Sehän on ihan OK, että makselee vakuutusmaksua siinä toivossa, että joskus saa sieltä jotain. Olisiko nykyään jo MYEL-vakuutusmaksu sen verran kohonnut, että sillä saisi katettua edes kymmenen prosenttia eläkkeestä.

Ettei vain olisi samat hemmot asialla, jotka ovat naukuneet ansiosidonnaisen päivärahan maksajista, joista AY–liike maksaa 8 % ja valtio ja työnantaja maksavat loput. No täytyy vaan olla hiljaa, ettei vain saisi bannia, kun täällä on niin kovasti moni jo nyt herne nenässään – Jeessikin.

Rakkaat seniorikeskustelijat. Nyt pitää kaikkien muistaa, että suomalainen eläkejärjestelmä on varsin lähellä pyramidihuijausta. Kun kyse on työeläkkeestä, YEListä tai MYEListä, kukaan ei ole maksanut omaa eläkettään (vapaaehtoiset eläkevakuutukset ovat oma lukunsa). Suurten ikäluokkien ollessa työelämässä he maksoivat varsin pienten, 1920- ja 1930-luvulla syntyneiden ikäluokkien eläkkeitä, jotka perustuivat varsin pieniin ansioihin, koska kertymää ei tietenkään laskettu takautuvasti ajalta, jolloin eläkemaksuakaan ei maksettu. Tällä hetkellä suuret ikäluokat alkavat olla eläkkeellä varsin terveinä ja monella on taustallaan ihan hyvät ansiot esimerkiksi ammatillisena opettajana. (https://www.talouselama.fi/uutiset/syntynyt-50-luvun-alun-jalkeen-hs-kuulut-elakejarjestelman-haviajiin/d67ce968-df5f-390a-9b0f-c130d236cb12)

Riippumatta siitä, ollaanko TYELin, YELin tai MYELin piirissä, kaikissa eläkejärjestelmissä ongelma on sama: maksajien määrä ei olekaan niin suuri, kun järjestelmää luotaessa kuviteltiin. Pyramidihuijaus toimisi hyvin, jos maksajia olisi paljon ja saajia vähän eli sikiäminen jatkuisi 1940- ja 1950-lukujen tahtiin. Vaikka järjestelmässä onkin muutaman vuoden rahat säästettynä sisällä, tosiasia on, että minä osallistun joka vuosi sekä eläkeläisten että muita sosiaalietuuksia saavien elatukseen varsin huomattavalla summalla. Okei, kultaisilla 1960- ja 1970-luvuilla verotus oli käsittääkseni nykyistä korkeampi, mutta sillä rahalla sentään sai uusia teitä ja kaikkea muuta mitä Kekkonen siihen aikaan tekikään. Tämän päivän rahastukset menevät lähinnä ihmisten elättämiseen.

Kuten joku kirjoitti, MYEL-rahastukseen heräämisessä on kyse nimenomaan siitä, että nyt ei meinaa ilmeisesti riittää rahat kaikkien EU:n myötä lopettaneiden maanviljelijöiden eläkkeisiin, ei niinkään siitä, että tässä jonkun nykymetsänomistajan eläkekertymän tarpeessa oltaisiin. MYELissähän oli pitkään mahdollisuus anoa vapautusta, jos oli muualla töissä, mutta sitäkään ei enää ole. Ymmärrän sinänsä eläkevakuutusmaksun maksaminen, jos asutaan itse keskellä 500 ha metsätilaa ja tehdään kaikki tilan hakkuut omalla motolla, mutta mutta… eikö sitten samalla voitaisi määrätä sijoitusasunnon pitämisestä maksettavaksi eläkemaksua? Ja pörssiosakekaupasta? Entä korvaako Mela, jos minulle tulee jännetuppitulehdus, kun kilpailutan puukauppaa Kuutiossa? Onko tämä nykyinen järjestelmä ylipäätään järkevä ja suhteellinen? Onko nykyaikainen sivutoiminen metsänomistaja tai metsäsijoittaja esimerkiksi tapaturmariskiltään samantasoinen kuin esimerkiksi 100 ha viljatilaa sivutoimena pitänyt maanviljelijä?

Kun omaan eläkkeellejäämiseen on noin 40 vuotta ja kun tietää, millaisessa valtiossa elää, voi olla varma siitä, että ei ole mitään takuuta siitä, että saa edes omansa pois sitten kun lähes kahdeksankymppisenä pääsee eläkkeelle.

