Keskustelut Metsänhoito Myöhästetty taimikonhoito korvaa ensiharvennuksen ??

  • Tämä aihe sisältää 34 vastausta, 15 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Timppa toimesta.
Esillä 4 vastausta, 31 - 34 (kaikkiaan 34)
  • Myöhästetty taimikonhoito korvaa ensiharvennuksen ??

    Pienempiä ensiharvenuskohteita ilman päätehakkuukylkiäistä on vaikea saada motohakkuuseen,jos eivät varsinkaan ole hyvän tien vieressä.Hankintahakkuusta saa vain liikuntaa ja yksi mies ei mahdottomia ehdi,kun on muutakin elämää.
    Olen aloittanut 3ha kuviolla yhden kuitupöllin koivujen maahankaadon,saavat kuusten latvat jatkosssa taas vihreyttä.Talvisaikaan teen 3-5m kuusien harvennuksen.Tarkoituksena siirtyä suoraan kuusikon kakkosharvennukseen,josta tulisi jo vähän tukkiakin.
    Näin menetellen saan laadukkaamman ja tiheämmän kuusikon häviämättä taloudellisesti?
    Aikoinaan oli tarkoitus säästää koivut ensiharvennukseen,mutta mieli muuttunut

  • Gla

    Tamperelainen: ”Pienempiä ensiharvenuskohteita ilman päätehakkuukylkiäistä on vaikea saada motohakkuuseen,jos eivät varsinkaan ole hyvän tien vieressä.”

    Toki kerralla korjattava puumäärä kannattaa pyrkiä saada mahdollisimman suureksi ja eri kuvioiden käsitteleminen samalla kertaa on usein tuon edellytys. En kuitenkaan ole varma siitä, onko ensiharvennuksen teettäminen päätehakkuun kylkiäisenä paras mahdollinen tapa. Itse ainakin pyrin niputtamaan päätehakkuut, jotta saan uudistusalat tehtyä samalla kertaa. Onneksi metsissä on yleensä muitakin kehitysvaiheita meneillään kuin ensiharvennus ja päätehakkuu, joten harvennushakkuiden niputtaminen lienee parempi tavoite kuin ensiharvennuksen ja päätehakkuun. Saattaa jopa olla, että päätehakkuuleimikon ostaja ei ensiharennuksesta ole kiinnostunut, mikä vaikuttaa ensiharvennuksen kantohintoihin.

    Timppa

    Gla:n kanssa samaa mieltä, ettei ensiharvennuksen liittäminen päätehakkuuseen ole välttämättä kannattavaa. Sahat kaihtavat sellaista yhdistelmää, koska niillä on joskus vaikeuksia saada kuitupuu markkinoitua eteenpäin etenkin nyt, kun energiapuuvaihtoehtoakaan ei käytännössä ole. Toinen syy on se, että sahojen käyttämä korjuukalusto on mitoitettu määrältään pääosin uudishakuista saatavalle puulle.

    tamperelainen

    Gla ja Timppa.Olen mennyt jopa vain yhdellä harvennuskerralla kuusikossa.Useimmista puista tulee 3 kuitupöllia(a’ 3m) ja kertymä n 80m3/ha.Soveltuu pätahakkuukoneelle.Ensimmäistä ja ainoata harvennusta edeltänyt voimakas,myöhäistetty taimikonhoito.Sahoille on käynyt kaupaksi,jos vaan on laadukas tukkipuusto päätehakkuussa.Ei päätehakkuun kylkiäisenä harvennuspuun hinta huonompi ole kuin pelkässä harvennushakkuussa,logistiikka on ostajalle parempi

    Timppa

    Esimerkiksi viime syksynä saha hakkasi päätehakkuun ensin ja sitten paljon myöhemmin harvennuksen, kun tukin kysyntä oli vähäistä ja koneilla aikaa. Eli ei mitään logistista hyötyä.

    Kyllä meidänkin metsissä, ja vieläpä aika usein, selvitään yhdellä perkauksella, joka tehdään n. 10-vuotiaaseen taimikkoon. Silloin kyse on kohteesta, johon lehtipuuvesakkoa ei synny käytännössä lainkaan. Jos lehtipuuta syntyy, niin etenkin leppä jo 5-vuotiaanakin on tuhoisaa kuusikon kasvulle.

    Joskus se pusikko yltyy aivan älyttömään kasvuun. Perkaan juuri nyt 10 vuotta sitten hakattua aukkoa, jossa olen kaksi kertaa perannut vatukon kuusentaimien päältä ja vielä kerran lehtipuuvesat. Yllätys oli kuinka paljon uutta vesakkoa oli 5 vuodessa syntynyt. Aika vähän olivat kannot vesoneet, mutta sitä enemmän niiden vierustaan oli kasvanut uutta hieskoivua.

Esillä 4 vastausta, 31 - 34 (kaikkiaan 34)