› Keskustelut › Metsänhoito › Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 8 9 10 … 13 14 15

  • Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

    Lähetetty: 25.12.2018, 19:07

    Merkitty: 

    ”Käytännössä lajien habitaatin valinta riippuu useista bioottisista ja abioottisista tekijöistä. Lajien yksilöt ovat harvoin tasaisesti jakautuneet tilassa ja ajassa, ja usein yksilöt esiintyvätkin lähempänä toisiaan kuin voisi olettaa. Lisäksi tiheimpiä populaatioita löytyy lajin ydinhabitaatista kun taas marginaalihabitaatit ovat asuttuna vain kun kokonaistiheys on suuri. Tutkimme kahden Suomessa yleisenä esiintyvän myyrälajin peltomyyrän (Microtus agrestis) ja metsämyyrän (Myodes glareolus) habitaatin valintaa sekä esiintymistä ajassa ja tilassa nelivuotisen tutkimusjakson aikana. Tutkimus tehtiin suurilla saarilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa pyyntialueet jaettiin karkeasti kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta. Erityisesti metsämyyrällä havaittiin habitaatin valinnassa eroja kevään ja syksyn välillä; keväällä metsämyyriä oli lähinnä metsissä, mutta syksyllä myös avohakkuilla. Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta.”

     

    Janne Sundell, Christina Church, Otso Ovaskainen

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 4.1.2019, 12:14

    Jovain:” Vaikea täällä on heikkolahjaisten kestää mukana.”

    Siinä ei ollene propleemaa kun asenne on kohillaan. Jos mehtäukko esittää ajatuksensa, siitä on oltava valmius tinkaamaan jonkun muun kieltävän mielipiteen perustelu että voi omaansa kohentaa tai jalostaa.
    <div class=”comment__text js-discussion-text”>

    ..”Keskustelet mieluummin tallin takusista, tyhjänpäiväisyyksistä, henkilöiden mielipiteistä….? jne. Harvemmin kuitenkaan mielipiteillä ja käsiteltävästä asiasta. Ainahan se on helpompi heitellä jotain joutavaa, pitäisi pystyä myös perustelemaan…”

    Nuo väitteesihän ovat taas täyttä soopaa! Vastaapa nyt kerrankin jossain ketjussa esittämääsi, että puukaupan rahalla ei ole merkitystä vaan pinta-alalla.Puukauppa pitäisi siirtyä p-alakauppaan…

    Onko tuossa kysymys tyhjänpäiväisyydestä vai neronleimauksesta (joka kyllä savuaa,muttei syty..!)

     

    </div>

    puunhalaaja 4.1.2019, 17:04

    Niin, vale, emävale, tilasto. Näin luomus arvelee. Olen eri mieltä.

    Vassokuu vaan, tottakai saa tutkimuksia pitää hölynpölynä jos siltä tuntuu. Pitäähän iso osa suomalaisia ihan höpö höpö juttuina näinä biotaloussektorin puheita siitä, kuinka metsää voidaan hakata paljon lisää ilman negatiivisia vaikutuksia ilmastoon tai monimuotoisuuteen.

     

    Jovain 4.1.2019, 21:03

    Mehtäukko: Ei liity aiheeseen mutta vastaan kuitenkin. Pidän valintaa jopa helppona. Kysymyshän kuuluu, onko puukaupparahalla merkitystä. Pinta-alalla siinä mielessä, että pääsee metsänomistajana kappaletavarakaupan sijaan valitsemaan köntästä tarjousten perusteella. Luulisi ostomiehellekin olevan helppo ratkaisu. Yhtiö saa kustantaa ja tehdä puilleen mitä tekee. Puukaupparahalla on merkitystä.

    Jovain 7.1.2019, 08:51

    Mitenkähän nuo kuuluvat myyrien habitaattiin, ay-liikkeen metsäpolitiikka ja pystykaupasta polttopuut?

    mehtäukko 7.1.2019, 19:26

    Täällä voorumilla kun sanktiot eivät ole niinkään suuret kuin liika määrät hankintakaupan alamitoissa ja moniväärissä tukeissa.?

    Jovain 7.1.2019, 22:04

    Eiköhän myyrät ole viattomia luontokappaleita, ei niiden varaan puutavaran laatua voi laittaa. Jää ympäristönhoidon, metsänhoidon ja ennen muuta kauppatavan varaan. Millä tavalla suhtautua esim. luontokappaleiden aiheuttamiin haittoihin puukaupassa. Siinä mielessä ja monessa muussakin mielessä, könttäkauppa on oivallinen vaihtoehto. Saa mehtäukko tehdä kämpyröillään, niin myös perään kuuluttamallaan laadulla, mitä haluaa.

    mehtäukko 8.1.2019, 05:20

    Kun mehtäukon puukaupoissa pysytään sovituissa rajoissa, ei ole koskaan tarvinnut kohteluaan voivotella! Täytyy olla luottamus puolin ja toisin.

    Kun ei tainna Jovainin rattori saada ensmäistäkään kuormaansa metsästä jatkokuljetukseen ja tehtaan portille? Könttäkaupassa voi mennä koko rattori?

    A.Jalkanen 8.1.2019, 06:54

    Olisiko mahdollista, että Jovain perustaisi uuden ketjun puukaupan ja korjuun kysymyksiä varten? Jotenkin ei tunnu sopivan yhteen, myyrät ja rattorit.

    Jovain 8.1.2019, 09:05

    Ei se ole mahdollista ainakaan Jovainin osalta. Ei tunnu olevan luottamusta ja toisaalta harvat täällä edes uskaltavat aiheeseen mitään sanoa. Pyrkimyksiä on ollut, mutta heti on palstan ”klaani” kimpussa estämässä. Korostan estävät, se tuntuu ”rattorit”  ja muutosvastarinta olevan ne tärkeimmät.

    Gla 24.1.2022, 07:35

    AC suurpetokeskustelussa: ”Vuoteen 1980 asti myyrien pääkannanvakauttajaa kettua tapettiin vuosittain luokkaa kaksikymmentätuhatta (20000) yksilöä ja siitä eteenpäin tappotaso nostettiin nopeasti kuuteenkymmeneentuhanteen (60000) vuodessa. Tästä johtuvat myyrätuhot, joita ovat myös räjähdysmäisesti lisääntyneet ketuntappajien toimesta järjestetyt punkkivälitteiset myyrätaudit (borrelioosi, TBE…), kuten myös myyräkuume.”

    Vaikka olenkin rauhoittanut ketun omilla maillani, näistä tilkuista ei niin merkittävää aluetta muodostu, että se ketun määrään vaikuttaisi. Yksittäinen maanomistaja ei siis asialle mitään voi.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 8 9 10 … 13 14 15