Millainen määrä myyriä pitäisi hävittää hehtaarilta, että sillä olisi jotain merkitystä paikalliseen kantaan ja siten mahdollisesti tuhot vähenisivät? Kuinka usein tämä pitäisi tehdä?
Ei ole tarvinnut kymmeneen vuoteen Chanelia eikä muutakaan myyrien torjumiseksi. Olihan se 1990-2000 luvun peltomyyrien räjähdysmäinen lisääntyminen avohakkuualueilla poikkeuksellinen ilmiö. Aiheutti metsänviljelyn epäonnistumisen välittömästi uudistettaessa ja tarkoitti vaiheittain ainakin puolta Suomea. Sattuu vielä samaan ajankohtaan, jolloin tutkimus on todennut Euroopan maissa myyräkantojen heikentyneen.
Voihan se olla niinkin, että yhteiskunnallinen kehitys saavutti Suomen vähän myöhemmin. Eli tällaiset poliittiset ja instituutionaaliset muutokset alkoivat vaikuttamaan, kunnes Suomi liittyi EU:hun. Veromuutoksen ohella metsänhakkuut lisääntyivät ja toteutuivat lähes kokonaan avohakkuina, joka sekin on myyrien lisääntymisen kannalta myönteinen asia.
En tiedä millä on vaikutusta, mutta ainakin tämän luokan muutokset, kuten unioniin liittyminen, on tarkoittanut ”alusmaita” ja runsasta luonnonvarojen käyttöä. Mitä se sitten olisi voinut tarkoittaa Euroopassa? Mahdollisia myyräinvaasioita, jotka sitten metsänhoitotapojen muuttuessa ovat hiipuneet?
EU:hun liittyminen samalla tavalla kuin metsäverouudistuksen siirtymäaika. Sattuvat samalle ajalle ja se vaikutus. Lisääntyneet avohakkuut ja nimenomaan avohakkuut, sillä siihen aikaan harvennushakkuita ei juurikaan tehty, ainakin huomattavasti vähemmän kuin siirtymäajan jälkeen. Katettiin myyrille (peltomyyrä) poikkeuksellisen hyvä ravintotilanne havumassa/hakkuutähteet, jonka myyrät käyttivät hyväkseen ja aiheuttivat samalla havumassojen ohella myös metsänviljelyn tuhot. Toimii samaan tapaan kuin pakettipelloilla, eli nämäkin niihin samoihin aikoihin, joita alettiin purkamaan EU:hun liittymisen jälkeen. Kysymys on poliittisista siirroista ja tässä tapauksessa myös instituutionaalisista siirroista.
Viimeisimmät myyrähuiput sattuivat ajanjaksolle 2008-2011. Tukkien hintapiikki osui vuoteen 2007. Näillä voi olla sellainen yhteys, että vuonna 2007-2008 tehtiin paljon avohakkuita, jonka jälkeen myyrätuhoille alttiita taimikoita perustettiin paljon. Kuten edellä kerroin, suurin muutos avohakkuiden pinta-aloissa tapahtui kuitenkin jo paljon aiemmin. Viime vuosien hakkuupinta-alojen nousu on tullut harvennushakkuista.
Riistakeskukselta lähti eilen tiedote, jossa kehoitetaan pienpetojen pyyntiin. Tämä on julkaistu useissa lehdissä:
Riistakeskus kehottaa tehostamaan pienpetojen pyyntiä ennen kevään pesimäkautta, jotta niiden haitallista vaikutusta linnustoon saataisiin ehkäistyä. Erityisesti haitalliset vieraslajit minkki ja supikoira kehotetaan ottamaan pyynnin kohteeksi.
Riistakeskus kertoo varsinkin saaristo- ja kosteikkoalueiden olevan alttiita minkin ja supikoiran saalisvaikutukselle. Niiden saalisvaikutuksen kerrotaan heikentävän erityisesti linnuston ja sammakkoeläinten monimuotoisuutta, mutta myyrien saalistuksen myötä vaikutukset voivat ulottua myös kasvillisuuteen.
