› Keskustelut › Metsänhoito › Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 144)
1 2 3 4 5 … 13 14 15

  • Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

    Lähetetty: 25.12.2018, 19:07

    Merkitty: 

    ”Käytännössä lajien habitaatin valinta riippuu useista bioottisista ja abioottisista tekijöistä. Lajien yksilöt ovat harvoin tasaisesti jakautuneet tilassa ja ajassa, ja usein yksilöt esiintyvätkin lähempänä toisiaan kuin voisi olettaa. Lisäksi tiheimpiä populaatioita löytyy lajin ydinhabitaatista kun taas marginaalihabitaatit ovat asuttuna vain kun kokonaistiheys on suuri. Tutkimme kahden Suomessa yleisenä esiintyvän myyrälajin peltomyyrän (Microtus agrestis) ja metsämyyrän (Myodes glareolus) habitaatin valintaa sekä esiintymistä ajassa ja tilassa nelivuotisen tutkimusjakson aikana. Tutkimus tehtiin suurilla saarilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa pyyntialueet jaettiin karkeasti kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta. Erityisesti metsämyyrällä havaittiin habitaatin valinnassa eroja kevään ja syksyn välillä; keväällä metsämyyriä oli lähinnä metsissä, mutta syksyllä myös avohakkuilla. Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta.”

     

    Janne Sundell, Christina Church, Otso Ovaskainen

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 1.1.2019, 16:57

    No. Metsästäjille on koetettu viedä valistuksen ilosanomaa. Blogissani on mainittu ne Metsästäjä- ja Jahti-lehden kirjoitukset joissa asiaa on puitu. Keskustelun tuloksena on päästy sen verran eteenpäin, että Suomen Riistakeskus ei enää kiistä hirvieläinten ja punkkien määrän yhteyttä!

    He muistuttavat kuitenkin, aivan aiheellisesti, että punkkien tautisuus määräytyy muuta kautta. Punkkien tautisuudella ei kuitenkaan olisi enää suurta merkitystä, jos punkkeja olisi vähän.

    Anton Chigurh 1.1.2019, 17:30

    Niinhän se määräytyy, mutta mitä kautta?

    ”…Punkkivälitteisten patogeenien aiheuttamat taudit ovat kasvava taakka kansanterveydelle. Pienet selkärankaiset, kuten hiiret ja myyrät, ovat tärkeimpiä punkkivektoreita euroopassa (eivät mitkään sisiliskot tai hippiäiset) ja niiden populaatiokoon vaihtelun arvellaan olevan keskeinen tekijä punkkien ja edelleen punkkivälitteisten patogeenien esiintymiselle luonnossa. Tutkimme Ixodes ricinus-punkin sekä punkkivälitteisten patogeenien dynamiikkaa sekä maastoseurannoin että laboratorio- ja tarhakokein käyttämällä tutkimuslajina metsämyyrää (Myodes clareolus). Tutkimustemme mukaan I. ricinus-punkin esiintyvyys maastossa kasvoi metsämyyrien populaatiokoon myötä.

    Claire Cayol

    Jyväskylän yliopisto”

    Myyrätuhojen tutkimiseen erikoistunut otso huitu kertoi savon sanomissa seuraavaa (09.10.2008, toistakymmentä vuotta sitten): ”…Myyriä on Kainuun eteläpuolella enemmän kuin koskaan aiemmin Metlan 30-vuotisen pyyntihistorian aikana. Ongelma on pahin Etelä- ja Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Päijät-Hämeessä. Petoja on ollut nyt hyvin vähän maastossa, ja se on mahdollistanut myyräkannan nousun…”

    Tämän otso huitun esimiehen, myyrä professori heikki henttosen hypoteesiin nojannut myyriä pääravintonaan käyttävien pienpetojen tappokampanja oli tuossa vaiheessa kestänyt 7 vuotta ja saavutti juuri huippunsa. Käsikassara oli vielä tuossa vaiheessa tilanteesta niin järkyttynyt, että pysyi alkuperäisessä kertomuksessa.

