› Keskustelut › Metsänhoito › Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

  • Tämä aihe sisältää 144 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten A.Jalkanen toimesta.
Esillä 4 vastausta, 141 - 144 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 13 14 15

  • Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

    Lähetetty: 25.12.2018, 19:07

    Merkitty: 

    ”Käytännössä lajien habitaatin valinta riippuu useista bioottisista ja abioottisista tekijöistä. Lajien yksilöt ovat harvoin tasaisesti jakautuneet tilassa ja ajassa, ja usein yksilöt esiintyvätkin lähempänä toisiaan kuin voisi olettaa. Lisäksi tiheimpiä populaatioita löytyy lajin ydinhabitaatista kun taas marginaalihabitaatit ovat asuttuna vain kun kokonaistiheys on suuri. Tutkimme kahden Suomessa yleisenä esiintyvän myyrälajin peltomyyrän (Microtus agrestis) ja metsämyyrän (Myodes glareolus) habitaatin valintaa sekä esiintymistä ajassa ja tilassa nelivuotisen tutkimusjakson aikana. Tutkimus tehtiin suurilla saarilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa pyyntialueet jaettiin karkeasti kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta. Erityisesti metsämyyrällä havaittiin habitaatin valinnassa eroja kevään ja syksyn välillä; keväällä metsämyyriä oli lähinnä metsissä, mutta syksyllä myös avohakkuilla. Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta.”

     

    Janne Sundell, Christina Church, Otso Ovaskainen

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 23.9.2024, 14:55

    Itäisen taigan osuutta Suomen lintukannoissa on turha väheksyä. Siellä varmaankin metsästetään lähes ympäri vuoden, mutta asukkaita ja heistä metsästäjiä on hyvin vähän. Muistan elävästi, kun olin aikoinaan metsästämässä Sallassa sukulaismiehen vieraana. Hän kertoi, että on syksyjä, jolloin saa kulkea viikkokausia kokolailla tyhjissä metsissä. Sitten eräänä aamuna on kaikki vaaranrinteet lintuja täynnä. Mistäpä ne muualta ovat ilmestyneet kuin itäiseltä taigalta.

    A.Jalkanen 8.10.2024, 12:05

    Kehveli mainitsee suurpetoketjussa ketun. Kettu vaikuttaa merkittävästi metsäkauriin vasakuolleisuuteen. Tutkimusta on tehty myös naapureissamme, pari väitöskirjaa. Järnemo 2004 Ruotsissa: Neonatal mortality in roe deer. Panzacchi 2007 Norjassa: The ecology of red fox predation on roe deer fawns with respect to population density, habitat and alternative prey. Luvussa johtopäätökset Panzacchi kirjoittaa:

    ”Within each home range, habitat structure, composition and the availability of the main prey of red foxes (i.e. small rodents) can affect red fox abundance and activity patterns and further influence predation risk. Finally, at a given time and place the choice of the type of habitat and of the bed site where to hide the fawn can further affect predation risk. At this fine spatial scale, the probability of a fawn being killed by red fox is affected by a complex web of interacting variables, among which visibility of roe deer does, spatial distribution of small rodents, distance between mothers and fawns, and fawns’ activity.”

    Kuukkelikääntäjän näkemys:

    Kullakin kotialueella elinympäristön rakenne, koostumus ja punakettujen pääsaaliin (eli pienten jyrsijöiden) saatavuus voivat vaikuttaa punaketun runsautta ja toimintamalleja ja edelleen vaikuttaa saalistusriskiin. Lopuksi, tiettyyn aikaan ja tiettyyn paikkaan valittu elinympäristötyyppi ja pentupaikka, jonne vasa piilotetaan, voi edelleen vaikuttaa saalistusriskiin. Tässä hienossa tilamittakaavassa punaketun tappaman vasan todennäköisyyteen vaikuttaa monimutkainen vuorovaikutteisten muuttujien verkko, johon kuuluu metsäpeuran näkyvyys, pienjyrsijöiden alueellinen jakautuminen, emojen ja vasojen välinen etäisyys sekä vasan aktiivisuus.

    Siinä se nyt tuli omakin kiinnostuksen kohteeni: pienjyrsijöiden saatavuus (kannanvaihtelu) ja pienjyrsijöiden alueellinen jakautuminen sekä saalistuspaineen vaikutus edellisiin.

    Rukopiikki 8.10.2024, 14:45

    Ois voinu vilkaista jos ois ollu ruotsiksi mutta miksi lontoota.

    A.Jalkanen 8.10.2024, 15:06

    Rukopiikki voit laittaa kuukkelihakuun sanat järnemo räv rådjur niin saat esiin ruotsinkielisiä artikkeleita.

    https://svenskjakt.se/viltvard/raven-tar-halften-av-radjurskiden/

Esillä 4 vastausta, 141 - 144 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 13 14 15