriä pitäisi hävittää hehtaarilta, että sillä olisi jotain merkitystä paikalliseen kantaan ja siten mahdollisesti tuhot vähenisivät? Kuinka usein tämä pitäisi tehdä?
Toivottavasti linnuille kelpaavat tähystyspaikoiksi, aukolle jätetyt pystyyn kuivaneet rungot. Niitä oli senverran ettei tarvinnut eläviä puita haaskata jättöpuiksi. Mitä nyt pystykatajan kaveriksi jätettiin pari alikasvoskuusta, ettei aurinko polta katajaa.
Bernerille soitin näistä myrkkyrakeista vuosia sitten, kun kyselin mistä saisi tätä tehoainetta, jotta voisi esim itse sekoittaa vaikka kauraryyneihin, kun nämä myrkkysyötit ovat niin kalliita.
Tallaisia asioita tuli ilmi.
Sanottiin että näitä heidän valmistamiaan myrkkypaloja ei saa levittää luontoon, vaan ovat tarkoitettu asuntojen ja ulkorakennusten jyrsijoiden tappamiseen valvotussa ympäristössä, että kun pyynti lopetetaan, niin laatikot sitten viedään ongelmajätekeräyspisteisiin.
Luontoon levitetyt sadat, tuhannet syöttölaatikot voivat jäädä sinne, kun kukaan ei niitä valvo.
Mitenkä pahvilaatikko ulkona kestää?
Myrkkysyöteistä vielä, että niin hiiret, kuten myyrätkin lopettavat pian näiden myrkkysyöttien syömisen, kun niitä on paljon.
Lajitoverit haistelevat myrkkyrakeisiin kuolleen myyrän (kuolee vasta kun juo vettä) suuta ja lopettavat heti tällaisen hajun omaavan syötin syönnin.
Syöttiä pitäisi tasaisin väliajoin vaihtaa, mutta kun ei ole muita hajuja myrkkysyöteissä olemassa, niin myrkkysyötit menettävät tehonsa pian.
Myrkkysyötit on tarkoitettu vain vähäisemmän määrän esim. halkoliiteriin pesiytyneiden muutaman myyrän tappamiseen, ei satojen ja tuhansien myyräpopulaatioiden, sillä se ei toimi pitkään, myyrät lopettavat pian syötin syönnin.
Myyrä: ”Sanottiin että näitä heidän valmistamiaan myrkkypaloja ei saa levittää luontoon, vaan ovat tarkoitettu asuntojen ja ulkorakennusten jyrsijoiden tappamiseen valvotussa ympäristössä, että kun pyynti lopetetaan, niin laatikot sitten viedään ongelmajätekeräyspisteisiin.”
Eli asiallinen syöttilaatikoiden käyttö ei ole kiellettyä?
Myyrä: ”Mitenkä pahvilaatikko ulkona kestää?”
Ei sen väliä, kun ei pahvilaatikoita käytä.
Myyrä: ”Myrkkysyöteistä vielä, että niin hiiret, kuten myyrätkin lopettavat pian näiden myrkkysyöttien syömisen, kun niitä on paljon.”
Samaa sanotaan loukkupyynnistä. Tiedä sitten, mikä on totta. Parasta lienee toteuttaa homma tehokkaasti ja nopeasti.
En kyllä toisaalta noita Myyrän mainostamia lautalaatikoitakaan viitsisi kantaa. Voisiko sen lautaputken korvata vaikka muoviputken pätkällä, niin olisi kevyempi kannella? Luukku putken puoleen väliin ja litsku siitä putken sisään.
Glan aloitukseen liittyen pohdiskelin vähän asiaa googlettamisen jälkeen. Jos huipussa myyriä voi olla kovimmillaan 200-300 kpl hehtaarilla, niin luulisi että siitä pitäisi saada ainakin puolet pois että se tuho(riski) merkittävästi pienenisi. Kai ne 100/ha jotain syö! Kova homma joka tapauksessa.
Toisaalta kuulostaa kyllä kovalta luvulta tuo 200-300. Täytyy olla ihanteelliset olosuhteet kannalla saavuttaa syklihuippu.
Noiden oikeiden tutkijoiden mukaan se pyynti kannattaisi ajottaa tietenkin siihen enen huippua ja huippu-vaiheeseen. Sittenhän se kanta romahtaa kohta itsekseenkin. Ne ketut ja supit kannattaa noista hommista unohtaa ja listiä pois muina töinään linnun pesiä hävittämästä. Myyräsyklien kannalta noilla pedoilla on olematon merkitys -ne ei joka tapauksessa ehdi niihin syklisyöminkeihin mukaan.
Omissa taimikossa ei ole noita myyrätuhoja toistaiseksi sattunut (kop kop), saattaa olla sellaista aluetta että ei jostain syystä myyrät viihdy. Mutta mistä sen tietää, luonto on useinkin arvaamaton.
Myrkkysyöttiä käyttämällä ei koskaan tiedä montako myyrää on henkensä menettänyt.