    Timppa 1.1.2019, 17:53

    ” Punkkien tautisuudella ei kuitenkaan olisi enää suurta merkitystä, jos punkkeja olisi vähän.”

    Tämä on itsestäänselvyys.  Punkkien tautisuusprosenttiin emme voi vaikuttaa, mutta pienten hirvieläinten määrään.   Kuten ole usein kirjoittanut, niin meiltä Keski-Suomessa loppuivat punkit, kun metsälaidunnus lopetettiin ja lehmät vietiin teurastamoon.

    Onko sinulla Anneli jotain käyrää borrelioositapausten kehittymisestä?

    A.Jalkanen 1.1.2019, 18:58

    Tutkimukseni tärkein testi on juuri tuossa: pystymmekö vaikuttamaan punkkien tautisuuteen ja miten?

    Katso Timppa Tartuntatautirekisterin tilastotietokannasta aikasarjat, http://www.thl.fi. Sisältää paljon mielenkiintoista tietoa vaikkapa eri tautien maantieteellisestä ja ajamisesta esiintymisestä. Viime vuonna ei poikkeuksellisesti tullut uutta borrelioosin määrän ennätystä, kun kesä oli niin kuiva.

    Timppa 1.1.2019, 20:24

    Mielenkiintoista.  Vuonna 2017 oli Thl:n tilastossa 2318 borrelia-tapausta.  (lisäystä vuodesta 2916 385 kpl eli 20 %)  Tapauksista oli 657 kpl Ahvenanmaalla siis lähes 30 %.  Tuskinpa Suomen myyristä asustaa 30 % Ahvenanmalla.  Sitävastoin aika suuri osa metsäkauriskannasta.

    Jovain 1.1.2019, 21:00

    Tuli joskus otettua kantaa myyrien massaesiintymien puolesta, jotka osuivat samaan aikaan pääomaveroon siirtymisen kanssa. Eli veromuutoksen 13 v. siirtymäajalle, jolloin lisääntyneillä avohakkuilla katettiin poikkeuksellinen ravintotilanne myyrille (peltomyyrä).

    Tiedä oliko tällä vaikutusta, mutta sattuu tuo pienpetojen tappokampanja sekin samaan aikaan. Myyrien tuhot ainakin olivat poikkeukselliset. Tiedä olisiko tasapainossa oleva petotilannekaan tuhoille mitään mahtaneet.

    Väittäisin kuitenkin, että metsänhoidolla on myös vaikutusta. Avohakkuista on siirrytty enemmän hoitometsille, ellei avohakkuut ole jälleen karkaamassa. Yhtä kaikki metsänhoito kasvissyöjät pedot, punkit myös.

     

    Gla 2.1.2019, 06:06

    AC:n mainitsema tapaus Turun edustan saarilta on punkkien osalta ainakin sikäli totta, että Ruissalossa tilanne on todella paha. Myyrien roolia siinä en osaa yksilöidä, mutta kaupunki tilasi paikalliselta metsästäjältä palveluna kauriiden (ja valkohäntöpeurojen?) metsästystä, jotta tilanne korjaantuisi. Hyvä niin, onhan niin peurojen/kauriiden kuin punkkien määrät kasvaneet huikeasti viime vuosina. Keskustelua kyllä käytiin aiheesta metsästäjienkin taholta. Ei tosin metsästyksen vaikutuksesta punkkien määrään ja suojelualueen luontoarvojen kohentumiseen vaan siitä, kun osa oli pääasiassa pettyneitä siitä, ettei kaikilla ollut mahdollisuutta päästä tuonne jahtiin. Tämän tuloksena saatiin aikaan valitusbyrokratiaa kaupungin hallintoon ja viive työn aloitukseen. Positiivista on kyllä se, että halukkuutta sorkkaeläinten vähentämiseen oli noin paljon. Toivottavasti ulkopuolelle jääneet nyt hyödyntävät ajan muualla peurajahdissa, kaadettavista elukoistahan ei täällä ole pulaa.

