› Keskustelut › Metsänhoito › Myyräjahti

  • Tämä aihe sisältää 46 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5

  • Myyräjahti

    Lähetetty: 16.10.2016, 09:11

    Toiset jahtaa hirviä, mutta minä tyydyn myyriin. Ja aihetta tuntuu olevankin.

    Olen kolmena päivänä pyydystänyt YHDEN RISUKASAN ALTA jo yhdeksän myyrää.

    Pyynnissä on ollut kolme hiiirenloukkua ja syöttinä paras – porkkana!

    Eilen viritin lisää loukkuja nimenomaan risukasojen viereen.

    Nyt on pyynnissä 12 viritystä ja kohta lähdetään katsomaan yön tulosta.

    ——————

    Eli lyhyesti – myyräkanta taitaa olla ihan mellevä tulevana talvena. Jatkan pyyntiä tuolla viime keväisellä istutusalueella vielä pari viikkoa, jos saalista tulee.

    Saaliin jätän kannon nokkaan ja siitä ne äkkiä ovat hävinneet.

    Pyyntipaikka Etelä- ja Pohjois-Savon rajapinta.

    ——————

    Vuonna 2010 saaliksi sain 102 myyrää n. hehtaarin aukolta. Monelta meni taimet, mutta itse en löytänyt kuin muutaman syödyn.

    Opin pyytämään, kun keväällä 2008 oli n. 2 ha kaluttuja taimiparkoja. Onneksi oli vakuutus.

    Heinäämistä, myyräjahtia, latvusten korjaamista, taimikon raivausta, polttopuita, venetelakointia jne. Hommia riittää!

    Tekijä
    Potifar
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 20.10.2016, 08:50

    ”Tulos oli että noin kilometrin etäisyydellä pesästä pesintä onnistui parhaiten.”

    En kyllä voi ymmärtää miten tuollainen tutkimus voidaan tehdä jollakin metsäalueella luotettavasti. Vaikka se olisi tottakin, mitä siis suuresti epäilen, niin sehän kertoo vain pesinnän onnistumisesta. Ei siis siitä, mitä tapahtui, kun poikaset läksivät pesästä. Jos haukka nappasi koppelon, niin heti meni emolinnun lisäksi kaikki sen 8 poikasta. Sanoisin, että kyseessä on ilmiselvästi täysin tarkoitushakuinen ”tutkimus”, jolla siis pyrittiin todistamaan kanahaukka viattomaksi hyväntekijäksi.

    Sehän on selvää, ettei kanahaukka yksin vaikuta. Mutta sen merkitys on ehkä suurin selittäjä metsäkanalintujen kantojen laskuun.

    Puuki 20.10.2016, 10:07

    Peesaan Timppaa kanahaukan osalta.

    Miten muuten A.J on kanahaukan tappamien kanalintujen
    määräksi saatu 1 /viikko ? Ainakin pesintäaikaan määrän luulisi olevan suurempi .

    Viime aikoina kanalintuja on ollut niin vähän, että ainakin paikallisesti jo yksi kanahaukkapari pystyy hävittämään ne melko olemattomiin.

    Timppa 20.10.2016, 10:54

    ”Norjalaistutkimuksen mukaan pesivän vanhan kanahaukkaparin säilyminen on riistalle jopa edullisempaa kuin haukkatyhjiö, sillä tyhjiö täyttyy useista uusista saalistajista”

    Ne uudet saalistajat ovat mitä?

    A.Jalkanen 20.10.2016, 11:13

    Lisätietoa kanahaukasta…

    http://www.tunturisusi.com/kanahaukka:
    ”Sääolosuhteet ja kanalintujen määrä vaikuttavat yhtä paljon kanahaukan pesintään. Korkeat kanalintutiheydet ja kuiva alkukesä parantavat pesimämenestystä, kun taas alhainen ravintotiheys – eli saalislintujen puute – ja sateinen sää heikentävät poikastuottoa. Pohjois- ja Itä-Suomen kanahaukat ovat enemmän riippuvaisia kanalinnuista kuin säätekijöistä, kun taas etelässä ja lännessä tilanne on päinvastainen.

    Norjalaistutkimuksen mukaan pesivän vanhan kanahaukkaparin säilyminen on riistalle jopa edullisempaa kuin haukkatyhjiö, sillä tyhjiö täyttyy useista uusista saalistajista”

    Katselin Risto Tornbergin kanahaukkatutkimuksia. Siellä sanottiin mm. että lihan tarve on aikuisella koiraalla 130 grammaa per päivä ja aikuisella naaraalla 190 grammaa. Aikuinen naaras metsästää talvella myös jäniksiä. Tutkimuksen mukaan rapiat 40 prosenttia ravinnosta oli pesimäaikaan metsäkanalintuja, talvella varmasti enemmän, koska muuta ravintoa on vähemmän tarjolla.

