› Keskustelut › Metsänhoito › Myyräjahti

  • Tämä aihe sisältää 46 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Kurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5

  • Myyräjahti

    Lähetetty: 16.10.2016, 09:11

    Toiset jahtaa hirviä, mutta minä tyydyn myyriin. Ja aihetta tuntuu olevankin.

    Olen kolmena päivänä pyydystänyt YHDEN RISUKASAN ALTA jo yhdeksän myyrää.

    Pyynnissä on ollut kolme hiiirenloukkua ja syöttinä paras – porkkana!

    Eilen viritin lisää loukkuja nimenomaan risukasojen viereen.

    Nyt on pyynnissä 12 viritystä ja kohta lähdetään katsomaan yön tulosta.

    ——————

    Eli lyhyesti – myyräkanta taitaa olla ihan mellevä tulevana talvena. Jatkan pyyntiä tuolla viime keväisellä istutusalueella vielä pari viikkoa, jos saalista tulee.

    Saaliin jätän kannon nokkaan ja siitä ne äkkiä ovat hävinneet.

    Pyyntipaikka Etelä- ja Pohjois-Savon rajapinta.

    ——————

    Vuonna 2010 saaliksi sain 102 myyrää n. hehtaarin aukolta. Monelta meni taimet, mutta itse en löytänyt kuin muutaman syödyn.

    Opin pyytämään, kun keväällä 2008 oli n. 2 ha kaluttuja taimiparkoja. Onneksi oli vakuutus.

    Heinäämistä, myyräjahtia, latvusten korjaamista, taimikon raivausta, polttopuita, venetelakointia jne. Hommia riittää!

    Tekijä
    Potifar
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 18.10.2016, 15:53

    Jos pienpedot siirtyvät aina myyrien perässä, voi kanalinnuille jäädä pesimiseen vapaita habitaatteja kuten avohakkuut. Kuitenkin poikasvaiheessa pedot ja linnut sekoittuvat jälleen, kun poikaset siirtyvät mustikkametsiin ja soiden reunamille. Voisi kuvitella, että tässä vaiheessa kanalinnun poikaset joutuvat hyvien myyriäkantojen lisäämien petojen suihin.

    Kanalintukato ei kuitenkaan selity ketuilla, joiden määrä on selvästi vähentynyt 25-vuotisen seurannan aikana, eikä näädillä, joiden määrä on pysynyt ennallaan tai hieman vähentynyt. Minkki ja supikoira ovat lisääntyneet mutta eivät ole kanalintuspesialisteja. Mielestäni kannattaisi kokeilla jättää kettu ja näätä rauhaan, ja katsoa tilanteen kehittymistä. Istutustaimikot säästyisivät ainakin niin kauan kunnes tulee hirvi ja popsii ne. Jos kettujen välittämät taudit leviävät, tai jos kanalintutilanne heikkenee, sitten voi aina palata vanhaan petojahtiin, mutta enpä usko että lintutilanne paljon huonommaksi voi mennä.

    Jos jotain pitää saada jahdata, niin olkoon supikoira sijaiskärsijä. Tosin ei sitä saada kokonaan pois luonnostamme, mutta ruotsalaiset eivät halua sitä riesakseen.

    Metsuri motokuski 19.10.2016, 11:38

    Mihinkähän se uskomus perustuu että kettukannat olisivat vähentyneet. Samoin näätäkannat. Sotien jälkeen näädän nahalla sai ostaa hevosen. Samoin ketulla oli jopa tapporaha sekä nahka oli arvossaan. Kannat olivat todella alhaiset nykyiseen verrattuna. Lisänä on tullut supikoira sekä minkki vieraslajina jotka osaltaan tuhoavat pesiä. Supikoira varsinkin kaikkiruokaisena on erittäin perso maalintujen pesiin.

    Nykyinen metsäluonto suurine avohakkuualoineen tuottaa melkoisia myyräkantoja jotka luonnon kiertokulun mukaisesti vähenevät tautien ja ravinnon mukaan. Aina jossain on kuitenkin nousukausi menossa joka pitää edelleen korkeanan pienpetokantaa.

    Siihen en usko että nykyinen metsätys paljoakaan vaikuttaa petomääriin. On paljon sellaisia alueita joissa liikenne tapaa enemmän kuin metsästys. Isoja alueita on metsästyksen ulkopuolella eikä toisaalta nyky metsästäjiä paljon pienpetojahti kiinnosta. Joten uskon että isot pienpetokannat ovat tulleet jäädäkseen.

