› Keskustelut › Metsänhoito › Myyrätutkimuksen tila Suomessa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 65)
1 2 3 4 5 6 7

  • Myyrätutkimuksen tila Suomessa

    Lähetetty: 2.5.2012, 13:08

    Miten lukijat kokevat myyrätutkimuksen olevan rakkaassa maassamme? Onko siihen uhrattu liikaa rahaa vai onko koko ala jäänyt lapsenkenkiin? Onko pienpetojen vähentynyt metsästys vaikuttanut myyräkantoihin?
    Siinäpä aluksi aiheita. Itselleni koko myyrätutkijaporukka on jättänyt jotenkin sekaisen olon. Tietävät kyllä asioista ja taustatietojakin tulee jatkuvasti, mutta silti jäävät hiukan etäisiksi. Ennustusten paikkaansa pitävyydessäkin on paljon parannettavaa. Silti on parempi ennustaa.
    Johtaako Huitu nykyään vai onko kekkonen johdossa?

    Tekijä
    Suden jälki
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 7.5.2012, 15:55

    Ilmeisesti ilmaisen itseni erittäin huonosti. Olen sitä mieltä että JK metsä ei ole sen monimuotoisempi kuin perinteinen malli, mutta tuottaa vähemmän heinittyviä alueita myyrien murkinaksi. Jos kuka on palstaa pitempään seurannut, tietää suhtautumiseni olevan kriittinen. Sillä voi olla paikkansa tietyissä kohteissa, kuten rannat, korpisuot, virkistysmetsät.

    P. Koponen 7.5.2012, 15:57

    En tiedä kuuluuks tää mulle mut kerropas kaimaseni mikä on
    CAPSLOCK!!

    hemputtaja 7.5.2012, 19:06

    Jalkanen kirjoitti:
    ”JK menetelmästä
    Ilmeisesti ilmaisen itseni erittäin huonosti. Olen sitä mieltä että JK metsä ei ole sen monimuotoisempi kuin perinteinen malli, mutta tuottaa vähemmän heinittyviä alueita myyrien murkinaksi. Jos kuka on palstaa pitempään seurannut, tietää suhtautumiseni olevan kriittinen. Sillä voi olla paikkansa tietyissä kohteissa, kuten rannat, korpisuot, virkistysmetsät.

    Lähetetty: 3 h, 1 min sitten
    kirjoittaja: A.Jalkanen”

    Niin muuten teit. Tekstisi sisälsi ns. kätkettyjä tarkoituksia, että hermostuin. Tosin tuollainen syntyy vahingossakin. Aina ei ehdi ajatella yhtä nopeasti kuin kirjoittaa.

    Että saat anteeksi.

    harmittelen myös puolestani, että hermostuin. Olen hieman yliherkkä tuolle jk:lle ja kaikenmaailman biodiversiteeteille ynnä ennallistamisille.

    Ja Antonille:
    Älä hyvä ihminen käytä noin rumia sanoja ”työ”. Ettäs kehtaat. Syököön myyrät pallisi. Me tytöt emme niitä kaipaa.

    Timppa 8.5.2012, 07:25

    Eivät ne myyrät tarvitse lisääntyäkseen mitään heinettyviä alueita. Kuten tuolla edellä kerreoin viime syksynä oli tuolla Ylä-Lapissa täysin tolkuttomasti myyriä. Eikä siellä tunturikoivikoissa juuri heinää kasva.

    Kuten tuolla edellä myös kerroin, niin myyrätuhottomia heinettyviä aukkoja löytyy Keski-Suomesta.

    Ainoa ero, joka selittää istutuskuusten suurempia tuhoja on se, että ne saattavat maistua myyrille paremmilta.

    Puun takaa 8.5.2012, 09:13

    Timpan kanssa aivan samoja havaintoja jo 70-luvulta lähtien. Ensimmäinen laajempi myyrätuho tuli koettua 90-luvun alussa. Taimitatarhataimi on typpilannoituksen jäljiltä makeampi myyrän suuhun kuin hitaammin kasvanut luonnontaimi. Tutkimusta tehdään koko ajan siitä, miten istutustaimet saadaan myyrille vähemmän houkutteleviksi. Uskon vahvasti, että siinä päästään hyviin tuloksiin.

    hemputtaja 8.5.2012, 10:33

    Uskon samaan kuin Puun takaa (olenhan jonkun kultivoituneen älykön mukaan piilossa hänen takanaan) eli:
    ”Tutkimusta tehdään koko ajan siitä, miten istutustaimet saadaan myyrille vähemmän houkutteleviksi. Uskon vahvasti, että siinä päästään hyviin tuloksiin.
    Lähetetty: 1 h, 3 min sitten
    kirjoittaja: Puun takaa”

    Liekö jo kokeiltu, ellei kannattaisi kokeilla, vaikka hullulta kuulostaakin. Tarkoitan samaa konstia kuin aikanaan sinisellä tentulla (taitaa olla Sinol nykyisin). Lisätään karvasaineita kunnes lakkaa maistumasta. Ei maistu enää piimänkään kanssa.

