Millainen määrä myyriä pitäisi hävittää hehtaarilta, että sillä olisi jotain merkitystä paikalliseen kantaan ja siten mahdollisesti tuhot vähenisivät? Kuinka usein tämä pitäisi tehdä?
Gla, tuossa on kyse siitä että pitkät aikasarjat ovat kyllä korvaamattomia ympäristömuutosten huomaamisessa, mutta niiden pohjalta on erittäin vaikeaa selvittää syy-seuraussuhteita, eli mistä muutos perimmältään johtui.
Aikanaan tuli otettua kantaa myyräesiintymien runsauteen, kuin myös esiintymien päättymiseen. Perustelin kantaani metsäverotuksen siirtymäajalla 1993-2006 (13 v.) ja tuon siirtymäajan runsailla avohakkuilla, eli myyrien ravintotilanteella. Myyrät (peltomyyrät) lisääntyivät räjähdysmäisesti avohakkuualueilla ja aiheuttivat tuhot.
Siitä ajasta on nyt kulunut kymmenen vuotta ja väittäisin metsänhoitotapojenkin muuttuneen sen jälkeen. On menty enemmän hoitohakkuille. Ainakin omien havaintojen mukaan siirtymäajalle verrattavat myyrätuhot ovat päättyneet. Olihan ne siihen aikaan havaittavissa, huiput tarkoitti hyvää ravintotilannetta, syklit tautia ja pedot, niiden esiintymiseen en osaa sanoa.
Jovain: kyllä jossain määrin voi pitää paikkansa. Suurin muutos hakkuukäytännöissä tosin tapahtui jo 1950- ja 1960-luvuilla, kun harsinnoista siirryttiin tasaikäiskasvatukseen. Verotuksen siirtymäajalla avohakkuupinta-alat olivat liki 200 000 hehtaaria ja ovat sen jälkeen olleet hieman pienemmät.
Taimikko ei ole kummankaan yleisen myyrälajimme suosikkielinympäristö, vaan metsämyyrä viihtyy varttuneessa metsässä ja peltomyyrä avoimemmilla ruohoisilla alueilla. Kun myyräkanta on korkealla, kummatkin joutuvat etsimään elinpiiriä myös taimikoista. Tämä ilmiö eli myyräkannan rajut vaihtelut voidaan ehkä estää rauhoittamalla myyränsyöjät, koska petouhkan alla ”myyrät rajoittavat liikkumistaan ja jopa runsaiden ravintolaikkujen käyttöä” (suora lainaus).
AJ: Tämä ilmiö eli myyräkannan rajut vaihtelut voidaan ehkä estää rauhoittamalla myyränsyöjät, koska petouhkan alla ”myyrät rajoittavat liikkumistaan ja jopa runsaiden ravintolaikkujen käyttöä”
Meille tuohon taakse hakattiin kaksi seitsemän hehtaarin aukkoa jotka kasvaa hyvin heinää. Alueella pyörii yksi ”repolainen” jonka näinkin jokin aika sitten. Onhan sillä kohtuuton urakka pitää myyräkanta aisoissa kun lunta on 70 cm. Ilmeisesti ”repolainenkin” on heittänyt ”pyyhkeen kehään” kun talojen pihapiireissä pyörii.
Kyllähän se aika uskomattomalta tuntuu, että repolaisen ei tarvitse ehtiäkään syödä myyriä: riittää että se käy jättämässä alueelle hajujäljen, niin myyrät pysyvät koloissaan.
Uskomattomalta tosiaan. Taitaa olla uskon asia! En kyllä kuulu nuihin uskovaisiin. Kuinkahan tutkijat ja kemistit eivät siltäpohjalta kehittäneet vieläkään karkoitusainetta. No tutkijoita on joka lähtöön muttei kai sitten tuohon. Voisin hiihellä repolaisena.
Olin sihteerini (6 ällän ylioppilas ja tohtori; rimaa hipoen kelpaa tehtävään) kanssa seuraamassa väitöstilaisuutta jyväskylän yliopiston konneveden tutkimusasemalla 14.09.2012.
Väitöksen pääanti on tässä: ”…jo pelkällä saaliiksi jäämisen riskillä, eli koeasetelmassa lumikon hajulla koetarhoissa ilman varsinaista pedon läsnäoloa, oli dramaattisia vaikutuksia myyriin: lumikon haju heikensi myyrien kuntoa ja vähensi erityisesti koiraiden selviytymista talven yli. Saaliiksi jäämisen riski johti myös pienempiin populaatiokokoihin sekä myöhästytti myyrien lisääntymisen aloitusta jopa kuukaudella…”
Onnittelin väittelijäpoikaa läpimurrosta: luken myyrätuhovastaava professori heikki henttonen: ”…On myös muistettava, että myyrät voivat nostaa lisääntymistehoaan, kun petojen saalistuspaine on suuri…” Tuo myyrätuhovastaava henttosen sepite on todistettu vääräksi. Siitä huolimatta peesareita riittää.
Koetarhat konnevedellä ovat kooltaan 0,25 hehtaaria. Jo siinä koossa myyrät häipyvät alueelta jos vähänkään haisee lumikolta. Elleivät pääse pakenemaan, kuolevat pelkoon. Ketun haju karkottaa vähintään hehtaarin myyrät. Pitää vaan olla se kettu.
Niimpä. Pitäisikö valjastaa Chanel tai joku muu tutkimaan se lumikon hajukin. Myskiäkin käytetään hajuvesissä. Hirville omansa. Tulis tehokkaita karkotteita myös hiirille. Chanel 5 tuoksuu jo edelläajavasta autosta! Yhdellä hajuvesipullolla sais vatmasti suojeltua muutaman hehtaarin. Swiksi vois sitä sekottaa myös suksivoiteisiinki.
Ei ole vitsi!
Samalla saatas ehkä myös nouseen mieshiihon tasokin…naiset edelle… No tämä on vitsi
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.