    Korpituvan Taneli 19.10.2016, 11:47

    Kyllä ainakin täällä päin kettujahti käy kiihkeänä. Kyllähän se on vähän toista kuin liikenteen verotus, kun suoraan pesään päin kettuja tapetaan. Liikenne tappaa vain muutaman epäonnisen yksilön. Luolien kaivelu koko pesueen. Kun sitten vielä opitaan kettujen suosimat harjanteet, niin tuho on kyllä melko täydellistä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Metsuri motokuski 19.10.2016, 11:57

    Meillä taas ei jahtaa kukaan. Kun olin tuolla kaupungin lähimetsissä töissä niin supikoiran ja ketunpoikia juoksi taimikoissa. Ei siellä ollut kyllä kanalintujakaan joten aika paljon noita ”suojelualueita” on ihan luontaisestikkin.

    Timppa 19.10.2016, 17:00

    Ei niistä supeista ole apua ainakaan myyrätuhojen estämisessä. Olen ennenkin kertonut esimerkin. Meillä tehtiin hevosenkengän mallinen n. 1,5 ha:n aukko. Sen vieressä on lato, jonka alla oli supin pesä. Vuonna 2009 oli 2 vuotta vanhassa taimikossa pesän vieressä paha myyrätuho. Taimikon kauempana oleva osa säästyi. Monissa muissakin aukoissa myyrätuhot ovat vaihdelleet samana vuonna sattumanvaraisesti.

    Meillä ovat kettukannat selvästi vähentyneet vaikkei kettuja ole vuosikymmeniin metsästetty eikä valtaväyliäkään ole lähitienoolla Nyt metsästyksestä pitää huolen ilvekset ja joskus muuttomatkallaan kotkat.

    Ja taas kerran. Suurin uhka kanalintukannalle on kevään säiden ohella kanahaukka. Esimerkiksi vähän aikaa sitten näin tiellä haukan tappaman teeren.

    A.Jalkanen 19.10.2016, 17:58

    Onneksi meillä on hyviä tilastoja melkein asiasta kuin asiasta! Kanalintujen alamäki ei taida selittyä kanahaukan määrällä, koska se ei ole paljoakaan noussut. Kanahaukka ottaa lähinnä aikuisia lintuja saaliikseen. Syksyllä ja talvella se on siis samoilla apajilla kuin metsästäjät. Tutkimusten mukaan se voi jopa parantaa pesimämenestystä karkottamalla erittäin pahoina pesärosvoina pidetyt varislinnut pois. Tässä kanahaukan määrä:

    https://rengastus.helsinki.fi/tuloksia/Talvilintulaskenta/tilasto/ACCGEN

    Kettujen määrän vähenemisen arvio edellä on lähes sanatarkka lainaus Luken riistakolmioaineistoon pohjaavasta raportista. Metsähallituksen Kieppi-lehden 2016 jutussa ketunmetsästäjä Eero Yliniemi Keminmaalta kertoo jutussa ”Tuhannen ketun mies” mm. näin:

    ”1960-luvun lopulla, kun nahasta ei maksettu juuri mitään, pyydettävää oli runsaasti. Kettuja oli paljon, mutta myös maalintuja oli paljon.” Ja lisää: ”Kun nahan hinta oli korkealla 1970-luvun puolivälissä, sai jälkiäkin etsiä kauempaa, koska pyytäjiä oli enemmän.”

    Anton Chigurh 19.10.2016, 18:02

    Värriön luonnonpuistossa liikkuu säännöllisesti karhuja, susia, ahmoja, ilveksiä ja merikotkia, lisäksi siellä asuu kotkia, kanahaukkoja ja huuhkajia.
    Siitä huolimatta kettukanta on kolminkertaistunut metsästyksen lopettamisen (1995) jälkeen.

    Riekkokanta on kymmenkertaistunut samassa ajassa, huolimatta siitä, että puisto on yksi niistä harvoista paikoista maassamme jossa asuu ja pesii säännöllisesti juuri riekkoihin erikoistunut tunturihaukka.