Riistakeskuksen mukaan kohdennetulla pyynnillä voi olla huomattava merkitys lintujen pesimätulokselle.
Ymmärrän, että minkkiä ja supikoiraa on hyvä pyytää. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, mitä riistakeskus haluaa sanoa tällä:
Niiden saalisvaikutuksen kerrotaan heikentävän erityisesti linnuston ja sammakkoeläinten monimuotoisuutta, mutta myyrien saalistuksen myötä vaikutukset voivat ulottua myös kasvillisuuteen.
En ymmärrä minäkään. Riistakeskukselle pojot kuitenkin siitä että siellä osataan tehdä ero vieraslajien ja kotoperäisten kesken, ja siitä että tunnustetaan petojen vaikutus myyräkantaan.
Supikoira ja minkki nimenomaan myyriä pääravintonaan käyttävinä reviiriyleispetoina pitävät myyräkannan pienenä ja vakaana. Kun ne saavat olla rauhassa myös niiden kanta vakautuu.
Terveyskirjasto-Duodecim: ”…Puutiainen saa useimmiten TBE-viruksen, kuten borreliankin, ruokaillessaan toukkavaiheessa pikkujyrsijän iholla, erityisesti silloin, kun vieressä ruokailee toinen, valmiiksi virustartunnan saanut vanhempi nymfipuutiainen…”
METLA hanke 3249: ”…Tekopesäkokeiden mukaan maassa pesivien lintujen pesiin kohdistuva predaatiopaine vaihtelee vuosittain. Vaihtoehtoissaalishypoteesin mukaan metsien yleispedot siirtyisivät hyödyntämään linnunpesiä myyräkantojen romahtaessa. Saamamme tulokset eivät kuitenkaan tue tätä olettamusta, pesätuhot ovat olleet suurimmillaan hyvinä myyrävuosina…”
Tuo Metlan hanke (tutkimus) on tehty 1999-2006, eli on ollut riittävästi aikaa reagoida tuohon tulokseen. Siitä huolimatta vuonna 2001 aloitettua myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojentappokampanjaa kiristetään edelleen. Tuo holtittomuus on johtanut siihen, että esimerkiksi teerikanta on helsingin yliopiston 62 vuotta jatkuneessa seurannassa alempana kuin koskaan tuona aikana.
Kertausta: keskikokoisten petojen vaikutus myyrien populaatioon on ilmeisesti paljon suurempi kuin niiden syömien myyrien määrästä voisi päätellä. Samalla lailla kuin Karjalan susien vaikutus hirviin on suuri. Ilmiön nimi on englanniksi ”intimidation”, suomeksi…?
Mittasin juuri että meillä on 70 cm lunta ja aikamoisen kova kerros välissä kun moton telin eturengas nousee hangen päälle. On siinä ketturievulla ja supikoiralla myyrien syönti työlästä kun pitää hangen alta myyrä kaivaa. Mutta kun on kerta tutkittu että kettu hoitaa homman niin hoitaahan se. Tutkimusta on uskottava koska niin on tutkittu. Täytyis vain käydä herättämässä ne supikoirat talviunilta myyrä jahtiin.
Taitaa olla kuitenkin Karjalan sudet ja hirvet pikkuisen eri asia kuin pohjoisen Keski-Suomen myyrät. Ehkä suurin ero voisi olla että niiden välissä ei ole 70 cm lunta.
Meillä lunta 80cm ei taida kettu loikata maahan asti massallaan……..Tuo holtittomuus on johtanut siihen, että esimerkiksi teerikanta on helsingin yliopiston 62 vuotta jatkuneessa seurannassa alempana kuin koskaan tuona aikana………Vasta kyssäri……….Onko supikanta kasvanut tuona aikana paljon. se nimittäin syö munat pesästä (yhdestä pesästä menee 6-9 poikasta kerralla) siinä hiukan mietittävää.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.