    Kasvit kyllä imeskelee joitain aineita ihan mielellään. Miksei sitten jotain makua pilaavaakin.

    Tekevät sitä luontojaankin. Esim. taisi olla akaasia, joka alkaa lisästä myrkkyä (syanidia?) lehtiinsä, jos joku erehtyy niitä maistamaan. Hälyttää lisäksi naapuripuutkin, jotka tekevät saman tempun.

    Väittävät myös, että jonkun saniaislajin silmut sisältävät kolmea vaaratonta ainetta, mutta jos sekoitat ne hampaissasi keskenään, on suussasi sitten syanidia.

    Tuskin suomalaisista tutkijoista kuitenkaan mokomaa aloitteellisuutta löytyy. Pitävät huuhaana, vaikka Kemirakin (vai mikä se nykyään) saattaisi rahoittaa, kun tarjolla on pieni uusi markkinasektori.

    hemputtaja 8.5.2012, 15:01

    En tarkoittanut taimen kastelua karvasaineilla, vaan aineiden juottoa sille eli taimen pystyyn marinointia.

    Muistaakseni – eli saatan muistaa väärin – konstia käytetään esim. kukkien värjäyksessä.

    Kai se puun taimikin suostuu jotain ainetta tai aineyhdistelmiä imeskelemään.

    Kasvit käyttävät puolustukseen mm. myrkkyjä. Liekö tuota edes vaivauduttu tutkimaan mitä puuntaimet käyttävät. Luonnontaimet osaavat selvästi maistua huonolta. Luulisi tuon olevan tutkittavissa ja saattaisi sopivalla aineseoksella maku olla jopa muutettavissa pahemmaksi.

    Suden jälki 9.5.2012, 04:57

    Lukijoiden taso lähentelee keskinkertaisuutta. Eniten ihmetytyttää lumikoiden määrän väheneminen. vaikka metsästäjät eivät MUKA ammu niitä. Normaalin luonnonkannan mukaan myyräkannan lisääntyessä pitäisi etenkin pienpetojen ja varisten, korppien aktivoitua. Ilmeisesti liipasimen takana on parempi tunto.
    PASKAT. Aseen saanut tappaa kaiken, minkä eteen saa.

    Luonnon tilaa voi seurata vaikka 5 000 vuoden päästä. Silloin JOTKUT seilasi jäättömällä, vihreällä tiellä.

    Kurki 9.5.2012, 07:37

    ”Kasvit käyttävät puolustukseen mm. myrkkyjä. Liekö tuota edes vaivauduttu tutkimaan mitä puuntaimet käyttävät. Luonnontaimet osaavat selvästi maistua huonolta. Luulisi tuon olevan tutkittavissa ja saattaisi sopivalla aineseoksella maku olla jopa muutettavissa pahemmaksi.”

    Koivun taimen kuori tyvestä muuttuu myyrille tappavaksi parissa vuodessa istutuksesta.

    Toiminee silloin kun myyräkanta on kohtullinen, mutta siitä huolimatta myyrähuipun aikaan myyrät syövät kuorta ja aiheuttavat taimeen lahovian, vaikka tietävät sen tappavan.

    Työläs toimenpidehän tuokin myrkkyaineen ruiskutus jokaisen taimen juurelle mahdollisesti useammin kesässä on, että myrkky pysyisi taimessa vuosia.
    Mieluummin pitäisi jalostaa taimet sellaiseksi, että ne itse tuottaisivat jonkun myyrille kohtalokkaan myrkyn.

    Suden jälki 14.5.2012, 11:27

    Suomen sääolot ovat äärimmäisiä. Sademetsän jokapäiväistä kello 14.05 alkavaa sadetta vastaavuutta ei ole edes vuositasolla.
    TaJu tajusi sen hyvin ja vähän äkäilikin, kun ei heti joku hyväksynyt ajatusta. Suomen luonto joutuu kestämään suuria vaihteluja.
    Yhtenä vuonna marraskuussa sataa vettä joka päivä ja pakkanen iskee yllättäen 30 asteen voimalla. Seuraavana vuonna syyskuun alussa 10 asteen pakkaset lopettavat kasvun, mutta loppuvuosi onkin leuto. Puille ja kasveille on äärimmäisen vaikeaa sopeutua melkein kaikkeen. Vielä vaikeampaa se on eläimille. Mitä pohjoisemmaksi päiväntasaajalta mennään, niin sitä suuremmat ovat eläimistön vaihtelut. Lapin sopulien kiihtyminen 0 -100 käy hyvin esimerkiksi.
    Keski-Euroopassa ei ole myyräongelmia. Siksi myyrien tutkimiseen tuskin saamme eulta rahaa, ellei sitten tutkita ” myyrien vaikutus metsäpastalaisten rahalliseen ja henkiseen hyvinvointiin ja keskustelutaitojen kehittymiseen”
    On silti pakko tunnustaa kuinka hyvin kehittynyt on myyrien, rottien, hiirten…. elonjäämiskyky yhteisönä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 65)
1 2 3 4 5 6 7