Itselläni ei ole kokemusta myrkkysyöteistä, miltä taimikko näyttää sitten keväällä, jos ennen lumia hehtaarilla on vaikka 500 myyrää.
Loukkujen kokeminen antaa aina arvion myyrien määrästä.
Ensiksi pitäisi tietää mitä myyriä alueella on ja kuinka paljon.
Noita tietoja ei saa muuten kuin loukkupyynnillä..
Muoviputket ovat huonoja, kokeiltu on.
Muovin vieminen luontoon on myös kyseenalaista.
Silloin kun sinne viedään puuta ja pala rautaa ja vaikka ne sinne jäisivät, niistä ei ole mitään haittaa.
Kuivat laudat eivät paina paljon paketti on 13kg/ 12 lautaa.
Helppo kokeminen ja loukkujen asettaminen vaatii, että kansi voidaan ottaa kokonaan pois.
Lisäksi alustan pitää olla vähän painavampi sillä, jos toinen loukku laukeaa, ettei se laukaise toistakin loukkua.
Ämpärimenetelmä on eläinsuojelullisesti arveluttava, ellei ämpäreitä käy joka päivä tyhjentämässä.
Metsäkäyttöön hyväksyttyä torjunta-ainetta ei ole käytössä.
Pyydystys loukuilla on paras menetelmä, luulen, vaikka en ole vielä kokeillut.
Petoja voi säästää varmuuden vuoksi. Olen jostain lukenut, että kettukin voi varastoida myyrämuonaa, kuten varpuspöllö ja näätä, eli pedot pyytävät runsaan pöydän ääressä yli tarpeen huonoja aikoja silmällä pitäen.
Myyräkoira ei ole vielä löytänyt saalista, ehkä ensi kesänä?
Lieneekö tehty joskus todellista tieteellistä tutkimusta tuollaisen loukkupyynnin todellisesta vaikutuksesta. Selvähän se on, että huippukannan aikaan loukkuihin menee myyriä. Ne ovat peräisin joko pyydysalueelta tai vaeltavat sinne syntyvään heikomman kannan alueeseen jostain läheltä.
Kysymys kuuluukin, että kuolisivatko ne kuitenkin samaan aikaan tauteihin. Tai jopa peräti niin, että tautivaihe iskisi aiemmin, jos kanta olisi tiheämpi. Vaihtohto voisi olla tietenkin myös niin, että taudit lisääntyvät nopeammin, jos myyrien liikkeet tapahtuvat taimikkoalueelle kauempaa.
Sinänsä mielenkiintoista on, että tuhot eivät koskaan ole joka aukossa samanlaisia. Lähekkäinkin saattaa esiintyä täysin eriasteisia tuhoja. Yhteismetsällä on maita noin 75 km välein. Toisella alueella esiintyy myyräkannan huippuvuosina vaihtelevasti tuhoja. Toisella ei ainakaan pariinkymmeneen vuoteen ole esiintynyt havaittavia tuhoja. Sillä tuhovapaalla tienoolla on pienpetojen metsästys tehokasta. Vastaavasti myyrätuhoalueella olematonta.
Kyllä luonto on arvaamaton. Tarvittaisiin kyllä tosi perusteellista tutkimusta, jotta voitaisiin ainakin jollakin tarkkuudella ennustaa myyräkantojen kehitystä ja löytää keinoja rajoittaa kantoja. Olen kyllä samaa mieltä, ettei pedoista juuri ole hyötyä. Meilläkin oli paha tuho 2-vuotiaassa taimikossa supin pesän vieressä aukossa. Saman aukon kauemmassa päässä ei taas ollut tuhoa.
Heh, metsästäjien se pitää tehdä propakandaansa vaikka myyrien pyynnistä. No, on tosiasia tietenkin että metsästäjät ovat kautta aikojen ainakin viimeiset viisikymmentä vuotta osanneet propakandan teon ja hallinnan.Paras esimerkki Lauri Kontro Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana. Missäpä luonaa paremmin omien tarkoitusperien ajo kuin maaseudun pää-äänenkannattajan päätoimittajana.
Mitäs se kirjoittikaan metlan myyrätuhovastaava henttosen aina uskollinen vasen käsi huitu (09.10.2008 savon sanomat) ennen kaikkien aikojen massiivisimpien (täysin syötyjä 20000 hehtaaria) myyrätuhojen paljastumista (keväällä 2009):
”…Myyriä on Kainuun eteläpuolella enemmän kuin koskaan aiemmin Metlan 30-vuotisen pyyntihistorian aikana…
…Ongelma on pahin Etelä- ja Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä…
…Petoja on ollut nyt hyvin vähän maastossa, ja se on mahdollistanut myyräkannan nousun…”
Asiayhteydestään irrotettuja lauseita sieltä täältä, tarkoitushakuisen totuttuun tapaan. Koko ajan vähenevää viihdearvoahan noilla sepustuksilla on, mutta eipä paljon muuta. Ihanko Savon Sanomissa!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.