Keskustelut Metsänhoito Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 144)
  • Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

    ”Käytännössä lajien habitaatin valinta riippuu useista bioottisista ja abioottisista tekijöistä. Lajien yksilöt ovat harvoin tasaisesti jakautuneet tilassa ja ajassa, ja usein yksilöt esiintyvätkin lähempänä toisiaan kuin voisi olettaa. Lisäksi tiheimpiä populaatioita löytyy lajin ydinhabitaatista kun taas marginaalihabitaatit ovat asuttuna vain kun kokonaistiheys on suuri. Tutkimme kahden Suomessa yleisenä esiintyvän myyrälajin peltomyyrän (Microtus agrestis) ja metsämyyrän (Myodes glareolus) habitaatin valintaa sekä esiintymistä ajassa ja tilassa nelivuotisen tutkimusjakson aikana. Tutkimus tehtiin suurilla saarilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa pyyntialueet jaettiin karkeasti kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta. Erityisesti metsämyyrällä havaittiin habitaatin valinnassa eroja kevään ja syksyn välillä; keväällä metsämyyriä oli lähinnä metsissä, mutta syksyllä myös avohakkuilla. Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta.”

     

    Janne Sundell, Christina Church, Otso Ovaskainen

  • Visakallo

    Suomessa on hyvin syvään juurtunut maan tapa, että lähes kaikki eläinkantojen pienentymiset johtuisivat metsien käsittelystä. Kun joku eläinlaji vastaavasti runsastuu, kukaan ei silloin mainitse metsätaloutta. (Hirvi on ainoa poikkeus!)  Meissä on sen verran venäläisyyttä, että sikäläinen sanonta Stalinin ajalta pitää edelleen täälläkin paikkansa: ”Kun syyllinen tiedetään, tuomioita kyllä löytyy!” Metsätalous on vähän kerrastaan alistunut kestosyyllisen osaan ja julkiseen itseruoskintaan menneitten vuosikymmenten ulkopoliittisen itsesensuurin tapaan. Metsot näkyvät ainakin olevan hyvin paikkauskollisia, vaikka lähiympäristön metsiä käsiteltäisiin voimakkaasti. Suomen parhaana mainittu raakkujoki puolestaan virtaa normaalisti käsiteltyjen metsäalueiden läpi, jne. Vastaavia esimerkkejä on koko Suomi täynnä. Kaiken huippuna joidenkin suuryritysten puskiessa hiilidioksidia valtavat määrät ilmakehään, ei keskustella näiden päästöjen pienentämisestä, vaan syyllinen onkin suomalainen metsätalous!

    Tolopainen

    Päästöjä aiheuttaa tuotteiden valmistus ja vain sellaisia tuotteita tuotetaan, joita ihmiset ostavat. Ollaan huolestuneita Itämeren rehevöitymistä. Miksi kulutetaan sellaisia ravintoaineita, joissa on runsaasti fosforia. Suomessa ihmiset saavat joka päivä fosforia kolme kertaa yli suositusten. Kyllä se kaikki huuhdellaan wc:n pystystä alas eikä se häviä jäteveden käsittelyssä. Osa päätyy kompostoituun lietteeseen ja osa jää saostumattomana poistuvaan veteen. Maatiloilla on tietenkin myös fosforipäästöjä.

    A.Jalkanen

    Metsäkanalintujen inventointi kannattaisi varmaan tehdä koiran kanssa, kuten Ylä-Lapissa tehdäänkin. Omalla metsäpalstallani oli myös pyitä ja teeriä lehtipuuvaltaisella säästökuviolla ja sen vieressä olevassa nuoressa lepikossa. Ainakin omalla palstallani olisi huomattavan paljon vähemmän lehtipuuta noille sitä tarvitseville lintulajeille, jos siellä ei olisi uudistettu jaksollisesti vaan olisi käyty vain poimimassa kypsiä puita.

    Visakallo

    Jos Suomessa ei olisi hakattu lainkaan aukkoja eikä tehty metsäteitä, niin mistä metsäkanalinnut pääsisivät silloin lentoon?

    Tolopainen

    Ei taida olla metsästyskokemusta, kanalinnut pääsee helposti lentoon tiheässäkin metsässä. Ei ne pitkiä kiitoratoja tarvitse. Usein ei ehtinyt edes haulikolla osoitaa, kun metso hypähti polun lähettyviltä lentoon puuston suojaan.

    A.Jalkanen

    Jos metsiä ei hakattaisi luonnonhäiriöt tekisivät aukkoja: yksittäisiä puita kuolisi ja ajoittain tulisi metsäpalo, hyönteistuho tai tuulituho. Yleinen metsäkuva olisi peitteisempi ja puuston tilavuus hieman suurempi.

    Gla

    Jos metsiä ei hakattaisi, vähentyisikö myyrät ja tällöin ketut söisivät kanalinnut?

    A.Jalkanen

    Varmaan ketut lisääntyisivät heikommin jos niiden pääravinto myyrät vähenisivät, eli kanalinnut säästyisivät. Tämä tilanne näkyy selkeästi Värriössä josta puuttuvat hakkuut ja metsästys: alue on tunnettu kanalintujen El-Dorado ja Shangri-La. Se on kyllä kumma juttu kun siellä ei ole pulaa pedoistakaan. Aluetta ei voi suoraan yleistää koskemaan talousmetsää kun se poikkeaa niin monin tavoin ympäristöstään.

    Mutta heikkenisivätkö metsämyyrän tai peltomyyrän kannat, jos avohakkuut vähenisivät? Nyt on eletty pitkään aikaa jossa avohakkuut ovat olleet melko vakioiset ja myyrien kannanvaihtelut heikot. Mistä johtuu? Kummankaan yleisen myyrälajimme päähabitaatti ei ole avohakkuuala mutta ne käyttävät niitä hyväksi alhaisen petokannan vallitessa. Samaan tapaan sudella: jos sorkkaeläinten kannat alennettaisiin Satakunnassa, sudet eivät alkaisi syömään kotieläimiä, vaan lisääntyisivät heikommin ja muuttaisivat muualle.

    Nostokoukku

    Värriön tutkimusalueen huimat metsomäärät kovankin petopaineen alla osoittaa, että kanalinnut selviävät kyllä yhdestä kovastakin paineesta, kun perusvaatimukset ovat kunnossa. Elinympäristö on kanalinnuille otollinen ja vakaa. Kun elinympäristössä tapahtuu vuosittain muutoksia, petopaine on ajoittain vaihteleva, luonnossa häirintä voimistuu, liikenne tappaa metsästäjiä enemmän ( lintukuolemista jopa 65 % aiheutuu liikenteestä) ja vielä metsästys ottaa oman osansa, ollaan jo vaikeuksissa ja jatkuvasti laskevat kannat ovat selviö.

    Rukopiikki

    Onko värriössä sitten paljon lintuja? Mitkä on lintumäärät neliökilometrillä kesällä laskettuna? Jos erittäin otollisissa havaintomaastoissa näkee paljon lintuja niin sen ymmärrän. Yksi iso parvikin voi kasaantua hyvin laajalta alueelta. Yksittäisiä lintuja näkee korkealta paikalta kiikaroimalla hyvin laajalta kymmenien kilometrien alueelta. Puusto on lyhyttäja maiseman muodot hyvät havainnointiin. Sopivasti lunta ja mustat linnun näkee hyvällä kiikarilla kaukaa.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 144)