Keskustelut Metsänhoito Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 144)
  • Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

    ”Käytännössä lajien habitaatin valinta riippuu useista bioottisista ja abioottisista tekijöistä. Lajien yksilöt ovat harvoin tasaisesti jakautuneet tilassa ja ajassa, ja usein yksilöt esiintyvätkin lähempänä toisiaan kuin voisi olettaa. Lisäksi tiheimpiä populaatioita löytyy lajin ydinhabitaatista kun taas marginaalihabitaatit ovat asuttuna vain kun kokonaistiheys on suuri. Tutkimme kahden Suomessa yleisenä esiintyvän myyrälajin peltomyyrän (Microtus agrestis) ja metsämyyrän (Myodes glareolus) habitaatin valintaa sekä esiintymistä ajassa ja tilassa nelivuotisen tutkimusjakson aikana. Tutkimus tehtiin suurilla saarilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa pyyntialueet jaettiin karkeasti kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta. Erityisesti metsämyyrällä havaittiin habitaatin valinnassa eroja kevään ja syksyn välillä; keväällä metsämyyriä oli lähinnä metsissä, mutta syksyllä myös avohakkuilla. Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta.”

     

    Janne Sundell, Christina Church, Otso Ovaskainen

  • PekkaPuuntuottaja

    Riistakameralla olisi mielenkiintoista tutkia petojen käyttäytymistä alueella, jolla tiedetään olevan paljon myyriä.

    Timppa

    Tiedoksi Anttonille.  Yleensä on oleillut siellä ”myyrähabitaatilla” n 6 kuukautta, mutta päättyneenä ja edellisenä vuonna  runsaat 7 kuukatta (huhtikuun lopusta joulukuun alkuun).  Meidän metsästysseurassa, jolla on maita n. 2800 ha, ei kukaan metsästä pienpetoja.  Tosin viime syksynä eräs hirvikoira haukkui supia ja koiran ohjaaja kolkkasi sen hengiltä.  Tuskinpa tällä on kuitenkaan tilanteeseen vaikutusta.

    Tilastojen mukaan metsästyksellä ei ole supikantoihin ainakaan vähentävää vaikutusta.  Ennen kuin  tehostettu metsästyskampanja alkoi, niin saaliiksi saatiin vuosittain n. 70000 supia.  Tehostetun kampanjan alettua supisaalis kasvoi pysyvästi 170000 supiin.  Siis supit korvaavat kasvaneen metsästyspaineen tuottamalla suurempia pentueita.  Monipäisten pentueiden kasvattaminen vaatii paljon ravintoa, joten voisi olla myös mahdollista, että nillä alueilla, joilla supeja metsästetään aktiivisesti, myyräkannat pysyvät paremmin kurissa.  Ainakin meidän havainnot tukevat tätä olettamaa.  Seudulla, jossa supeja metsästetään ahkerasti ei ole ollut myyrätuhoja toisin kuin meidän ”rauhoitusalueilla”.

    A.Jalkanen

    Tiedoksi Pekalle että minulla on tarkoitus käyttää hyväksi riistakameroita punkkitutkimuksessani juurikin petojen määrän varmistamiseen. Eteläisessä Suomessa lumijälkitieto jää joinakin talvina vajaaksi.

    Lisätietoja os  metsanomistaja.blogspot.com

    Metsästämällä ei tosiaan saada supikoirakantaa alenemaan, poikkeuksena ehkä saaret ja lintukosteikot, jos pyynti on tehokasta ja jatkuvaa. Muualla panostus menee hukkaan.

    Anton Chigurh

    Timppa kertoi taannoin, että oli lahjoittanut yhteismetsän lampeen hukkuneen hirven raadon naapuriseuralle kettuhaaskaksi. Todennäköisesti sama seura (kuten tapana yleensä on) pitää huolen timpankin seuran myyränsyöjistä.

    Välillä asiaakin (timpan epätoivoisten sepitteiden vastapainoksi). Muutama vuosi sitten kunnioitin läsnäolollani väitöstilaisuutta, jonka pääanti oli seuraava:

    ”…Jo pelkällä saaliiksi joutumisen riskillä dramaattisia vaikutuksia

    Merkittävä eläinten käyttäytymiseen liittyvä havainto oli se, että jo pelkällä saaliiksi joutumisen riskillä, eli koeasetelmassani lumikon hajulla koetarhoissa ilman varsinaista pedon läsnäoloa, oli dramaattisia vaikutuksia myyriin: lumikon haju heikensi myyrien kuntoa ja vähensi erityisesti koiraiden selviytymistä talven yli. Saaliiksi jäämisen riski johti myös pienempiin populaatiokokoihin sekä myöhästytti myyrien lisääntymisen aloitusta jopa kuukaudella, joka on todella paljon nopean elinkierron omaavalle piennisäkkäälle…”

    harrastelija

    Missähän mennenee supikoirien habitaattiraja ? Kainuussa ei juurikaan ole isommasti haittaa, mutta parijälkiä on lumen tullessa ollut muutaman kerran. Olipahan tässä eräänä yönä ilmestynyt vinot parijäljet lompostin lähelle melkein kaupungin kuskeustassa!

