Se on erinomainen asia. Vieraspedot tekevät korvaamatonta vahinkoa mm saaristossa vesilinnuille. Vaikka saaristo ei nyt ole merkittävää puuntuotantoaluetta niin vieraspedot eivät Suomeen kuuluu. Samaan kastiin voitaisiin laittaa vaikka villisika joka ei sinällään ole vieraslaji.
Jovain lienee oikeassa kyllä avohakkuiden määrillä voi olla jotain tekemistä myyrien absoluuttisten määrien kanssa. Silloin kun myyräsykli lähtee nousemaan, peltomyyrät siirtyvät normaaleilta asuinalueiltaan (maatalousmaat) myös heinittyneille avohakkuille ja niiden määrät voivat niillä nousta suuriksikin. Sykliin vaikuttaa moni muukin tekijä mikä näkyy vaikka siitä, että myös Kilpisjärvellä on myyräsykli, ja se on hyvin dokumentoitukin Helsingin yliopiston tutkimusaseman ja metsäntutkijoiden toimesta.
Kilpisjärven seuranta alkaa vuodesta 1952, josta lähtien aina vuoteen 1985 Kilpisjärvellä oli suht säännöllinen myyräsykli, kunnes se hävisi kahdeksikymmeneksi (20) vuodeksi, kun kettujen myrkky- ja rautapyynti kiellettiin, ja palasi, kun ketut tapettiin moottorikelkkoja apuna käyttäen. Kilpisjärven moottorikelkkatappaja kertoi asiasta henkilökohtaisesti, ollessani siellä tutkimusmatkalla (sihteeri a jalkanen oli myös läsnä). Oli tappanut parhaana talvena yli sata (100) kettua Kilpisjärven lähiympäristöstä. Ja tappo jatkuu yhä kiihdytetympänä, myös ruotsin ja norjan puolella. Syynä että naali saataisiin palaamaan (todellinen syy että näyttäisi, että lumikkohypoteesi toimii). Satelliittiseuratut naalit ovat muuttaneet kanadaan ja siperiaan. Eivätkä palaa ellei ilmasto kylmene.
Ns. veroleimikoiden aikaan merkittävästi lisääntyneet avohakkuut ja lisääntynyt biomassa oli houkutin myyrille. Nimenomaan biomassa, ei niinkään heinettyminen, sillä heinettyminen tulee jälkijättöisesti, siihen nähden, mitä biomassa tuoreena ja istutetut taimet, joihin tuho kohdistuu.
Onhan tuo älytöntä että Kilpisjärven puuntuotantoalueella kettu hävitetään naalien tieltä pois. Kyllähän se on valitettavaa että alkuperäislajiin kuuluva naali yritetään palauttaa takaisin kun vahvempi kettu on sen syrjäyttänyt.
Kyllähän metsien rakenteen muuttuminen on antanut myös mahdollisuuden myyrien lisääntymiselle. Ravinnolla on suuri merkitys näidenkin eläinten lisääntymispotentiaaliin.
Peltomyyrä on se laji joka hyötyy avohakkuista ja aiheuttaa massaesiintymät. Lapissa vastaava on lapinmyyrä. Avohakkuiden määrä on vaihdellut viime vuosina aika maltillisesti. Jospa nyt saataisiin taas kunnon piikki avohakkuisiin kun puun hinta on korkea ja sitten muutaman vuoden perästä myyrähuippu (edellyttää kyllä että niiden luontainen sykli osuisi samaan hetkeen).
Naalia ja Lapin ekosysteemiä on ketun lisäksi ahdistanut poro joka on laidunnuksellaan muuttanut myyrän suvun ravinnon ja suojan. Lapissa ei ole myöskään luontaista määrää suurpetoja (paitsi kotka), joiden jättämistä haaskoista naali saisi talvella ravintoa, kun myyrän suku piilottelee ja lisääntyy metrin paksuisten lumikinosten alla.
Hyvä ravintotilanne auttaa lisääntymään. Myös sorkkaeläimet ovat hyötyneet tästä. Vaelletaan ravinnon perässä, sitä tekevät myös pienemmät öttiäiset. Tukkimiehentäi esim. ja muut sarvijaakot sun muut kuoriaiset, vaelletaan pitkien matkojen päästä. Biomassa, tuore pihkan tuoksu houkuttelee. Taimet on suojattu, mutta on myös paljon muuta tuhopuolella. Ei auta kuin sopeutumaan ja hakemaan keinoja, niin kuin on tehty. Kuuseen on turvauduttu, mutta sekään ei ole auttanut. On sopeutunut paremmin, mutta toisaalta kuusi on luonnon kietokulussa toisen vaiheen puu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.