Keskustelut Metsänhoito Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 144)
  • Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

    ”Käytännössä lajien habitaatin valinta riippuu useista bioottisista ja abioottisista tekijöistä. Lajien yksilöt ovat harvoin tasaisesti jakautuneet tilassa ja ajassa, ja usein yksilöt esiintyvätkin lähempänä toisiaan kuin voisi olettaa. Lisäksi tiheimpiä populaatioita löytyy lajin ydinhabitaatista kun taas marginaalihabitaatit ovat asuttuna vain kun kokonaistiheys on suuri. Tutkimme kahden Suomessa yleisenä esiintyvän myyrälajin peltomyyrän (Microtus agrestis) ja metsämyyrän (Myodes glareolus) habitaatin valintaa sekä esiintymistä ajassa ja tilassa nelivuotisen tutkimusjakson aikana. Tutkimus tehtiin suurilla saarilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa pyyntialueet jaettiin karkeasti kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta. Erityisesti metsämyyrällä havaittiin habitaatin valinnassa eroja kevään ja syksyn välillä; keväällä metsämyyriä oli lähinnä metsissä, mutta syksyllä myös avohakkuilla. Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta.”

     

    Janne Sundell, Christina Church, Otso Ovaskainen

  • Gla

    Onko kettujen metsästys siis kaikesta panostuksesta ja alan markkinoinnista huolimatta yhtä tyhjän kanssa ja jonka siksi joutaisi lopettaa?

    Jovain

    Avohakkuut myös joutaisi lopettaa ja taimien istuttaminen, jos on epäiltävissä niihin kohdistuva tuho. Mutta eihän se metsänhoidon kannalta ole mahdollista. En usko myöskään siihen, että myyrät tulevat avohakkuualueelle taimien perässä. Houkutin on aivan muuta ja toimii kuten pakettipelloilla aikoinaan. Taimet menevät siinä sivussa.

    Myyrien massaesiintymiä oli kolmen vuoden sykleissä jo ennen vuosia 2006 ja 2009.

    Eikös metsänhoidon tasapainottaminen tarkoita nimen omaan kasvi ja eläinkunnan vuorovaikutussuhdetta ja ääriajattelun (toimenpiteiden) vaikutusta siihen. Niistä on aina seurauksensa. Metsät ovat haavoittuva ekosysteemi sekin ja vähänkö poliittisilla ja taloudellisilla päätöksillä on vaikutettu metsien toimintaan.

    Tuntuu että mikään ei riitä, näinhän sen kuuluu ollakin, mutta tasapainotettavaa myös on. Esimerkkinä vaikka, avohakkuiden seurauksena kasvinsyöjien (sorkkaeläimet) räjähdysmäinen lisääntyminen ja sen pelossa, vain kuusen istuttaminen eteläiseen ja keskisuomeen. Myös päinvastaisia esimerkkejä löytyy.

    mehtäukko

    Kun vihreä luonnonsuojelija tupruttaa mahorkkaansa, eikö hänen lantussa raksuta ristiriita.Kyse on kuitenkin vain sauhujen nautinnasta jotka Kela kustantaa.

    Avohakkuu on osaelinkeinoa.Avohakkuun ”seurauksena” syntyvä elukkamäärä hirvet mukaan lukien ei ole mikään syy-seuraus, johon ei olisi lääkkeet olemassa. Ja kun näitä on olevinaan vähän, yksipuolisuuden torjumiseksi viherkouhkat esittävät villihevosien istuttamista! Varmaan omille mailleen..ko?

    Anton Chigurh

    Avohakkuu/taimikko on myyrille marginaalihabitaatti, jonne ne uskaltautuvat vain jos petouhka puuttuu. Tämä on tuon aloitukseni tutkimuksen anti. Todisteet ovat kiistattomat.

    wanhajätkä

    Ei myyrät mitään pakettipeltoa tai taimikkoa kaipaa. Normaali nurmipelto riittää. Pakkasta on -29 ja lunta 20cm. Kaks kettua on tänäänkin hypänny tuossa ikkunasta näkyvällä pellolla.  Massut tuli kai täyteen ku näkyivät hypyn jälkeen mussuttavan. Ei täällä oo edes mikään myyrävuosi.

    Lintusyksy myös oli mitä parhain. En usko pätkääkään että pienpetojen ja myyrien esiintymisellä olisi mitättömämpää enempää merkitystä. Silloin kun sattuu luonnossa kaikki natsaamaan niin lajit runsastuu. Tai taantuu. Paskapuhetta tuommoset että kettukannan lisääntyessä teerikannat nousee. Toki etelän pienillä metsäsaarekkeilla metsästykselläkin on jopa vaikutusta. Näissä isoissa kairoissa ei.

    Tutkimus kulkee aatteen jälkiä ja johtopäätöksiä vedellään ihan lonkalta mikä nyt sattuu milloinkin olemaan seksikästä. Tällä en tarkoita kaikkea tutkimusta metsäänkään liittyen mutta heijastuu näköjään sinnekkin.

