› Keskustelut › Metsänhoito › Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

  • Tämä aihe sisältää 144 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten A.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 13 14 15

  • Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

    Lähetetty: 25.12.2018, 19:07

    Merkitty: 

    ”Käytännössä lajien habitaatin valinta riippuu useista bioottisista ja abioottisista tekijöistä. Lajien yksilöt ovat harvoin tasaisesti jakautuneet tilassa ja ajassa, ja usein yksilöt esiintyvätkin lähempänä toisiaan kuin voisi olettaa. Lisäksi tiheimpiä populaatioita löytyy lajin ydinhabitaatista kun taas marginaalihabitaatit ovat asuttuna vain kun kokonaistiheys on suuri. Tutkimme kahden Suomessa yleisenä esiintyvän myyrälajin peltomyyrän (Microtus agrestis) ja metsämyyrän (Myodes glareolus) habitaatin valintaa sekä esiintymistä ajassa ja tilassa nelivuotisen tutkimusjakson aikana. Tutkimus tehtiin suurilla saarilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa pyyntialueet jaettiin karkeasti kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta. Erityisesti metsämyyrällä havaittiin habitaatin valinnassa eroja kevään ja syksyn välillä; keväällä metsämyyriä oli lähinnä metsissä, mutta syksyllä myös avohakkuilla. Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta.”

     

    Janne Sundell, Christina Church, Otso Ovaskainen

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 25.12.2018, 19:46

    Habitaatti on elinympäristö.(Suom.huom.)

    Anton Chigurh 25.12.2018, 20:36

    ”Microtus-suvun myyrälajeja pidetään ketun pääsaaliina Fennoscandiassa.”

    Sakeri Savola, Otso Huitu, Janne Sundell, Heikki Henttonen, Harto Linden

    Lenkopetäjä 25.12.2018, 22:05

    Saattaahan lumettomana aikana ollakki

    Anton Chigurh 25.12.2018, 23:05

    Professori susipulliainen, joka on värriön tutkimusaseman perustaja (perustettu 1967, pinta-ala 12500 hehtaaria, vuodesta 1995 ei ole saanut metsästää) ja pitkäaikainen johtaja kertoo kirjassaan Lapin taigaa: ”…Tutkimusalueellamme elelee myös kettuja. Niiden tärkeää ravintoa ovat pelto- ja lapinmyyrät. Näitä ketut kaivelevat lumikerroksen sisältä, missä myyrillä on lumitunnelinsa…”

    Värriö on suomen lumisimpia paikkoja. Ainoa paikka missä kanalintukannat ovat suomessa vahvistuneet. Erityisesti ketun ansiosta.

    Veli Pohjonen (värriön myöhempi johtaja) kirjoitti aiheesta: ”…Pitkäaikaisin ja tarkin tieto kanalintujen määristä saadaan Värriön luonnonpuiston lumilinjan hiihdosta. Se on kuusi kilometriä pitkä, 200 paalulla merkattu selkälinja, joka kulkee Värriötuntureiden selänteeltä Ylinuorttijoen laaksoon. Se hiihdetään lumikauden aikaan joka viikko. Hiihtäjä kirjaa reitin ylittäneet jälkivanat paaluvälin tarkkuudella, määrittää lajin ja merkkaa muistiin linnun kulkusuunnan. Värriön jälkiaineisto kertoo myös, että kanalintujen pitkäaikaiset kannat ovat luonnonpuistossa nousussa. Kun havainnoista puhdistetaan vuosivaihtelu, kanalintujen yhteenlaskettuja jälkivanoja havaittiin 1960-luvun lopulla vain 50 kertaa, mutta 2000-luvun alussa jo keskimäärin 350 kertaa talvessa…”

    Kettujen jälkivanoja havaittiin 1960-luvun lopulla vain 50 kertaa talvessa, mutta 2000-luvun alussa jo keskimäärin 150 kertaa talvessa. Kun kettukanta kolminkertaistuu, niin kanalintukanta seitsenkertaistuu.

