Meissä maanviljeliöissä ja myös metsäpuolella löytyy näennäistuottajia
Luomussa aika monella oli aikaisemmin toveena ettei satoa tulisi ,ettei olisi korjuu kustannuksia.Nyt tämäkin riesa on heiltä pois kun ei ole sadonkorjuu velvoitetta.
Metsäpuolella sama asia ilmentyy jatkuvana kasvatuksena.
Tuo on juuri sitä ”minä tiedän eikä väliä mitä muut vikisee”-asennetta.
Metsässä sen pareen kuin pellollakaan ei ole sitä yhtä totuutta eikä kuulukkaan olla. Olen nuorempana harrastanut paljonkin puutarhaa vielä palkkatyön ohessa jopa tuotteitani myyden. Enkä silloinkaan käyttänyt myrkkyjä. Kun siirryin enemmän metsäpuolen kasvattelijaksi oli aivan luonnostaan selvää ettei se muuta tilannetta. Kuin vielä helpompaan suuntaan. Ilman myrkkyjä. Tuolla aiemmin suorittava vertasi haapaa metsän juolaheinäksi. Minulle tuokaan ei ole ollut ongelma koska olen ostanut nimenomaan niitä palstoja joista olen löytänyt muutaman luontaisen haavan. Se on taannut seuraavankin jalostetun haavan kasvatuserän onnistumisen. Luontaiset metsähaavat saa kasvaa siellä joukossa sulassa sovussa.
Tervarosokin tavallaan oikeassa mutta voihan noista olla montaa mieltä. Lähisukulaisia on kolme kuollut syöpään, neljäskin ilmeisesti menossa. Aika ristiriitaista miettiä kumpi olisi ollut parempi. Hiukan myrkyttömämpi elämä puhtaassa luonnossa kestoltaan sitten se mikä on vaiko tuo helv….linen kituminen kun myrkkyä lyödään myrkyn perään elimistöön vielä läksiäisiksi. Huumeet kivun lievittäjänä ymmärrän. Niitähän saadaankin luonnosta.
Juolasta pääsee kyllä eroon ilman kasvinuojeluaineita kääntelemällä maata kuivana kesänä 5-10 kertaa ja löpöä palaa tolkuttomasti.Sama on jessellä edessä haavan vesakon kanssa,mutta kääntely pitää tehä kaivurilla.
Kumpi pahempi löpösaasteet vai glyfosaatti?
Kyllähän koivunkaataja hupaa höpäjää. Ei sinne kyllä mennä kaivurilla vaikka tähän viimeisiin uudistuksiin olen mätästänytkin. Nyt ei todellakaan. Tulette lukijoiden kuvissa sitten näkemään sen kammotuksen ja sen toimet.
#”Juolasta pääsee kyllä eroon ilman kasvinuojeluaineita kääntelemällä maata kuivana kesänä 5-10 kertaa ja löpöä palaa tolkuttomasti .”#
Joo . Olisi vain kuivia kesiä . Märkänä kesänä , kuten nyt, juolavenhnän kasvu suorastaan räjähtää , kun muokkauksia ei voi tehdä ajoissa .
Harrastin isekin aikoinaan juolavehnän torjuntaa avokesannoimalla . Märän kesän jälkeen oli ainoa vaihtoehto glyfosaatti , mikäli aikoi saada siltä pellolta satoa seuraavana kesänä .
Siirryin lopulta suosiolla viherkesantoon , joka hävitettiin lopuksi glyfosaatilla .
Teho oli monta kertaa avokesantoa parempi ja siemenrikkaruohotkin pysyivät paremmin kurissa .
Pölyävä kesannon äestäminen on tekijälle moninverroin suurempi terveysriski , kun asiallisesti tehty torjunta-ainekäsittely . Polttoainettakin säästyy kymmeniä litroja hehtaaria kohden , kun käytetään kemiallista torjuntaa .
Olen muuten tarjonnut useampankin kertaan taimikonhoitoihin myrkyttömiä vaihtoehtoja . Kun alue muokataan hyvin ja raivaukset tehdään ajoissa ,saadaan aikaiseksi elinvoimainen taimikko , joka
hoitaa suurelta osin itse itseään . Jos näissä perusasioissa
lipsutaan , tarvitaan torjunta-ainekäsittely virheiden korjaamiseksi .
Kun annetaan vapaaehtoisesti haavan vallata uudistusalat , aiheutetaan tuleville polville sietämätön riesa siinä vaiheessa , kun alueen uudistaminen on ajankohtaista . Siitä talkoosta ei ilman torjunta-aineita selvitä .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.