Istuteltiin 2000 luvun alussa eräälle suurelle tilalle melkoiset määrät kuusentaimia. Määrä oli pyöreät 140000 kappaletta. Kuvioita oli tietenkin monenlaisia, suurimmat lähes 20 hehtaaria. Meniköhän vuosi, vai kaksi, oli kova myyrävuosi ja nuo istutetut alueet kärsivät pahan tuhon. Korjattiin täydennysistutuksilla muutama kuvio, siinä sivussa huomattiin, että noiden syötyjen taimien juuresta oli noussut uusi sivuverso. Pomo kutsui metsäkeskuksen tarkastajat paikalle. Katselmuksen jälkeen lopputulos oli, että ei tarvitse täydentää, sivuversoista kasvaa kunnon puut ja luonto täydentää ne, jotka eivät toivu. Vuosien kuluessa on raivattu nuo samat alueet kahteen kertaan. Alueille on kasvanut komeat nuoret kuusikot, seassa välillä kohtuullisesti koivua. Raivauksista on poistettu myös istutettuja kuusia, jotka ovat kasvussa jääneet jälkeen ja on voitu korvata koivulla. Raivausvaiheessa ei juurikaan ole huomattu lahoa noilla alueilla, vaikka huonoja kuusia on poistettu melkoinen määrä. Metsäkeskuksen tarkastustuksen päätelmä oli järkevä ja oikeaan osunut.
Seppo Vuokko kirjoitti maaseudun tulevaisuudessa otsikolla: Pisteitä pedoista muunmuassa seuraavaa:
”…Pienpetojen – minkin, supikoiran, ketun ja näädän – pyynnistä metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset jakavat pisteitä metsästäjille ja vuoden lopussa parhaat eli eniten pikkupetoja tappaneet tavataan palkita.
Aina kun luontoa sorkitaan tulee myös sivuvaikutuksia. Pienpedot syövät pienriistaa: myyriä, hiiriä, sammakoita, hyönteisiä; minkki myös kaloja. Kun pienpetokantaa kuritetaan, huoahtaa myyräkansa helpotuksesta.
Turun Ruissalo on yksi alueista, joilla pienpetoja on pyydetty tehokkaasti. Siitäko johtuu, että vesimyyriä on ylenmäärin; kiusallisen runsaita ovat myös kanadanhanhi ja valkoposkihanhi. Kettujahti on saattanut edistää metsäkauriinkin runsastumista. Ruissalon kasvitieteellinen puutarha on kärsinyt myyrien, rusakoiden ja metsäkauriiden runsaudesta: kaikki istutukset täytyy suojata hyvin, mutta silti osa istutuksista tuhoutuu.
Samalla tavoin pienpetojahti vaikuttaa sisämaassa. Innokas pienpetojen jahtaaja voi hetken miettiä omaakin rooliaan, kun tarkastelee myyrätuhoja taimistossaan!
Erityisesti kettu ja supikoira, jotka ovat oikeastaan keskisuuria petoja, ovat hyviä myyräntappajia…”
Timppa, on lääkkeissä eroja. Bravecto-tabletti on pitkäaikainen apu, mutta se ei sovi kaikille. Meidän koirilla on käytetty Frontline-liuosta, joka annetaan niskaan kuukauden välein kesäkaudella. Jotkut käyttävät punkkipantaa, mutta sitä en halua kun koirat nukkuvat sängyssä.
Me käytimme frontlainia ja sivuvaikutukset olivat melkoiset. Koiratkin ovat yksilöitä niin kuin me ihmiset. Herkkyyksiä ja allergioita löytyy joka lähtöön.
Kaiketi myyrien massaesiintyminen on rauhoittunut, ei koeta enää 2000-2010 luvun kaltaisia tuhoja. Jotka olivat laajuudeltaan ja määrältään reilusti yli luonnon kantokyvyn ulottuvia. Mikä sen sitten aiheutti, tuli väitettyä silloin, että syyt olivat ns. veroleimikoista johtuvia. Eli syyt voivat olla myös metsänhoidollisia tai jopa yhteiskunnallisia.
Vuonna 2006 siirryttiin puun myyntituloverotukseen. Lisääntyneet hakkuut, nimenomaan avohakkuut ja merkittävästi lisääntynyt biomassa, aiheutti myyrien (peltomyyrä) massaesiintymän metsissä. Useita syklihuippuja koettiin muutaman vuoden välein. Pedot eivät riittäneet tasaamaan näitä huippuja ja olihan veromuutos myös metsiin kohdistuvana toimenpiteenä poikkeuksellinen. Pitopöytä myyrille oli katettu.
Tiedä sitten oliko peltomyyrien massaesiintymiselle muuta syytä, maataloudesta tai muusta syystä. Tilanne ainakin näiden ruuhkavuosien jälkeen on rauhoittunut???
Uudesta Metsästäjä-lehdestä voi lukea, miten nykyhallitus, ilmeisesti vihervasemmiston toiveesta, on lisännyt rahaa luonnonsuojeluun. Nyt pienpetoprikaatille jo maksetaan. Onneksi tosin vain minkistä ja supikoirasta, mutta tällainen tuskin ainakaan vähentää käsitystä ketun yms. alkuasukkaiden haitallisuudesta.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.