Jos isännät eivät myy niitä rojuja niin jostainhan haketta on saatava. Ihan samanlailla kävi kun  minunkin työnantajalle aikoinaan. Luvattiin tietty mottimäärä hakattavaksi vuodessa jos urakointisopimus tehdään. Niinhän siinä kävi että just puolet sai ostomiehet ostettua. Koneet seiso kesän eikä kukaan korvaansa lotkauttanut. Velat vaan pyöri kuitenkin.

Jos metsässä on rojua niin siitä on vielä jonkinmoinen matka kauppaan. Saatikka hakkeeseen.

Jos valtuusto on hyväksynyt säännöt, joissa yhdeksi toiminnan muodoksi on määritetty puutavaran välitystoiminta, niin silloinhan homma ok. Jos taas säännöissä ei ole puutavaran välitystoimintaa, en haluaisi olla hallituksen housuissa, jos alkaa tulla tappioita…

Noin mhy-toiminnan yleisten tavoitteiden kannalta alkaa muistuttaa Metsäliiton toimintaa jäsenten edun näkökulmasta. Kohta jäsenet siirtyy toiminnassa reserviksi 🙂

Mitähän kuutioita hinnalla 41 €/m³ tarkoitetaan ? Irto-vai kiinto ?    Luultavasti kiintoja vaikka hake pitäisikin ilmoittaa irtokuutioina.      E-puun kantohinta ostajalle oli viimeksi tänä  vuonna 3 €/ kiinto.  Korjuukulut on n. 21 €/kiinto, haketus ehkä n. 7 €/kiinto .  Yhteensä 31 € ennen kaukokuljetusta. Siis hintaero on selvä tuontihakkeen satamahintaan Suomessa.  Niitä hintoja voi verrata keskenään.    Ostohinnallakin on osuutta vähiin korjuumääriin.  Samoin sillä että kuitupuu on haluttu pitää erillään e-puusta sellufirmojen toimesta.   Tuonti varmaan puoliksi pakollista nyt, kun turpeen saanti/osto väheni huomattavasti liian nopeasti jotta lämmityslaitokset olisi saaneet tarpeeksi polttoainetta.

Hakehomma ei ole lainkaan simppeli ratkaisu. Todettiin käyttäjän näkökulmasta kalliiksi ja epävarmaksi yli 30 vuotta sitten. Energiabuumin ryöpsähtäessä valloilleen vuosituhannen vaihtessaa hehkutettiin ,että metsät saadaan kuntoon korjaamalla energiapuuta. Suurin toivein ja toisaalta puoli pakolla yrittäjät investoivat alan kalustoon. Kuinka kävi? Työtä ei riittänyt investointikulujen kattamiseen ja monessa tapauksessa työvälineeksi kohteella olisi riittänyt raivaussaha ja jossakin kolumnisti Aaltoilaa siteeraten pelkkä puukko.

Kun tarkastellaan hakkeen hintaa ja vertaillaan kotimaista keskihintaa ja ulkomaisen tuotteen hintaa , unohdetaan ,että puuttuvan osan hakkiminen kotimaasta voisi tulla vielä kalliimmaksi. Energiapuuleimikoita ei tule markkinoille odotuksia vastaavasti tai niiden korjaaminen olisi liian kallista. Pannujen pitää kuitenkin pysyä lämpiminä ja jotenkin se on varmistettava .

Kyllä kotimainenkin puu varmasti kelpaa , jos sen hankkiminen ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia ja tavara on käytettävissä silloin ,kun tarvitaan. Mhy on toiminut ihan oikein nykyisessä tilanteessa. Jos sopimusvelvoitteen vaatimaa puumäärää ei löydy kotimaasta ,se hankitaan muualta. Muuten toimittaja vaihtuu .Nyt on isännillä näytön paikka , pystytäänkö haasteeseen vastaamaan. Pelkillä puheilla puu ei liiku.

Kuitupuufirmat otti v.-15 voimaan tulleen kemeratuen uudistuksen hintaedun itselleen laskemalla eh-hakkuiden puun kantohintaa tuen verran.   Olikohan sillä vaikutusta myös e-puun korjuun vaisuuteen ?   Pelkillä puheilla puu ei tosiaankaan liiku. Tarvitaan ensin mm. kelvollinen myyntihinta sille puulle.