Millainen määrä myyriä pitäisi hävittää hehtaarilta, että sillä olisi jotain merkitystä paikalliseen kantaan ja siten mahdollisesti tuhot vähenisivät? Kuinka usein tämä pitäisi tehdä?
Vastaus artolle: on kasvanut, samoin minkin, mutta noiden osuutta lintukatoon on aika vaikea arvioida. Vain pienen ajan vuoden kierrosta on sellaiset lumiolot, että kettu ja näätä ei pysty saalistamaan myyriä – esimerkiksi juuri nyt. Saalistajien merkittävin vaikutus tapahtuu muutenkin kesällä lisääntymisaikaan. – Tutkimukset ovat vielä keskeneräiset, mutta petoja voisi alkaa käyttää hyväksi jo tuloksia odotellessa.
”Niiden saalisvaikutuksen kerrotaan heikentävän erityisesti linnuston ja sammakkoeläinten monimuotoisuutta.”
Omien havaintojen mukaan sammakkoeläinten monimuotoisuutta heikentää eniten liikenne. Monimuotoisuus häviää ja niistä tulee litteitä. Supit, ketut ja varikset sitten syövät tieltä monimuotoisuuden menettäneet sammakkoeläimet.
Ketun ja näädän talviravintoa on tutkittu Värriön tutkimusasemalla pitkään. Tutkimusaseman perustajan ja pitkäaikaisen johtajan erkki susipulliaisen kirjoittamassa kirjassa (Lapin Taigaa) sivulla 135 on graafi, joka kertoo näädän talviravinnon koostuneen useana talvena lähes sataprosenttisesti myyristä.
Gaafin alla on seuraava teksti: ”Näädän ravinnon koostumus talvina 1976/77-1991/92 ulosteanalyysien perusteella. Tänä aikajaksona jäljityskilometrejä kertyi yli 13000 ja kuva ravinnon koostumuksesta perustuu 5677 ulosteen tutkimiseen. Suurin osa tutkimusnäädistä varustettiin radiolähetinpannalla talvesta 1985/86 alkaen. Näätä käyttää varsin monipuolisesti ravintoa (ns. opportunistinen generalisti), joskin myyrät ovat halutuimpia, mikäli niitä vain on kohtuullisesti saatavilla.”
Värriö on suomen lumisimpia paikkoja. Siitä huolimatta näädän talviravinto koostuu siellä pääasiassa myyristä.
Entä kettu? Susipulliainen kirjoittaa: ”…Metsämyyrä, punamyyrä ja harmaakuvemyyrä muodostavat kolme neljäsosaa näätien myyräsaaliista. Tämä kielii siitä, että näädät ovat talvella saalistaneet pääasiassa havu- ja sekametsissä. Tutkimusalueellamme elelee myös kettuja. Niiden tärkeää ravintoa ovat pelto- ja lapinmyyrät. Näitä ketut kaivavat lumikerroksen sisältä, missä myyrillä on lumitunnelinsa. Näin ketut ja näädät eivät ole myyrienkään osalta suuressa määrin ravintokilpailijoita.”
Edelleen pulliaisen tekstiä: ”…Kun myyriä on paljon, niiden osuus voi lähennellä sataa prosenttia, vaikka muitakin ravintokohteita on runsaasti tarjolla…”
Ei mitään haittaa kotimaisista pienpedoista. Niitä aina ollut ja saa olla……Mutta tulokkaat esimerkiksi supi tekee 2 pentuetta kesässä. On talvet piilossa luolissa. Ei voi metsästää jäljiltä. Minkki verottaa vesilintuja. Supeja näkee kesällä autoillessa suhteellisen paljon.
Niin tuolla Värriössä on tutkittu että myös kanalintujen alamäkeen on syynä kettukantojen voimakas kasvu. Tällaisia nämä tutkimukset ovat. Eräs tohtori sanoi vanhassa työpaikassa että 70 % väitöstutkimuksista on puhdasta ”sontaa” . Tavoitteena on saada vain tutkinto valmiiksi. Näitä kyseenalaisia väitöksiä ollaan nähty tälläkin keskustelupalstalla ja asian tiimoilta on paljonkin kirjoituksia ollut. Tiedä nyt mitä sitten uskoa. Jotkut vielä asiaa hämmentääkseen kopioivat lauseita tai kappaleita irti asiakokonaisuudesta ja julkaisevat niitä sitten omissa asiayhteyksissä. Itselleen sopivan päämäärän saavuttamiseksi.
