Millainen määrä myyriä pitäisi hävittää hehtaarilta, että sillä olisi jotain merkitystä paikalliseen kantaan ja siten mahdollisesti tuhot vähenisivät? Kuinka usein tämä pitäisi tehdä?
Wanhajätkä: montako 1500g näätää noista 46:sta oli? Passiiviseen pyyntilaitteeseen nimittäin ei haksahda aikuinen näätä. Olen itsekkin näätiä pyytänyt samoin menetelmin ja kyllä saalis tuli marraskuussa nuorista yksilöistä 1000g ja alle. Ilman koiraa jäljittämällä toivoton paikka saada maasta kivikosta ylös. Totta että näätä on liikkuva eläin, mutta se on vain kumma miten kokenut metsästäjä pystykorvan kanssa pystyy sanomaan aika pienestäkin alueesta useamman päivän vanhojen havaintojen perusteella että hänellä on siinä alueessa näätä ja ei montaa päivää mene niin sen siitä ottaa. Tehokkaat ovat velipoikasi pyyntimenetelmät jos noin kanta romahtaa ja vielä enemmän unelmaa ettei samalta alueelta 10 tuntematonta pyytäjää ennen veljeäsi horjuttaneet kantaa suuntaan eikä toiseen. Täällä ainakin pyytäjiä on paljon.
Empä niitä painoja edes ajatellut….olihan niitä isojakin. Ja kolme erikoisen tummaa isoa kollia. Rovaniemen markkinoilla Mauranen ois vaihtanu kymmeneen tavalliseen per nahka. Kuulemma jossakin päin maailmaa nimellä Finnsoopeli. Muutaman vuodessa kertoi saavansa ostaa. Eniten pyydettiin jäljittämällä yöpaikasta. Komosta, joskus kelosta. Verkko ympärille ja toinen haulikon kanssa vahti toinen touhus. Polettiin lumi….meillähän lunta riittää… ja yritettiin tukkia kaikki muut paitsi sisääntuloreikä komosta…lunta hakoja ja kusta. Raudat tuloaukkoon…ennenpitkään sen oli pakko tulla ulos. monesti onnistu. Olin veljelle apulaisena mukana. Joskus oli kaatuneessa ontossa puussa….sen sai miltei aina mukaan. Yks pirun iso ja tumma oli meitä viisaampi ja piti nahkansa… saatiin siltä kolme varvasta. Jäljet oli tunnistettavissa ja aina se meiltä karkas. Koiraa meillä ei ollut. Satoja kilometrjä kyllä hiihettiin joka talvi ja koko kausi saatiin aika tasasesti erällekki.
Tosipyytäjiä ei ollut ku pari muuta jokka oli jo turkkitarpeet pyytäny ja jähytteli. Passiivipyytöihin ei tosiaan kovin suuri osa menny. Ei kai osattu.
Planter.Kun myyriä on 10/ha ja alueella käppäilee säännöllisesti kettu joka napsii joka reissullaan puolet pois pysyy kanta pienenä.
En kyllä ketun varaan laskisi mitään.
Varmempaa olisi laittaa hehtaarille lautojen sisään vaikka 4 pisteeseen 2 loukkua/laudat pyytämään vaikka kerran vuodessa mieluummin kylmemmällä syyskesällä. Syötit kuivaa helposti kesän kuuminpana aikana ja toimivat vain muutaman päivän kuten porkkana. Kuivatuista hedelmista omena kestää ja pyytää parhaiten. Porkkanamehua voisi ruiskuttaa myös lautoihin. Haju on voimakas ja pysyy pitempään.
Tietenkin asuinpaikan pitäisi olla lähellä silloin, kun myyriä on paljon ja loukkuja pitää tarkastaa ja syöttejä uusia.
En voi millään uskoa, että petojen suosiminen parantaisi kanalintukantoja. Niistä kananlintujen pesistä joihin olen tormännyt ja niitä sitten seurannut, niin 8 kymmenestä tuhotaan. Viimeinen pesä pari vuotta sitten tuhottiin niin, että linnun höyheniä oli pesän välittömässä läheisyydessä ja munien kuoria oli pesän vieressä.
Kettu, näätä ja ilves tekevät myyränmetsästystä haluttaessa palstalla koko vuoden ja vuorokauden ympäri – eivät lepää edes talvella. Monet näädänsukuisista eläimistä (ahma, näätä, kärppä ja lumikko) tekevät myös talvivarastoja. On tällä varmaan isompi merkitys kuin parilla pöllöllä tai satunnaisella loukkupyynnillä. Jos talviset myyräntyöt haluaa oikeasti estää, loukkuja on pidettävä syksyllä ennen lumen tuloa taimikossa ahkerasti ja isoja määriä. – No on osa pöllöistäkin töissä talvella. Nisäkkäillä lienee hajusteineen kuitenkin vahvempi pelotevaikutus kuin pöllöllä puhumattakaan loukuttajasta.
Vielä kun kerrot miksi 70-luvusta lähtien alkoi metsäkanalintujen jyrkkä alamäki, vaikkei silloin ollut myyriä ja niitä pyydystäviä petoja,ilveksiä, kettuja, näätiä, kärppiä eikä lumikkojakaan pilvin pimein, saatikka minkkejä ja supeja. Petolinnuista huuhkaja ja kanahaukka olivat runsaslukusia. Eipä tunnettu myyrätuhojakaan taimikoissa.
