Keskustelut Metsänhoito Myyrien pyydystäminen

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 169)
  • Myyrien pyydystäminen

    Millainen määrä myyriä pitäisi hävittää hehtaarilta, että sillä olisi jotain merkitystä paikalliseen kantaan ja siten mahdollisesti tuhot vähenisivät? Kuinka usein tämä pitäisi tehdä?

  • Anton Chigurh

    Mottimasa: ”…17 metsoakin on kyllä senverran tarunomainen määrä, että epäilen vahvasti niiden olleen teeriä, silloinkin lukema on iso. Metsoja ei 17 näillä kanalintukannoilla näe vaikka kävelisi kuukauden pimeästä pimeään jokapäivä…”

    Nyt kuitenkin värriön tutkimusaseman kenttämestari teuvo hietajärvi on kävellyt 4,5 tuntia (valoisa aika 22 tammikuuta värriössä), joilloin on nähnyt 17 metsoa seitsemässä (1+5+1+3+1+2+4) eri paikassa. Kannattaa avata värriön luontopäiväkirja tuon päivän kohdalta. Siellä on hietajärven ottamat kuvat koppelosta ja ukkometsosta samalta reissulta.

    Siellä on myyränsyöjien ketun ja näädän kanta saanut kehittyä rauhassa vuodesta 1995 lähtien. Molemmat ovat runsastuneet rajusti. Mutta kanalintukanta juuri siitä johtuen vielä rajummin. Huolimatta siitä, että metsälehteen kirjoittava myyrä professori heikki henttonen määrää: ”…Kettukannan kasvuun ylipäätään liittyisi kuitenkin useita haittoja, esimerkiksi pienriistan kohtalo…”

    6 m3

    Just joo ja haloo. Montakohan kertaa laski saman kolson. Alunperinhän sen piti olla 17(seitsementoista) metson tokka kerralla.

    Mitä muita satuja vielä löytyy Värriön ihmeellisestä päiväkirjasta?

    Ja mulla on kännykän kuvagalleriassa viiden (5) koppelon kuva viime syksyltä, ja kaikki samassa kuvassa!

    wanhajätkä

    Anton tuossa siteeraa lapin taigaa….näätä käyttää heikkoina myyrävuosina alkutalvesta marjoja…. mistähän se näätä niitä saa. Syksylläkö se kerää niitä koriin ja vie komoon? Yhtään marjankaivajaväätää en ole tavannut. Värriössä on lunta aivan varmastijo alkutalvesta. Suoraa sanoen paskapuhetta ja legendaa samoin kuin näädän myyränsyönti talvella. Kesällä varmasti niittää hyvinkin myyräkantaa ja jonkin verran jemmaileekin. mutta että marjoja varastoisi….keksiköön joku millä konstilla

    Anton Chigurh

    Juuri niin, paskapuhetta!

    Värriön näätien paskojen kerääminen lopetettiin pari vuotta sitten. Jäljityskilometrejä kertyi maapallon ympäri ja paskoja kymmeniä tuhansia. Monena talvena näätien paska on koostunut lähes 100 prosenttisesti myyristä.

    Planter
    A.Jalkanen

    Eri lukuja on mainittu; edellisessä Kalevan linkissä oleva määrä 20000 km veisi maapallon toiselle puolelle, mutta paluumatka jäisi tekemättä. Nämä luvut ovat hallussa sen takia kun olen laskeskellut, paljonko tulee lentokilometrejä, jos lähtee edestakaiselle matkalle Uuteen Seelantiin: noin 34 000 km!

    Planter

    ”Eri lukuja mainittu” Pienempi luku oli vuodelta 2002, ehkä jotostelu on jatkunut vielä sen jälkeen niin pitkälle, että nenä kurkistaa maapallon toiselta puolelta? Toisaalta suuri osa maapallon ympäryksestä on vettä, eivätkä jalat yllä pohjaan, joten sitä ei voi jotostaa.

    Älä lennä Uuteen Seelantiin, tulee hirvittävä hiilijalanjälki. Jos menee rahtilaivalla, niin ei tule turhaa ylimääräistä turistihiilijalanjälkeä. Kontti- ja roro-alukset ottavat matkustajia. Ensin vaikka Singaporeen ja sieltä Uuteen Seelantiin…. Sitku pääsee eläkkeelle ja on ylenmäärin aikaa.