”Niin tuolla Värriössä on tutkittu että myös kanalintujen alamäkeen on syynä kettukantojen voimakas kasvu.” Nyt kyllä itse syyllistyit samaan josta edellä syytit muita! Lause liittyi blogiin, jossa tutkimusteknikko spekuloi vuosien välisten vaihteluiden syitä, arvellen, että runsaiden myyrävuosien vahvistama kettukanta olisi käynyt myyrien romahdettua kanalintujen kimppuun. Tätä kutsutaan vaihtoehtoishypoteesiksi, johon metsästäjät mielellään uskovat, mutta jolle ei ole kovin hyvää tukea tutkimuksista tullut. Värriön pitkäaikaismuutokset näyttävät ihan toista: sekä metsäkanat että kettu ovat vahvistaneet kantojaan yhtä aikaa. Riekon kannannousu on viime vuosina tasaantunut, mikä voi johtua mm. ilmastonmuutoksesta ja epäsuotuisista kevätsäistä.
Niin se oli vain esimerkki kuinka tulokset voivat olla erilaiset ja niitä sitten julkaistaan totuutena. Jokainen voi toki uskoa siihen julkaisuun mihinkä tykkää ja tuntee paremmin omakseen. Usein vain tahtoo olla niin että mitä useampi ”kellokas” asiaa toitottaa niin joku jopa luulee että se ainoa ja oikea totuus. Minä uskon että omilla pedoilla ei juurikaan ole vaikutusta lintukantoihin merkittävästi mutta kun vieraspedot saavat jalansijan ja sopiva egologinen lokero kun löytyy niin voi olla merkittävät tuhot kyseessä. Näistä vieraslajien huonoudesta Suomen luonnolle on paljon esimerkkejä niin kasvien, kalojen ja nisäkkäidenkin puolelta.
Uskon että jos täälläkin palstalla tämä ”myyrämafia” näkee selalisen tutkimuksen jossa todetaan että pienpedoilla ei ole merkittävää vaikutusta myyräkantoihin vaan kasvaneet myyräkannat johtuvat nykyisistä metsänkäsittely tavoista niin he eivät sanallakaan kirjoita tutkimuksesta koska se ei palvele heidän etuaan.
Viimeinen tieto pitkän lumilinjan jälkilaskennasta kertoo (talvi 2016/17), että linjan on ylittänyt 88 kanalinnun jäljet ja 217 ketunjäljet.
Neljäkymmentä vuotta aiemmin (1976/77) vastaavat luvut ovat 24 ja 16. Siis kanalintuhavainnot ovat lähes nelinkertaistuneet ja ketun jälkihavainnot lähes neljätoistakertaistuneet.
Tuohon aikaan (1976/77) koko maan tasolla kanalintukannat olivat ihan toista luokkaa kuin nykyisin. Samoin kettukannat.
Värriössä ainoa muutos aiempaan on se, että metsästys on lopetettu 1995.
Värriön tutkimusasema on helsingin yliopiston hallinnoima. Saman yliopiston talvilintulaskennoissa on talvella 1960-61 nähty 303 metsoa 430 laskentalinjalla, kun taas tänä talvena 2017-18 niitä on nähty 17 yksilöä 552 linjalla.
Värriön luontopäiväkirjasta: Monday, January 22, 2018: ”Tein partiointireissun Hirvasjokilaakson alueelle… …metsoja sattui kohdalle 17 yksilöä…”
Saman verran (17) kuin koko maassa samaan aikaan viidelläsadallaviidelläkymmenelläkahdella (552) laskentalinjalla. Raju on metson alamäki värriössä.
Ja tämä vain ketun ansiota ? Uskokoon ken tahtoo. Uk-puistossa vuosien aikana tullut vaellettua vuosittain aika pitkiäkin aikoja. Havainnot eivät kyllä ole olleet samansuuntaisia. Lintukannat siellä noudattelevat valtakunnallista tasoa. Eli viime vuodet aika huonot.
Ei se nyt aivan pelkästään ketun ja näädän ansiota ole. Kyllä joku osuus on myös sillä, että Värriön alueella ei ole koskaan harrastettu metsätaloutta ja metsästyskin on lopetettu kokonaan 22 vuotta sitten. Miksi tätä ilmiötä ei nähdä etelän kansallispuistoissa? Syynä voi olla mm. se että rauhoitusalueet ovat liian pieniä; lintujen nuoret yksilöt vaihtavat elinaluetta ja joutuvat puiston ulkopuolelle; vain Nuuksio ja Sipoonkorpi saattaisivat olla riittävän isoja.
Tuostapa voi katella, klikkaamalla linkkiä pdf-graph tai pdf:
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.