    Lenkopetäjä 25.12.2018, 23:20

    Olin kyllä kolmiolaskennoissa tänäki vuonna ja kettuja aitiopaikalta seurannu vuosia.minä uskon omiin kokemuksiin ja siihen mitä näen.susipulliasen kirjotuksilla pyyhin perseen.harto lindenin kanalintu tutkimuksetkin tunnen kyllä hyvin.

    A.Jalkanen 26.12.2018, 07:57

    Komppaan AC:tä sen verran että Lintuatlaksen kartat näyttävät selkeästi teeren kannan vahvistumisen Itä-Lapissa – Värriön, Maltion ja Sompion luonnonpuistojen ansiosta. Etelä-Suomeenkin pitäisi saada vastaava ainakin yksi vähintään 10000 hehtaarin suojelualue, niin nähtäisiin olisiko sama ilmiö mahdollista nähdä täällä.

    Myyrien liikkumiseen pedot ilmeisesti vaikuttavat paljonkin, ja mikä merkittävintä, myös habitaattien sisällä. Tällä on todennäköisesti merkitystä punkkitautien kannalta: kun myyrät eivät liiku, eivät punkit saa tautitartuntoja eikä näin ollen myöskään ihminen.

    Gla 26.12.2018, 08:03

    En tiedä, mitä Lenkopetäjän kokemukset ovat. Itse en niin tiiviisti ja dokumentoidusti luontoa seuraa, että voisin kyseenalaistaa AC:n mainitsemat tulokset. Sen sijaan voin vain uskoa siihen, että peruskoulun ala-asteella opittu asia eli ravintoverkko on luonnossa edelleen olemassa ja se myös huolehtii luonnon terveydentilan säilymisestä. Jostain syystä järvissä asia on itsestäänselvä, eikä kukaan kyseenalaista petokalojen merkitystä tasapainon säilymisessä. Mutta kun särjet vaihdetaan myyriin ja hauet kettuihin ja aletaan tehdä havaintoja pinnan yläpuolisesta luonnosta, tilanne muuttuu päälaelleen.

     

     

    jees h-valta 26.12.2018, 08:28

    Kyllä, Glan linjoilla. Mutta kun mennään isompiin otuksiin ei Glakaan ole enää mukana luonnollisessa tilassa. Olen puhunut sen puolesta että hirvikannalle annetaan raamit susien toimesta mutta siihen ei sitten enää lämpene palstoilla yksikään. Onhan olemassa kerros vielä krouvimpaa tavaraa kettujen yläpuolella. Sudet, karhut, ahmat, ilvekset, miksi niiden sääntelytarve on niin kova kun ruokaa on yllinkyllin luonto ähkyllään. Itärajoilla kokemusta olisi mutta kun meillä on metsästys tärkeämpää kuin luonnollinen tasapainotila metsissämme.

    Gla 26.12.2018, 08:39

    En ole puhunut sen puolesta, että vain luonnon mekanismeilla pitäisi hommat hoitaa. Kyse on joidenkin taipumuksesta olettaa, että riistalajeihin kuuluvat pedot ovat muuttuneet luonnolle haitaksi. Kuten ei järvien särkikannatkaan nykyisellä kuormituksella pysy haukien avulla kurissa (monin paikoin pyyntirajoituksiin olisi kyllä aihetta), hoitopyyntiä tarvitaan. Sama juttu peurojen osalta. Ruokintapaikkojen takia metsät ovat muuttuneet peuroille niin reheviksi, että lisääntyminen on särkiin verrattavissa oleva ilmiö ja pedot eivät pysty kantaa enää kurittamaan tarpeeksi. Metsässä ei myyrien laajamittaisiin hoitopyynteihin ole mahdollisuutta, mutta kunpa edes päästäisiin siihen, että myyrien vihollisten rooli hyväksyttäisin.

     

    Puuki 26.12.2018, 08:47

    Kun metsäkanalintukannat on voimistuneet, niin Värriössä ei ole ilmeisesti supikoiria eikä kanahaukkoja haitalle asti ainakaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 13 14 15