    Toivottavasti kukaan ei silti ajattele niin, että kun kauriskannat ovat räjähtäneet käsiin, supikoirilla, ketuilla tai myyrillä ei olisi mitään merkitystä luonnossa. Se, että peurat ovat ongelma, ei poista myyrien aiheuttamia ongelmia ja tarvetta ylläpitää normalia luonnon vuorovaikutussuhdetta eli tässä tapauksessa saalistuspainetta. Vaikka särjen elämä ei ole 1:1 myyrien kaltainen, periaatteen kyseenalaistajaa pyydän hetkeksi pysähtymään ja keskustelemaan itsensä kanssa motiiveista.

    wanhajätkä 2.1.2019, 06:35

    Empä tiedä. Hirvikantahan meillä täällä Rovaniemen korkeudella on suht kurissa. Lienee n. 1/1000 ha tai sinneppäin. Kauriita ihan vain satunnaisesti. Poroja tottakai mutta niiden aiheuttamat vahingot metsätaloudelle tai kansanterveydelle on…no sanoisin , positiiviset. Olen niitä aidannut ulos ja pitänyt aitauksissa. N. sadanhehtaarin tarhat. Haitat tai edut metsätaloudelle ovat isommassa mittakaavassa aika tasapainossa. Tunnekysymyksiin en ota kantaa enkä kyllä ymmärrä silti paniikinomaista sorkkaeläin vihaa. No otin huomaamatta kantaakin, vai? Myyriä on tietysti välillä pirustikkin muttei se korreloi petokantojen kanssa. pienpetopyynti on meillä olematonta pinta-alaan nähden. Ensin runsastuu myyrät sitten ketut.

    Maatiais kannanotto ilman minkäänlaista tieteellisyyttä mutta ei myöskään varmaa ja hallitsevaa ennakkoluuloa/käsitystä. Ajatusteni tausta on tietysti erilainen rintamaihin nähden kun muutamalla taimella tai hehtaarinkaan tuholla ole juuri merkitystä meidän pinta-aloilla lapissa

    Punkki on uusi tulokas. Suorastaan vieras laji. Nyt jo aika runsas. Punkkipihdet on tulleet jo tutuiksi. Olen jo sairastanut tularemian ja tosi äkäsen myyräkuumeen niin kai minä vielä nuo punkkitauditkin koen ja kestän.

    Kiitos Annelille asiallisista kommenteista joka säikeellä. Osaat olla myös itsekriittinen. Ihailuni.

    Puu Hastelija 2.1.2019, 07:29

    Myyrillä sikäli hyvä tilanne tuon petopaineen osalta, ainakin täällä viime talvena pöllöt kokivat kovia ja paikallinen rengas aktiivi sanoi myös tuulihaukkojen pesinnän olleen surkein ikinä.

    A.Jalkanen 2.1.2019, 09:22

    Kiitos wanhajätkä! Jos meinaakin välillä ote lipsua, sensuroin itseni aika nopeasti.

    Pedot saavat suurempia poikueita hyvinä myyrävuosina. Toisaalta säätely menee myös toisin päin: pedot vaikuttavat saaliseläintensä lisääntymiseen ja liikkumiseen paitsi saalistuksen, myös vahvan pelotevaikutuksen kautta.

    Punkkitaudit leviävät merkittävästi heikommin kun petoja on. Syy on selitetty blogissani, kerrottakoon se tässäkin: punkit ovat syntyessään yleensä taudittomia, ja saavat pöpöt elimistöönsä pienjyrsijöistä (myyristä, hiiristä, rotista) tai linnuista. Ei siis supikoirista eikä ketuista, noin pääsääntöisesti.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 144)
1 2 3 4 5 … 13 14 15