    Tornberg päättelee, että vuositasolla kanahaukkojen osuus metsäkanalintujen kuolleisuudesta oli seuraava:

    ”the goshawk was responsible for 60% (an overestimate) of the total mortality in willow grouse, 35% in black grouse, 5% in capercaillie and 40% in hazel grouse, annually”
    (willow g = riekko, black g = teeri, hazel g = pyy, capercaillie = metso)

    A.Jalkanen 20.10.2016, 11:16

    Esimerkiksi varislintuja. En nyt muista sen tutkimuksen tekijän nimeä. Täytyy referoida sitä jos vielä löydän!

    Metsuri motokuski 20.10.2016, 11:25

    Jotenkin käy ilmi keskustelusta että kanahaukan pääravintoa olisi metsäkanalinnut. Näinhän asia ei ole. Kanahaukan ravintokäyttäytymisestä on tehty paljon tutkimuksia ja niitä on julkaistu jopa metsästysaiheisissa lehdissä. Pääravintokohteena olivat varsinlinnut, rastaat ja jne. Kanalinnut todella pienenä vähemmistönä. Kanhaukan ravintokohteita on helppo tutkia luu ja jätösnäytteistä joten tutkimukset eivät ole mitään ”mutu” aiheita.

    Olen samaa mieltä Annelin kanssa että kanahaukka eikä metsätys ole syynä kanalintukadon ahdinkoon. Toki merkittävää paikallista vaihtelua voi olla jos pesintä on epäonnistunut eikä metsästystä emolintuohin rajoiteta tarvittavin määrin.

    Itse olen kuitenkin sitä mieltä että poikasajan säät sekä myös talviset säät (huonoluminen vesisateinen talvi) sekä pienepedot aiheuttavat suurimmat vahingot. Itse muistan hyvin pari hyvää lintutalvea kun lintuja oli hyvin niin silloin oli paljon pehmoista lunta.
    Linnut saivat suojaa ja hyväkuntoista ravintoa. Keväällä emolinnut olivat terveitä ja hyvävoimaisia ja valmiita pesintään. Siihen kun tuli hyvä kevät niin poikueet olivat suuria.

    A.Jalkanen 20.10.2016, 11:50

    Muistettakoon kuitenkin Värriö, jossa metsäkanalinnut eivät ole ahdingossa vaan voivat paksusti! Alueelta puuttuu sekä metsänhoito että metsästys. Kaikenlaisia petoja on runsaasti.

    Lueskelin juuri kirjoitusta ”Haapakosken metsästäjät 1944 – 2014” (Pohjanmaalta). ”Pöytäkirjoista voi päätellä pienriistakantojen olleen todella runsaat nykytilanteeseen nähden.” Siinä mainitaan myös, että variksen pesimäaikainen rauhoitus haittasi peltolintujen ja riekon pesintää.

    Metsäkanojen ahdinko on kokonaisuus, jossa on monta vaikuttavaa tekijää. Kaikkien tekijöiden suhteellista merkitystä taitaa olla melkein mahdotonta laskea.

    Puuki 20.10.2016, 11:57

    ” Tornberg päättelee, että vuositasolla kanahaukkojen osuus metsäkanalintujen kuolleisuudesta oli seuraava:

    ”the goshawk was responsible for 60% (an overestimate) of the total mortality in willow grouse, 35% in black grouse, 5% in capercaillie and 40% in hazel grouse, annually” ”

    Jos kanalintupareja on ed. sivulla kertomasi määrät, niin
    tuon tutkimuksen mukaan kanahaukkojen tappama määrä olisi yli 870 000 kpl/vuosi.
    (Mutta onko kanalintuparien lisäksi laskettava poikastuotto/vuosi , jolloin kanahaukkojen saalistamia olisi vielä enemmän ?)

    Se on joka tapauksessa melko suuri määrä, jos metsästettyjen määrä on 350 000 kpl /vuosi.

    Hiluxmetsuri 20.10.2016, 12:35

    1 Potifar vastaa kymmentä kanahaukkaa 🙂

    A.Jalkanen 20.10.2016, 13:16

    Jotenkin tuntuu että eivät varmaan ehdi miljoona lintua lahdata. Toisessa lähteessä puhuttiin 4000 parista ja nuorten haukkojen kuolleisuus on suurta. Ehkä Tornbergin luvut ovat vähän liian isot, kuten hän osin itsekin arvelee.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5