Näätä operoi vain peitteisessä maastossa. Mutta on siellä tehokas. Kettu työskentelee kaikkialla. Ja on kaikkein tehokkain.
Asiasta kirjoitti susipulliainen teoksessaan Lapin Taigaa: ”…Metsämyyrä, punamyyrä ja harmaakuvemyyrä muodostavat kolme neljäsosaa näätien myyräsaaliista. Tämä kielii siitä, että näädät ovat talvella saalistaneet pääsiassa havu- ja sekametsissä. Tutkimusalueellamme elelee myös kettuja. Niiden tärkeää ravintoa ovat pelto- ja lapinmyyrät. Näitä ketut kaivavat lumikerroksen sisältä, missä myyrillä on lumitunnelinsa. Näin ketut ja näädät eivät ole myyrienkään osalta suuressa määrin ravintokilpailijoita…”
Mutta mitä kertookaan asiasta metsälehdelle erikoisa siantuntijaksi huudettu myyrä professori heikki henttonen, planeetan kuuluisin lumikkohypoteetikko: ”…Totta on, että ketut syövät myyriä. Niillä voi olla vaikutusta vähälumisina talvina, mutta paksun lumen aikaan kettu ei pysty saalistamaan lumen alla piileskeleviä myyriä…” Tuo sepite löytyy metsälehdestä (21/2007, sivu 20).
Mitä taas ilvekseen tulee, niin sen elinpiiri on pienimmilläänkin 20000 hehtaaria (luokkaa 50 kettureviiriä, joissa jokaisessa, mikäli niitä ei häiritä, elää luokkaa 3 kettua).
Naapurin 100-vuotias edelleen täysin terävä isäntä, joka oli aloittanut metsästyksen 1930, kertoi, että kanalintuja oli ollut eniten heti sotien jälkeen. Mutta niin oli ollut kettujakin (eniten). Tuossa parin kilometrin päässä asunut mies oli silloin (siis heti sodan jälkeen) ampunut tästä ympäriltä 5000 hehtaarin alalta yhtenä talvena yli 50 kettua. Siitä oli alkanut kanalintujen alamäki, joka tulee päättymään sukupuuttoon, jos myyränsyöjien tappamista ei lopeteta.
Mitä taas pöllöihin tulee, niin isompi tappaa ja syö aina pienemmän reviiriltään. Viirupöllönkin reviiri on tuhansia hehtaareita. Kanahaukan reviiri on samaa luokkaa. Kanahaukka tappaa ja syö reviiriltään jopa oman lajinsa edustajat, jos sattuvat olemaan pienempiä ja heikompia ja vielä eksymään väärään paikkaan.
6m3: en osaa vastata tuohon. 1960-luvulta alkaen on metsätalous merkittävästi muuttanut metsäkanalintujen elinympäristöjä ja samaan aikaan on metsästys tehostunut mm. metsäautotieverkoston rakentumisen myötä. Etelä-Suomen maisema oli kuitenkin jo ennen sotia maatalousvaltainen ja metsiäkin käytettiin kattavasti. Katvealueita ei juurikaan jää muualle kuin kansallis- ja luonnonpuistoihin. Myös petojen metsästys on tehokasta, joten jos niitä kurittamalla lintukanta nousisi, vaikutuksen pitäisi näkyä. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös jotenkin. Tuossa ovat ne tavallisimmin luetellut epäillyt, mutta mikä on kunkin tekijän osuus, sitä en uskalla mennä sanomaan. Värriön metsäkanaeldorado runsaine petokantoineen viittilöi siihen suuntaan että ainakin luonnontilaisessa metsässä, kun ei metsästetä, lintujen ja petojen yhteiselo sujuu, ovathan ne evoluutiossa sopeutuneet toisiinsa.
A.Jalkanen: ”…Ilmastonmuutos vaikuttaa myös jotenkin…”
Riekkokanta on koko valtakunnan tasolla pudonnut 1960-luvun tasosta 98%, kun se värriön luonnonpuistossa on samaan aikaan noussut 1000%, huolimatta siitä, että siellä elää ja pesii säännöllisesti juuri riekkoja pääravintonaan käyttävä tunturihaukka.
Päivystävien virkaan huudettujen professorien mukaan riekkokannan romahdus johtuu juuri ilmastonmuutoksesta. Pedot muka huomaavat valkean riekon helpommin, jolloin se muka jää niiden saaliiksi. Värriössä lumiaika on lyhentynyt tuona aikana kuukaudella. Ja petoja riittää. Todellisuudessa ilmastonmuutos vaikuttaa erittäin positiivisesti kanalintukantoihin. Ja monipuolinen runsas petokanta.
Ja kilin kontit. Riekkokanta alkoi taantua ojitusten myötä. Paljon poikueita hukkui ojiin. Ojitettiin soita joille ei vielä tänäpäivänäkään ole syntynyt metsää.Samalla tuo riekolle tärkeä vaihettumisvyöhyke vaivaiskoivuineen hävisi. Ojanpaltteet kyllä vesakoituivat pajusta ja hieskoivusta.
Samoihin aikoihin ryöpsähti minkkikanta, joka alkoi seurailla vesistöihin laskevia ojia. Ulottivat pyyntiretkiään soille jotka olivat kauempana vesistöistä joitten rantueita minkki asutti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.