Nykyinen laki on ollut voimassa jo vuodesta 2001, kyllä on ollut aikaa ottaa selvää kun velkapalstoja on ostellut. Onhan se hiukan noloa tietenkin, että isoista veloista joutuu maksamaan eläkemaksuja. Kun vielä on kaikkien vähennysten avulla saatu toiminnan taloudellinen tulos verotuksessa näyttämään nollaa tai miinusta, osa  kuluista vähennetään palkkatuloista. Onhan se järkyttävää että pitäisi yhteiskunnalle jotakin maksaa. Enpä ole sellaista eläkeläistä vielä nähnyt joka myisi omaisuuttaan elääkseen, kyllää jokainen sitä kerää lisää.

Neuvostoliiton aikainen systeemi. MYELin puolella byrokraatti asettaa työtulon hehtaarien mukaan riippumatta työn määrästä.

Laki mahdollistaa myel jouston, soisi tätä käytettävän. Oikeuskäytäntö näyttää puuttuvan, työtulosta ei ole väännetty lainkaan, toivottavasti nyt herätään epäkohtiin.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061280#O1L2P9:

17 §
Kasvullisen metsämaan työtulo

….

Kasvullisen metsämaan työtulo määritellään 1 momentissa tarkoitettua perustyötuloa suuremmaksi, jos maatilatalouden harjoittaja osallistuu tavanomaista suuremmassa määrin metsän hakkuutöihin, on erikoistunut metsätalouden harjoittamiseen, panostaa tavanomaista enemmän metsänhoitoon, jos maatilatalouden harjoittajan työpanos viljelmän metsätaloudessa muuten on tavanomaista suurempi tai muu näihin verrattava syy niin edellyttää.

Työtulo määritellään 1 momentissa tarkoitettua perustyötuloa pienemmäksi, jos metsän hoitotyöt on sopimuksella tai muuten annettu muiden tehtäviksi, maatilatalouden harjoittaja tekee työtä metsässä epäsäännöllisesti, maatilatalouden harjoittaja asuu kaukana tilalta, metsä sijaintinsa vuoksi on erittäin huonotuottoinen tai muu näihin verrattava syy niin edellyttää.

Jean S:n kanssa samaa mieltä. Jos yhtään ymmärtää sijoittamisesta, huomaa ettei maksusta saa keskimäärin puoliakaan takaisin. Maltillisella 4,5 % (brutto)vuosituotolla laskettuna itse sijoittamalla raha tulee takaisin kolminkertaisena jo 25 vuoden jälkeen. Eläkemaksun saa takaisin (jos saa) lähes 80 vuotiaaksi elettyään, ja tämä siis ilman mitään tuottoa. Summa summarum, eläkemaksusta voi vähintään puolet laskea suoraan kuluksi. Olkoonkin, että se on eläkemaksuista edullisin.

Tässä menevät monella seniorilla asiat sekaisin. Itsekin olen sitä mieltä, että yhteiskunta saa ja voi pakottaa jokaisen maksamaan eläkemaksujaan jonnekin tietyn vähimmäismäärän. Iso ongelma tässä on siinä, että nyt maksuja pakotetaan maksamaan hehtaariperusteisesti, vaikka eläketurvasi olisi 100 % kunnossa jo toisaalla. Missä muussa sijoitusmuodossa sijoittaja pakotetaan maksamaan työeläkemaksua? Ei missään.

Sinänsä asia ei ole euroissa niin suuri kuin se on periaatteelisena ongelmana. Melan sivuilta löytyi hehtaarikohtaiset työtulotiedot ja tuo raja menee etelässä vuoden 2018 työtulolla 60 hehtaarin kohdalla – ilman hoitosopimusta tms. Rajalla ollessa työtuloksi määritellään ensimmäisiltä 120 hehtaarilta 63,79 e/ha ja esimerkiksi juuri pakkorajan (3 828,13 euroa) ylitettyään vuosimaksu on luokkaa 500 euroa/vuosi. Jos tästä optimisti ajattelee vielä puolet saavansa takaisin, jää kuluksi 250 e / vuosi. Tämä ei mielestäni ole euroissa kovin huomattava, mutta periaatteellinen vääryys usein täysin ylimääräisenä pakkomaksuna muutenkin matalaa tuottoa antavalle sijoitusmuodolle on suuri.