Keskustelut Luonto muutama kysymys.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)
  • muutama kysymys.

    Tuli lähipiirissä aiheita

    Milloin vieraasta metsästä saa kaataapuun.

    Milloin oli pohjoisessa lapissa hillan eli muuraimen pomintakielto ja miksi.Eli jokamiehen oikeus ei tuolloin olisi ollut voimassa tietyissä kunnissa.

    Salliiko jokamiehen oikeus moottoroidun poimurin käytön vai olisiko tuohon hankittava maanomistajan lupa.Tälläisesta poimurikeksinnöstä vasta uutisoitiin.

  • Korpituvan Taneli

    Joo ei ne aisat vetämällä katkea, kääntämisen lisäksi varsan tai muuten vain vikurin hevosen potku.

    En minäkään koskaan suoraan metsästä aisaa tehnyt. Oli valmiiksi tehty varaaisa pinolla ja kun ei kovin pitkä ajomatka, niin yksinkertaisinta oli hakea se.

    Tuo aisapuun otto mahdollisuus, jokamiehen oikeudella, onkin ymmärrettävä pitemmän matkan kulkijoille tarppeelisena oikeutena. Jos ajetaan esim. puutavaraa toisen metsäpalstan läpi, niin eihän siinä ole mitään jokamiehen oikeutta edes ajossa, kun ajo tehdään useamman kerran päivässä. Jokamiehen oikeus koskee satunnaista käyttöä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ola_Pallonivel

    Saako Thermocelliä käyttää toisen maalla? Siinä patterit. 😀

    Metsänmies

    Eräs tuttuni oli aikoinaan pikkupoikana käynyt naapurin metsästä pari metrisen koivuriun hyppyseipääksi. Tämä tapahtui niihin aikoihin, kun pikkupojat urheilivat vielä omilla pihoillaan. Joku oli nähnyt tuon katalan teon ja ilmoittanut asiasta nuukalle isännälle. Isäntä meni tietysti pojan kotimökkiin ja laittoi pojan ahtaalle asiasta. Pojan ei auttanut ankaran kuulustelun painostamana, kuin tunnustaa tekonsa. Isäntä oli vielä tuumannut, ” vai meijän metästä, ja vielä koivua”. Tästä voi vetää johtopäätöksen, että leppäriu`un varastaminen olisi ehkä ollut lievempi rikos. Rangaistukseksi tuo isäntä oli vaatinut, että pojan isän piti antaa pojalleen selkäsauna. Näin oli myös käynyt. Seipään poika oli saanut pitää. Tuon koettelemuksen jälkeen urheiluinto oli kuitenkin kärsinyt inflaation ja poika oli sahaillut sekä hyppytelineet, että tuon vääryydellä hankitun hyppyseipään saunan uuniin sopiviksi pätkiksi. Kaveri kertoi tämän tarinan minulle viitisenkymmentä vuotta tapahtuman jälkeen, kun oltiin pienessä maistissa saunan lauteilla. Vieläkin häntä natkutti tuo saatu selkäsauna. Tuumattiin siinä sitten porukalla, että ilman kiinnijäämistä kaverista olisi voinut tulla menestynytkin seiväshyppääjä, vähintäänkin kansallisen tason kärkeä.

    Tolopainen

    Ei ole perää, että joku käyttäisi koivuseivästä. Sehän on liian painava ja taipuisa. Kuusta sen piti olla. Ei heinäseipäitäkään kukaan koivusta tehnyt.

     

    Sulli

    Riistaeläimet kuuluvat metsästysaikana metsätysoikeuden haltijalle (maanomistaja tai jos metsästysoikeus on siirretty jollekin toiselle taholle, tälle), riippumatta siitä miten ne ovat kuolleet tai ovat olleet kuolematta. Muuna aikana, sekä siinä tapauksessa että metsästysoikeuden haltijalla ei ole asianomaista lupaa riistäeläimen hallussa pitämiseen, ne kuuluvat valtiolle.

    Jätkä

    Tollo:”Ei ole perää, että joku käyttäisi koivuseivästä. Sehän on liian painava ja taipuisa. Kuusta sen piti olla. Ei heinäseipäitäkään kukaan koivusta tehnyt.”

    Heinäseiväs ja ”hyppykeppi” ovat oikeastaan kaksi eri asiaa. Nykyseipäät hiilikuidusta, ovat aivann varmasti taipuisempia kuin vanhat puuseipäät, jotka taisivat olla jo silloinkin yleensä Bambua.

    Koivuinen seiväs ei kylläkään ole kovin painava, kun se on kuivunut, luja se on – ja taipuisa. vaikka ei silloin ennenaikaan seivästä paljoa taivuteltu hypättäessä jopa neljään metriin asetetun riman yli.

     

    Puu Hastelija

    Kova on taso ollut. Bampukepillä. Itsekin sellaisella ala-aste ikäisenä varmasti metrin ylitin. Jotain 120 meni sitten ilman seivästä.

    Viimevuonna kultaa Kalevan kisoissa napattiin nykyaikaisilla seipäillä tuloksella 531. Suomen ennätys oli vielä vuonna 1960 457cm ja vasta Paavo Nikulan ja uudenaikaisten seipäiden myötä rikottiin 5m raja. Hauska knoppi tuli tuolta vastaan.  Hyppy oli hylätty, jos seiväs kaatui laskeutumis alueen puolelle.

    Itse alkuperäisiin kysymyksiin. Omakin metsä voi tuntua vieraalta erilaisissa tilanteissa,  tällöin voi ihan hyvin kaataa kuitenkin puita. Moottori poimureille ei ole vielä vakiintunutta oikeuskäytäntöä, varmaan sellainen kyllä saadaan.  Hillatouhuista ei ole kuin mielikuva Kätkäläisestä ja Juicen Ilomantsista.

    pystykorvat

    Sulli kertoilee omiaan.

    ”Riistaeläimet kuuluvat metsästysaikana metsätysoikeuden haltijalle (maanomistaja tai jos metsästysoikeus on siirretty jollekin toiselle taholle, tälle), riippumatta siitä miten ne ovat kuolleet tai ovat olleet kuolematta.”

    Luvallisessa hirvenmetsästyksessä omalla alueella ammutun mutta  lupa-alueen ulkopuolelle kuolleen hirven saa kyllä noutaa itselleen mutta siitä noudosta on ilmoitettava maanomistajalle. Tällä ei ole minkäänlaista sanansijaa kunhan noudettaessa ei aiheuteta vahinkoa esim taimikoille.

     

    Tolopainen

    Paavo Nikulalla ei ollut mitään tekemistä seiväshypyn kanssa, oli juristi. Seivästä hyppäsi Pentti Nikula, jolla oli aikoinaan useita maailman ennätyksiä. Edusti Someron Esaa. Niin Luis Armstrong ei ollut ensimmäinen ihminen kuussa.

     

    r.ritva

    On mukava huomata,että kotopiirin keskustelujen aiheista riittää lukijoillekin kommentointi tai vastine halua.

    Mielestäni tuo poiminta kielto olisi ollut kuntien ilmoituksissa.Kätkäläinen on jonkun kirjailijan tuote.

    Tämä motoroitu marjapoimuri ihan viimeviikon  juttua radio suomessa.

    Kaiketi tuo aisapuun otto oli määritelty juuri hätätilanteisiin.

    Ehkäpä metsälehti lähtee kyselemään.

    Iloa kaatosade iltaan.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)