    Anton Chigurh

    Supikoirien ja minkkien (ameriikan vesikko, meillä sukupuuttoon tapetun vesikon ekologisessa lokerossa) tehopyynti turun edustan saarilla tuottaa tulosta: punkkien määrä on kymmenkertaistunut yhdessä vuodessa ruissalossa ja seilissä. Johtuu myyrien lisääntymisestä tuon tappokampanjan ansiosta.

    Lenkopetäjä

    Minun autotallissa oli toissayönä käyny supikoira.tuo että metsästyksellä ei ole vaikutusta kantaan ei päde täälä.ehkä etelässä missä supeja runsaasti.suomessa on niin monelaisia elinympäristöjä jossain tietyssä ympäristössä tehty tutkimus ei päde ehkä toisaalla

    Timppa

    Älä Anton arvaile.  Se lampeen kuollut hirvi jäi kyllä pysyvästi lampeen.  Kerran todellakin annettiin syömäkelvoton hirvi naapuriporukalle, joka siellä omalla käytti sitä supin haaskaksi.

    Tuollaisella lumikkotutkimuksella on tasan arvo jätepaperina.  Jos hajustetta läträä tarpeeksi saa mitä tahansa tuloksia.

    Sinänsä mielenkiintoinen kuvio on punkit, myyrät, supikoirat ja pienet sorkkaeläimet.  Anneli ehkä tietää siitä parhaiten.  Näin viime syksynä kuvan supista, jossa oli aivan valtavasti punkkeja.  Kysymys kuuluukin, että mistä supi kerää ne punkit ja pudottaako sitten samaan vai eri paikkaan.  Meillä Keski-Suomessa liikkuu,pihapiirissä supeja, 2 kulkukissaa ja joskus kettukin.  Punkkitartuntoja ei olla saatu vuosikausiin.  Ehkä nuo pedot pitävät myyräkannan kurissa ja pudottavatko ne pihasta keräämänsä punkit jonnekin muualle.

    A.Jalkanen

    Viimeisimmissä kotimaisissa tutkimuksissahan (J. Sormunen väit.) on havaittu, että punkkeja ja punkkitauteja on erittäin runsaasti ainakin eteläisen Suomen kaupunkien puistoissa. Niissä kauriit, rusakot, rotat ja mustarastaat saavat liikkua melko vapaasti, ja toisaalta pedot ovat harvinaisempia kuin luonnontilassa olisi. Sama pätee myös metsäluontoomme. Hollannistakin saatiin jokin aika sitten vahvistusta AC:n tuossa edellä siteeraamalle ajatukselle, että ketulla ja näädällä on vaikutusta jyrsijöiden aktiivisuuteen (T. Hofmeester väit.). Yhdysvaltalaisista tutkijoista muutamat ovat samoilla linjoilla (T. Levi). Ruotsissa ja Suomessa ollaan epäilevämpiä: joko ei uskota pedoilla olevan riittävää pelotevaikutusta tai ei uskota niitä olevan riittävän paljon luonnossa.

    Taitaa valitettavasti olla juuri niin kuin Lenkopetäjä totesi, teoria on vahvistettava kenttätutkimuksin juuri siinä ekosysteemissä, johon teoriaa aiotaan soveltaa.

    Supikoiralla voi olla punkkitaudeilta suojaava vaikutus, koska se haittaa myyrien elämistä, se ei siirrä punkkeihin tauteja tehokkaasti eikä se ole myöskään hyvä lisääntymisalusta niille. Tämä pätee luultavasti muihinkin petoeläimiin. Toisin sanoen, hypoteettisesti kuvio menee näin: kasvisyöjät altistavat meidät punkkitaudeille, lihansyöjät eli pedot suojaaavat meitä niiltä.

    Timppa

    Toisin sanoen, hypoteettisesti kuvio menee näin: kasvisyöjät altistavat meidät punkkitaudeille, lihansyöjät eli pedot suojaaavat meitä niiltä.”

    Tämä olisi saatava iskettyä metsästysasioista päättävien kalloihin, mutta ne taitavat olla umpiluuta.  Keskustelin syksyllä tuntemani Metsästäjäliiton erään piirin (muuten fiksun) puheenjohtajan kanssa asiasta.  Ei kyllä ”ostanut” näkemystäni, että riistaruokinta pitää lopettaa, jotta pienten hirvieläinten kannat ja borrelioosiuhka saataisiin pienenemään.  Päin vastoin.  Jatkuvasti kehoitetaan lisäämään riistaruokintaa.  Pystytkö Anneli löytämään korrelaatiota borrelioosin ja pienten hirvieläinten kantojen välillä.

    Metsästäjäjärjestöissä vedotaan siihen, että supikoirista löytyy punkkeja ja ne siis lisäisivät borrelioosia.  Viime vuonna kirjoitin Hesarin yleisönosastoon tavoitteena saada riistaruokinta loppumaan, jotta villisikojen levittäyminen pysähtyisi.  Minuun otti yhteyttä tuntematon nainen, jolla on mökki Kemiössä.  Oli ollut epätoivoinen, kun kauriita pyöri pihapiirissä ja punkkeja sai napsia pois yhtenään.  Vasta, kun aitasi pihan, niin punkit loppuivat.  Kertoi valittaneensa noista kauriista jollekin paikalliselle metsästyspomolle.  Tämä tietysti syytti supeja punkeista.  Ei kauriita.

     

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 144)