    Erimieltä saa ja pitääkin olla että jokin kehittyy…

    mehtäukko

    ”Silloin kun sattuu luonnossa kaikki natsaamaan niin lajit runsastuu. Tai taantuu.”

    Kyllä se näin on. Aloituksen viisastelulle haiskahtavaan sottailuun ei  tarvita kummoisia maisterin taitoja. Että jalkautuu vaan sinne habitaattiin….

    Gla

    Yhtä lailla silloin kun julistetaan toisen tekemä tutkimus sottailuksi olisi syytä olla jotain näyttöä virheestä. Toki omia reunaehtoja asettamalla (silloin kun kaikki sattuu natsaamaan) se on helppoa.

     

    A.Jalkanen

    Tieteenfilosofiavaroitus! Semmoista tutkimusta, jossa verrataan lisääntynyttä kettukantaa ja kanalintukantaa samaan aikaan, ei oikein pysty tekemään, kun kettukannat ovat Suomessa kautta linjan laskeneet. Suomessa on kuitenkin yksi paikka, jossa ko. ilmiö on jo tapahtunut: Värriön luonnonpuisto, jossa metsästys on ollut kielletty jo yli 20 vuotta. Jos ilmiöstä on yksikin havainto, se tarkoittaa, että se on mahdollinen. Jos kaksi muuttujaa muuttuu samaan aikaan, ei se tietenkään tarkoita, että kyseessä olisi syy-seuraussuhde. Taustalla täytyy olla teoria, joka selittää miksi syy-seuraussuhde on mahdollinen. Tässä tapauksessa teoria on likimain sama kuin punkkitaudeissa: pedot vaikuttavat saaliseläintensä käyttäytymiseen. Jos kettuja on paljon, myyrät liikkuvat suppeammalla alueella ja koska ne ovat kettujen pääravinto, samoin liikkuvat ketutkin. Tästä taasen seuraa, että kanalinnuille jää pesimiseen vapaita vyöhykkeitä, joissa petoja liikkuu vähemmän, muun muassa avohakkuualueet. Näin siis teoriassa. Käytännössä tähän voisi tulla jotain valaistusta punkkitutkimuksestani: mikäli myyrien määrä on runsaskettuisilla alueilla pienempi ja/tai niiden määrät vaihtelevat koealojen välillä enemmän, em. teoria saisi tukea.

    Timppa

    Tuo Värriön tapaus.  Myyräthän liikkuvat vähän ja ketut paljon.   Kettujen liikkeistä tietää jokainen, joka on niiden jäljessä vähääkään kulkenut.  Vaikkapa minä.  Minulla on myös isäni metsästyspäiväkirja, jossa hän kuvaili yksityiskohtaisesti kettujahtejaan 1930-luvulla.  Kyllä ne ketut tekivät silloin pitkiä lenkkejä.  Epäilemättä myyriä oli silloinkin ja ne pitäjän muutamat ketut eivät varmaan niihin vaikuttaneet.  Tuntuu, ettei niiden kettujen olisi tarvinnut vaellella niin paljoa.

    Silloin 1930-luvulla olivat kanalintukannat erittäin hyvät.  Siis tilanne täysin päinvastainen kuin Värriössä, koska  Pohjois-Päijänteen  petovapaassa ympäristössä oli erittäin hyvät kanalintukannat.  Rohkenen olla siis sitä mieltä, etteivät ketut ainakaan lisää metsäkanalintukantoja.  Emmehän voi tietää sitäkään olisiko siellä Värriössä vielä paremmat kanalintukannat, jos siellä ei olisi kettuja.

    Minusta perusolettama on, että alueilla, joilla on paljon myyriä, on enemmän kettuja kuin kuin huonon myyräkannan alueilla.   Kannattaa huomata sekin, että kettu on reviirieläin.  Kettutiheys ei nouse koskaan kovin suureksi.  Heikommat yksilöt saavat väistyä hyviltä ruokamailta.  Nuoruudessani metsästettiin kettuja läpi talven.  Jos haaskan läheltä sai ketut pyydystettyä, niin pian ilmaantui uusia.  Niiden käyttäytyminen oli erilaista joten tulokkaan pystyi helposti erottamaan.  Suhtautuivat vaikkapa latuun eri tavalla.

    A.Jalkanen

    Perustuuko Timpan käsitys 30-luvun petovapaasta ympäristöstä juuri noihin metsästyspäiväkirjoihin? Yleinen käsitys lienee että sotien aikaan (kun metsästyspaine oli pieni) lintukannat runsastuivat vielä entisestään, mutta sama on tietysti käynyt pedoillekin, kun ne ovat saaneet lisääntyä vapaasti. 1930-luvulta on muuttunut moni muukin asia (mm. maankäyttö, metsästyskulttuuri, metsänhoito) kuin vain petojen ja lintujen määrä, joten en uskalla lähteä tulkitsemaan aikasarjoja.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 144)