    A.Jalkanen

    Ei ole nyt aikaa noin hitaaseen matkantekoon, kun pitää pyydystellä myyriä, ja menin lupaamaan tyttärelle matkan ylioppilaslahjaksi. Makselen niitä hiilivelkoja sitten käyttämällä autossa biopolttoainetta, asumalla maalämpötalossa sekä koettamalla pysyä mahdollisimman paljon kotimaassa jatkossa. Nuorempi lapsi saa kyllä myös toivoa matkakohteen.

    wanhajätkä

    Myyrien määrä vaikuttaa petokantaan. Se on selviö. Suuremmat pentueet tai poikueet. Toisinpäin miettien petokanta ei vaikuta pätkääkään myyräkantaan.  Taudit on se luonnon leikkuri joka kantoja säätelee. Jäiskantaa säätelee mm jänisrutto, ei metsästys juurikaan. Vahvan kannan aikana saalista tulee kunnes taas kanta romahtaa ylisuuresta populaatiosta johtuen.  Ketut vie kapi erittäin tehokkaasti ja on yleisempi kuin mitä moni uskookaan. Metsästyksellä ei kanta lopu. Eikä myyräkanta ketuilla. Myyrillä on ihan eri murheet kuin kettu tai näätä. Näätän myyräkanttaa vähentävä vaikutus ei ole edes teoreettinen vaikkei muuta söiskään kuin myyriä. Näätä per tuhansia hehtaareja. Pesärosvona lintukantoihin sillä on pieni vaikutus. Lintukanta on tuhansia kertoja näätää suurempi. Määrällisesti se ei kovin monelle pesälle kerkeä pesimäkautena.

    Asian sivusta vähän.  Tiedän kokemuksesta nuo pirulliset taudit, tularemia ja myyräkuume. molemmat vaativat viikon sairaalahoidon. Sattu äkäistä muotoa. Tosin myyräkuume ei sairastuttane myyrää vaan kantaa virusta. Kapia ei ole itseeni tarttunut vaikka olen kyllä lopettanut ja käsitellyt ja polttanut toistakymmentä kapiraatoa. Koirista olen joutunut häätämään tämä syyhypunkin kolmesti. Kerran metsästyskoirasta ja kahdesti kotipuudeleista. Kapise työntyvät pihoihin saastuttaen koko alueen viruksella.

    Kettu on aina ammuttava tavattaessa ja pyydettävä kaikin keinoin. Näätä kestää hillityn metsästyksen. Jänis tekee vähän metsätuhoja mutta puutarhaviljelyssä yks Ärkele.

    Kaikki kuuluu luontoon… elukat ja metsästäjäkin. Joidenkin mielestä metsästämme laiskasti ja toisinaan liikaa…asennevamma!

    Anton Chigurh

    ”…Studien visade att områden med rävär och mårdar hade 85 procent färre infekterade fästingar än i områden med få rovdjur där omfattande jakt på rävär tillämpas…”

    Siis siellä missä kettuja ja näätiä ei metsästetä on 85 prosenttia vähemmän borreliainfektoituneita punkkeja kuin siellä missä niitä tapetaan. Punkit saavat borrelian myyristä. Ketut ja näädät pitävät myyräkannan säällisellä tasolla.

    Jänisruton pääreservuaari ovat myyrät (oireeton kantaja). Jänis kuolee siihen tunneissa-vuorokaudessa. Jänisruttoa ylläpitää kettujen ja näätien tappaminen.

    Suurimpaan osaan kettuja ei syyhy edes tartu. Osaan tarttuu mutta paranee. Hyvin pieni osa ketuista sairastuu. Kapin aiheuttaa syyhypunkki.

    Maassamme todettiin myyräkuumetta 1980-luvun puolivälissä noin 150 tapausta vuosittain. Siitä lähtien määrä on noussut 150-300 tapauksella vuosittain nykyiselle tasolle (tuhansia tapauksia vuodessa). Myyräkuumevirus elää metsämyyrissä ja tautitapaukset ovat suoraan verrannollisia myyrämäärään. Joka taas on suoraan verrannollinen kettujen ja näätien määrään. Meillä tapettiin 1964-1977 aikavälillä kettuja luokkaa 20000, jonka jälkeen tappamista lisättiin, kunnes 1985 oltiin tasolla 35000, josta noustiin vuonna 1990 tasolle 50000 ja siitä edelleen nykyiselle tasolle (luokkaa 60000/vuodessa). Metsämyyrä on reviirimyyrä, jonka kanta ei nouse tiettyä tasoa suuremmaksi. Ja sen tason määräävät kettu ja näätä. Mikäli niitä ei tapeta.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 169)