Lehdessä oli juttua, että valtioneuvoston linnan edustalla Helsingissä oli liikuskellut citykettu. Kansanedustaja Kärnä olisi jo ampunut sen – hänen mielestään cityssä on jo liikaa kettuja.

Kävi noitumassa hallituksen? Kettu kuulemma ennustaa kansanperinteen mukaan asukkaiden muuttoa. Cityssä riittää ketuille ruokaa: on citykanit, linnut, rotat ja hiiret. Kaatopaikoilla ei ole kaupungeissa enää biojätettä, joten siellä ne eivät oleskele.

Kuulostaa tehokkaalta peliltä Remie, mutta on eettisesti hieman arveluttava jos  se elävänä pyytää ja hiiru jää pitkäksi aikaa kärsimään. Vanha kunnon rautakaupan rautalangasta väännetty hiirenräpsy eli lisku toimii myös hyvin ja tappaa useimmiten heti.

Varsinainen metsäpuiden taimien tuhoaja on peltomyyrä, joka kalvaa kuorta hangen alla piilossa. Hyvänä myyrävuotena ne syövät kaiken syömäkelpoisen, joka on siis hangen sisässä. Myyrätuhovuoden lopuksi peltomyyräkanta romahtaa nälkäkuoleman seurauksena.

Metsämyyrä nousee oksille ja popsii vuosikasvaimet. Tekee siis tuhoja, mutta taimet jäävät eloon.

Siellä missä lunta on alkutalvesta reilusti vähintään  20cm kuten täällä yleensä on, niin paras ja helpoin tapa tuhota myyrät on katsella hengitysaukot taimikolta ja lorauttaa niihin rotalle tarkoitetuja myrkkyrakeita. Näin on mahdollista löytää kaikki myyrät. Täällä tänä vuonna olen löytänyt myyrien hengitysaukkoja vain  yhdeltä 4 ha taimikolta. Parina päivänä kävin suksilla läpi alueen. Vuosi sitten oli metsämyyrän syöntejä, mutta nyt niillä alueilla ei ole ollut hengitysaukkoja. Koskaan ei pääse yllättämään se tilanne, että myyräkanta olisi huipussaan kesällä ja tuhot tapahtuisivat silloin, kun tarkistaa joka vuosi talvella taimikoiden hengitysaukkotilanteen ja laittaa myrkkyrakeita jokaiseen vaikka siihen yhteen löytämäänsä. On vähän parempi tapa kuin jättäisi petojen (kettu ja lumikko) hoidettavkasi myyrät. Ketun jälkiä en ole nähnyt missään.

Myyrät ovat kasvissyöjiä eivätkä syö toisiaan.