Eipä ainakaan omissa touhuissa ole järkeä istuttaa kuusta minnekään mihin koivu sopii maaperän puolesta. Kuusessa on vielä niin kauheesti noita riskejä ku ynnää kaikki yhteen ja Koivussa ei juuri mitään. Joo kyllä tuollainen peltokuusikko on yks pahimmista painajaisista minkä hoidosta ei nauti penniäkään.
Itse laitan kuusta aina, kun se maaperän puolesta sopii. Lahon ja edellisen polven kuusivaltaisuuden takia kuusta ei juurikaan tule valittua. Mutta sopiiko koivu savipellolle?
Miksei koivua savipellolle? Mulla on hehtaari koivikkoa savipellolla, Istutin -92 ja ensiharvennuksen tein 2012. Heinätä tarvi vain kerran, eikä tarvittu lannoitteita kasvuhäiriöihin. Voihan olla että kuusen kanssa olisi onnistunut myös, jos olisi käyttänyt glyfosaattia ja boorilla lannoittanut. Tämä vain esimerkkinä, että kyllä se rauduskoivukin siellä jankkosavessa kasvaa.
Jotain marttyyrimäistä tuossa on jos 50 vuotta kesannolla olleelle pellolle ei ole syntynyt luontaista puustoa ja erikseen hallanaralle maaperälle pitää kuusta istuttaa. Mutta jokainen tekee omilla maillaan mitä tahtoo.
Kyllä savisessa kasvaa esim. juuri tuolla kuvissa mitattu haapa on hyvinkin savisessa ojien risteyskohdassa. Ja koko se saran pää oli hyvin hankala istuttaa kun sitä kovaa savea löytyi aina kuokan alle. Mutta seassa sitten se suomuuntuman ruoppa joka ilmeisesti antoi riittävästi muutakin ravinnetta.
Puhdas savi voi olla rauduskoivulle liian hapeton – riippuu kuivatuksesta ja maan orgaanisen aineksen määrästä. Paremmin savi varmaan sopii sellaisille lajeille kuin juurikin edellä mainittu haapa, mutta myös hieskoivu, tammi ja tervaleppä.
Rehevillä mailla arvokkain puulajimme lienee edelleenkin visakoivu. Tarvitsee paljon hoitoa, mutta siinä työssä pääsee tuntipalkoille. Visakoivu ja joulukuusi sopisivat kohtalaisen hyvin vaikka samalle peltokuviolle.
Laitoin heinikkoiseen paikkaan kuusen täydennystaimia 2013. Vaikka en istutuskohtia käsitellytkään etukäteen glyfosaatilla (virhe, minkä takia heinäys oli työläämpää kuin se olisi voinut olla ja juuristokilpailu alkoi vähentyä vuosi liian myöhään), kaksi ruiskutuskertaa ja kolme kasvukautta riitti heinikon voittamiseen. Olin varautunut heinäämiseen tänäkin vuonna, mutta totesin sen turhaksi. Vaikka heinikko kasvaakin periaatteessa latvusten tasalle saakka, heinikon elinvoima on ruiskutusten takia heikentynyt ja kuusi pärjää kilpailussa.
Kaksi ensimmäistä vuotta meni taimilla hitaaseen kasvuun, mutta tänä vuonna vuosikasvut ovat venähtäneet heinäystyötä tekevää ilahduttaviin mittoihin.
Lukijoiden kuvissa aikanaan olleeseen pienaukkoon laitoin viime vuonna mäntyä. Siellä tilanne heinikon suhteen on vielä pahempi, koska paikalla kasvaa suunnilleen miehenmittaista vattua. Kokeilen, kuinka mänty toimii rehevällä maalla, kun se joutuu aukkoisen ja paikoin harvan koivikon alikasvokseksi. Ainakin kyky kilpailla heinää vastaan on pitänyt odotukset korkealla. Vuosikasvut ovat istutusvuodesta alkaen samaa suuruusluokkaa kuin kuusella kolmantena vuotena, eikä heinikon sisään jääneistäkään kuin muutama taimi ollut kärsineen näköinen. Ensi vuonna pitää vielä heinäystä tehdä, mutta samalla alkaa huoli hirvistä. Glyfosaatti vaihtuu Tricoon.
Yritän tänään saada otettua kuvia pienaukosta johon ei liki 30 vuodessa ole tullut muuta puustoa kuin muutama huonolaatuinen hieskoivu ja reunoille jokunen kuusi.
Alueen hoitamiseen olen kuitenkin käyttänyt enemmän työtunteja / ha kuin yhteenkään muuhun kuvioon.
Se joka väittää, että metsä tulee ihan väkisin aukkoon kuin aukkoon, ei ole vielä nähnyt kaikkea.
Metsälakiin pitää tehdä muutos, jossa pienaukon voisi ainakin rehevimmillä mailla tehdä vain siinä tapauksessa, että alueella on jo olemassa elinvoimainen, maapohjalla soveltuva taimikko.
Ainakin tarve glyfosaatin käyttöön lisääntyy pienaukkojen metsityksen myötä. Hassua, kun tehometsätalouden vastustajat tähän suuntaan kehitystä ajoivat. Nyt sitten mietitään, pitäisikö glyfosaattia myydä vain tutkinnon suorittaneille. Harvempi metsätalouden takia näitä kursseja käy. Tuskin on edes tarpeen, mutta saadaanpahan taas laadittua uusia määräyksiä taloudellista toimintaa hankaloittamaan.
Noita kukkaketoja metsittäessäni on käynyt mielessä, mitä vihreät ajattelee koko touhusta. Tuhotaanko siinä monimuotoisuutta, kun kukkiva heinikko nujertuu aikanaan puuston alle vai lisätäänkö monimuotoisuutta kasvattamalla niitystä kahden pääpuulajin sekametsä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.