    Timppa 19.10.2016, 20:35

    Annelille
    Minä kyllä tulkitsin noita laskentoja, että kanahaukkojen määrät ovat nousseet runsaasti. Esimerkiksi talvikanta vuoden 1960 paikkeilta vuoteen 2010 kokonaista 50 %. Kun kanalintukannat ovat samaan aikaan taantuneet, niin haukkoja suhteessa teerikantaan on nykyään talvisin moninkertainen määrä. Anneli. Väitätkö tosiaan, ettei tällä ole vaikutusta.

    Tiedoksi noita metsästysaikoja. Normaalisti kanalintujen metsästysaika on 10.9-31.10. Tänä vuonna se oli 10.9-10.10. Eivät metsästäjät siis talvisin niitä metsästä. Kanahaukka sitä vastoin metsästää 365 päivänä. Ja tappaa myös emolintuja, jolloin koko poikue tuhoutuu. Kerrankin näin kuinka kanahaukka tappoi fasaaniemon elokuussa Espoossa.

    Täytyy olla kyllä varsin ”luova” tutkija, joka pystyy selittämään, että kanahaukka karkottaisi kanalintujen asuinsijoilta (siis metsistä)varislinnut pois. Nimittäin niitä ei metsissä ole närhiä lukuun ottamatta. Toki närhikin hävittää kanalintujen pesiä ja saattaa joskus joutua haukankin saaliiksi.

    Anton Chigurh 19.10.2016, 21:09

    Tämä timppa on todellinen nenästävedettävä lumikkohypoteetikoiden peesari.

    Helsingin yliopiston talvilintulaskennoissa on ollut viime talvena eniten kanahaukkoja pääkaupunkiseudun tiheimmin asutuilla alueilla. Samoin muilla kaupunkialueilla.
    1960 niitä on ollut maaseudulla.

    Kanahaukkoja meillä on luokkaa 5000 paria (10000 yksilöä) ja kanta on hienoisessa laskussa. Se on myös reviirilintu. Reviiri on tuhansia hehtaareja.

    Samoissa talvilintulaskennoissa kaikkien kanalintujen kannat ovat laskeneet alemmaksi kuin koskaan (aikasarja 60-vuotta) vuonna 2001 aloitetun henttosen hypoteesiin nojanneen typerääkin typerämmän moniprofessorivetoisen myyränsyöjien tappokampanjan ansiosta.
    Tuon lumikkohypoteesi-illuusion ylläpitämiseksi aloitetun ja jatkuvasti kiihdytetyn kampanjan käynnistämisen jälkeen kaikilla kanalinnuilla on saavutettu 10 alinta arvoa (aikajänne 60-vuotta).
    Monipuupääprofessorivetoinen tappokampanjan aloittanut (kolmen ämmän ministeriön alainen) työryhmä käynnisti tuon tuhotyön kanalintukantojen elvyttämiseksi (niinsanottu virallinen selitys).

    A.Jalkanen 19.10.2016, 21:28

    Varislinnuista on haittaa erityisesti pirstoutuneissa metsissä ja eteläisen Suomen pelto- ja metsämosaiikissa. Tuo kanahaukkatutkimus tehtiin siten että kanahaukan pesien ympäristöissä seurattiin kanalintujen pesintöjen onnistumista. Tulos oli että noin kilometrin etäisyydellä pesästä pesintä onnistui parhaiten. Sitä en kiistä etteikö kanahaukka ole tehokas saalistaja.

    Wikipedian mukaan maamme kanahaukkakanta on noin 5000 paria. Onko tämä paljon vai vähän? Kyllä Timppa näkee käppyrät oikein, kanta on tosiaan noussut. Kuvien mittakaava latistaa aika tehokkaasti jos ei katso numeroarvoja. Pitäisi tietää kuinka usein lintu tarvitsee ruokaa. Jos se söisi yhden linnun viikossa, 10000 lintua söisi puoli miljoonaa kanalintua vuodessa.

    Teerikannaksi mainitaan 700000 paria, metson vähintään 150000 paria, pyyn väh. 400000 paria ja riekon väh. 50000 paria. Vertailun vuoksi koko maan metsäkanalintujen saalismäärä oli vuonna 2013 noin 350000 lintua.

    Melkeinpä voisi sanoa että ei kumpikaan, ei metsästys eikä kanahaukka voi yksinään olla uhkaksi kanalintukannoille.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 46)
1 2 3 4 5