Keskustelut Metsänhoito Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 144)
  • Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

    ”Käytännössä lajien habitaatin valinta riippuu useista bioottisista ja abioottisista tekijöistä. Lajien yksilöt ovat harvoin tasaisesti jakautuneet tilassa ja ajassa, ja usein yksilöt esiintyvätkin lähempänä toisiaan kuin voisi olettaa. Lisäksi tiheimpiä populaatioita löytyy lajin ydinhabitaatista kun taas marginaalihabitaatit ovat asuttuna vain kun kokonaistiheys on suuri. Tutkimme kahden Suomessa yleisenä esiintyvän myyrälajin peltomyyrän (Microtus agrestis) ja metsämyyrän (Myodes glareolus) habitaatin valintaa sekä esiintymistä ajassa ja tilassa nelivuotisen tutkimusjakson aikana. Tutkimus tehtiin suurilla saarilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa pyyntialueet jaettiin karkeasti kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta. Erityisesti metsämyyrällä havaittiin habitaatin valinnassa eroja kevään ja syksyn välillä; keväällä metsämyyriä oli lähinnä metsissä, mutta syksyllä myös avohakkuilla. Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta.”

     

    Janne Sundell, Christina Church, Otso Ovaskainen

  • Puuki

    Viime syystalvella täälläkin näyttäytyi ainakin n. 100 kpl:een teeriparvi pitkästä aikaa koivikossa . Olisiko muuttaneet sieltä Antonin seudulta ?

    A.Jalkanen

    Täsmennettäköön että ko. koiralle sallitaan vain haittaeläinten hätistely, muuten pitää käyttäytyä.

    Gla

    Metsästäjä-lehti 5/2024: Metsäkanalintukannat kääntyneet laskuun

    Myös myyrien syklinen kannanvaihtelu vaikuttaa metsäkanalintujen pesintöihin, sillä kun myyriä on vähän, monet maapedot keskittyvät saalistuksessaan maassa pesiviin lintuihin. Myyriä on ollut vaatimattomasti monilla alueilla, mikä on saattanut alentaa pesimämenestystä.

    Totta vai tarua.

     

    A.Jalkanen

    Muistaakseni vanhempi Lindén kirjoitti jossain riistantutkijoiden julkaisussa että vaihtoehtoissaalishypoteesi ei ole saanut kovin vankkaa tukea. Lienee jatkuvan kasvatuksen kaltainen ilmiö: voi toimia jossain jonkun aikaa mutta ei kaikkialla kaiken aikaa. Siitä meillä ei ole varmaa tietoa, miten homma toimisi luonnontilaisen kaltaisessa ekosysteemissä. Värriön luonnonpuistossa petojen runsaus ei näytä haittaavan metsäkanalintuja.

    Nostokoukku

    Metsäkanalintukannat kääntyneet laskuun.

    Näin metsästäjänä kummastuttaa tuo uutinen, kun ministeriö kuitenkin jatkoi metsästysaikoja kuukaudella viime vuoteen verrattuna.

    A.Jalkanen

    Jos pitemmän ajan kehitys on metsäkanoilla nousuvoittoinen, niin onko katsottu, että ei ole tarpeen jatkaa viime vuosien melko kovia metsästysrajoituksia, vaikka lyhytaikaisen kannanvaihtelun sykli kääntyisi väliaikaisesti laskuun.

    Semmoinen käsitys tullut, että pohjoisempana on parempi kehitys kuin etelässä, esimerkiksi Kainuussa teeriä ollut joissakin talvilintulaskennoissa mukavasti. Etelä-Suomessa pitkäaikaiskehitys on kai edelleen laskeva johtuen muun muassa ilmastonmuutoksesta, varislinnuista, metsien pirstoutumisesta, supikoirista…? Tuo Glan linkittämä raportti kertoo kyllä että eri alueiden kehitys ei mene noin suoraviivaisesti: pohjoisessa on heikomman kehityksen alueita ja etelässä paremman. Johtuneeko sitten esimerkiksi sääoloista eri alueilla miten se on suosinut pesintää ja poikasten kehitystä.

    kuusenkiertäjä

    Myyristä en niin tiedä mutta meilläpäin on niin valtavat naakka, varis ja korppikannat että kyllä siinä paljon varjelusta jos mikään maassa pesivä lintu saa yhdenkin poikasen lentoon asti. Varsinkin naakka ja korppikannat on räjähtäneet käsiin.

    puutuomas

    Ylälapissa taas kotka ja haukkakannat pitävät huolen kanalintukannoista. Viimetalvena löysin useita kaluttuja metsoja hakomapuiden juurelta samoin teerien jäänteitä koivujen alta. Selkeästi petolintujen tekosia. Kotka havainnot jokapäiväisiä, usein vielä liikkuvat pareittain.

    Rukopiikki

    Vähissä on linnut ja pitkät on metsästysajat. Monelta seudulta on ammuttu jo linnut vähiin. Latvalinnustus alkaa usein pohjoisessa jo lokakuussa kun lumet tulee. Viime vuosi oli myös jo edellistä paljon heikompi.

    Harakka on pahimpia. Viime keväänä taas löytyi autojen alle jääneitä emolintuja. Ja kesällä näin useita auton alle jääneitä poikueita. Vilkkaat soratiet on pahoja.

    puutuomas

    Toki täällä on mistä ottaa, kevättalvella laskin autosta isoimmillaan n. tuhannen teeren parven. Eivät olleet kaikki aivan samassa paikassa vaan 2- 300 linnun parvia 2km matkalla koivuissa tien molemmin puolin. Osa myös pellolla tasaisesti levittäytyneenä vaikka eivät soineet eikä siellä mitään syömistäkään ollut. Puhuvat että venäjältä tulleet kun siellä ollut isoja metsäpaloja. Tiedä sitten mikä oikea syy.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 144)