Keskustelut Metsänhoito Myyräjahti

  • Tämä aihe sisältää 46 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Kurki toimesta.
Esillä 6 vastausta, 41 - 46 (kaikkiaan 46)
  • Myyräjahti

    Toiset jahtaa hirviä, mutta minä tyydyn myyriin. Ja aihetta tuntuu olevankin.

    Olen kolmena päivänä pyydystänyt YHDEN RISUKASAN ALTA jo yhdeksän myyrää.

    Pyynnissä on ollut kolme hiiirenloukkua ja syöttinä paras – porkkana!

    Eilen viritin lisää loukkuja nimenomaan risukasojen viereen.

    Nyt on pyynnissä 12 viritystä ja kohta lähdetään katsomaan yön tulosta.

    ——————

    Eli lyhyesti – myyräkanta taitaa olla ihan mellevä tulevana talvena. Jatkan pyyntiä tuolla viime keväisellä istutusalueella vielä pari viikkoa, jos saalista tulee.

    Saaliin jätän kannon nokkaan ja siitä ne äkkiä ovat hävinneet.

    Pyyntipaikka Etelä- ja Pohjois-Savon rajapinta.

    ——————

    Vuonna 2010 saaliksi sain 102 myyrää n. hehtaarin aukolta. Monelta meni taimet, mutta itse en löytänyt kuin muutaman syödyn.

    Opin pyytämään, kun keväällä 2008 oli n. 2 ha kaluttuja taimiparkoja. Onneksi oli vakuutus.

    Heinäämistä, myyräjahtia, latvusten korjaamista, taimikon raivausta, polttopuita, venetelakointia jne. Hommia riittää!

  • Timppa

    Kanahaukkojen tappamien kanalintujen määrä on joka tapauksessa erittäin suuri. Epäilemättä varsin usein käy niinkin, että kettu, supi tai joku muu haaskan syöjä löytää haukan osittain syömän raadon ja haukan on haettava uusi lintu ruoakseen.

    Kanahaukka/metsäkanalintusuhteessa on ongelmallista se, ettei kanahaukan menestyminen ole riippuvaista yksinomaan kanalintujen määrästä, joten kanalintujen kannan lasku ei vaikuta kovin dramaattisesti kanahaukkamääriin. Kun ovat syöneet teeriparven, voivat siirtyä varispaistiin.

    Harrastan syksyisin teerenkuvastusta. Saalista urosteeri noin joka kolmas vuosi. Usein näkee kanahaukkoja samassa puuhassa. Ovat epäilemättä tehokkaampia pyydystäjiä kuin meikäläinen.

    Puuki

    Ymmärsin tuon Tornbergin tutkimuksen mukaan, että vain riekkojen kohdalta olisi yliarviota. Niitähän ei muutenkaan
    ole läheskään niin paljon kuin teeriä tai pyitä, joten vaikutus
    kokoanaismääriin ei ole kovin merkittävä.

    Mutta oli miten oli, joitain keinoja on olemassa myös metsäkanalintujen kantojen parantamiseen. Säätekijöihin ei voi vaikuttaa, mutta metsänhoidossa esim. riistan suojapaikkojen jättäminen sopii nykyaikaiseen metsänkäsittelyyn ja ojiin tehtävät ”rampit” poikasten pelastautumista varten olisi melko yksinkertainen keino vähentää keväthukkumisia.
    Kangasmaiden ja soiden vaihettumisvyöhykkeiden jättäminen
    luonnontilaan ei juuri vähennä puun tuottoa, mutta antaa suojaa linnuille. Leppiä voi jättää pyiden ruokapaikoiksi jne.

    Aika kaukana talousmetsien olosuhteista taitaa olla Värriön
    metsien olosuhteet, mutta varmaan nekin tutkimukset jotain
    uutta kertoo elikoiden suhteen.

    Kurki

    Oma tutkimus kanalintujen pesinnän onnistumisesta kertoo ehkä suurimman syyn kanalintukatoon.
    Olen elämäni aikana törmännyt noin kymmeneen kanalinnun pesään ja niistä seurannan tulos on ollut, että kahdesta pesästä on poikaset kuoriutuneet. Muut pesät on tuhoutuneet joko munat on hävinneet tai tyhjennetty tai sitten hautoja on hävinnyt ja munat jääneet ehjäksi. Tällaisessa pesätuhojen määrässä muiden tuhojen määrä jää pieneksi esim. sateinen kolea alkukesä.

    Noista puheista kuinka paljon ennen muinoin oli kanalintuja aina joka vuosi ja paljon hyvä esimerkki löytyy Juhani Ahon kirjassa Panu.
    Ahon romaanissa käy ilmi, että hyvien kanalintuvuosien jälkeen linnut katosi yhettömiin vuosiksi eli aivan samanlaista vaihtelua oli 1800-luvullakin.

    hikoileva torso

    Asiahan ei varsinaisesti minulle kuulu, mutta ketjun otsikko on Myyräjahti ja silti kirjoitellaan vain kanahaukasta/kanalinnuista.Jos minulta kysytään (yleinen etu on ettei kysytä), metsästäjän sanaan ei pidä luottaa. Syntipukki haetaan vaikka Pörsänkorven kolmijalkaisesta piisamista mutta omilla ampumisilla ei koskaan ole vaikutusta riistakantoihin.

    Mitä aiheeseen tulee, omilla mailla Hämeessä ei ole myyristä ollut haittaa ainakaan kuuteen vuoteen. Hiljaista on nytkin liiterissä (metsämyyrä).

    Timppa

    10 pesää on aika pieni otanta. Minulla on vielä pienempi. Viime vuosien aikana olen tavannut hakkuuaukoissa kuusia istuttaessa kolme metson pesää. Kaikista niistä lähtivät poikaset maailmalle. Yhden ihmisen havainnoista ei voi kovin paljoa päätellä.

    Kurki

    Noin 20 vuoden aikana yhdellä mestäpalstallani (3ha) on olut 2 teeren pesää ja 2 koppelon pesää. Pesät ovat olleet noin 50 m etäisyydellä toisistaan. Yhdesta koppelonpesästä poikaset ovat kuoriutuneet. Toisen pesän, joka oli melkein samassa paikassa kuin edellinenkin, kiersin nauhalla ja sipersin saippuaa nauhan kohdalle ja pesä tuhoutui. Munan kuoria löytyi pesän vierestä. Toissa keväänä toistaiseksi viimeinen kanalinnun pesä samalla palstalla oli teerenpesä, jossa munat säilyi, mutta linnun höyheniä löytyi pesälta 10 metrin päässä.
    Pesät ovat olleet männyn taimikoissa pituudelta 5..10 m vuosien aikana.

Esillä 6 vastausta, 41 - 46 (kaikkiaan 46)