Douglas-taimet pistää tietysti poskeensa mäntypistiäinen. Sitähän meillä esiintyy välillä hyvin runsaasti. Kun alamme jotainn viljelemään niin kyllä kasveille yleensä jokin vitsauslöytyy joka iskee kasviin pahimmalla mahdollisella hetkellä. Pitäisikin antaa luonnon hoitaa tuo viljely ja nauttia vain niistä antimista joita on tarjolla. Kun jotain on runsaasti tarjolla niin sillä ei juurikaan ole rahallista arvoa. Niinhän se oli jätti balsamin ja kurtturuusun kanssakin, niitä ostettiin ja tuotiin tänne nyt niistä pitää päästä eroon. Ei kai vieraat puut nyt ole missään avaiasemassa kun meillä kasvaa omaakin lajiketta. Vaikuttaa että ruoho on taas vihreämpää aidan takana. Jos tuleekin tilanne ojasta allikkoon.
Taidan nyt kyllä investoida tulevaisuuteen ja tilaan 1000 Douglaskuusen siementä englannista taimet näemmä loppu ja euron kappale omista siemenistä itse kasvattaen noin 0.05 ja aikaa on odotella kasvua.
En ole aivan varma onko siemenen tuonti sallittua metsätalouskäyttöön. Varminta ehkä olisi ostaa siemen jostain taimien kasvattajalta, esim. Mustilasta.
Wikipedia:
Lännendouglaskuusen puuaines on kauniin punertavaa ja se onkin eräs arvostetuimmista rakennuspuista. Sitä käytetään myös huonekaluihin ja on tärkeä raaka-aine laiva- ja veneveistämöillä. Puuaines on yksi havupuiden lujimmista ja erittäin lahonkestävää. Lisäksi lännendouglaskuusi kuuluu niihin harvoihin puulajeihin, joista saadaan oksatonta ja täysimittaista sahatavaraa. Sahatavarakaupassa puusta käytetään usein kauppanimeä oregonmänty.
Suomessa lännendouglaskuusi on parhaita vieraita puulajeja metsätalouskäyttöön ja menestyy hyvin Keski-Suomea myöten, mutta vielä Etelä-Lapissa lajin kasvattaminen on mahdollista. Koristepuuna sitä on käytetty melko vähän. Parhaiten lännendouglaskuusi viihtyy Suomessa tuoreilla vettä läpäisevillä mailla. Se viihtyy aurinkoisemmilla paikoilla kuin metsäkuusi. Lännendouglaskuusen kasvu onkin ollut sopivilla paikoilla Suomessa jopa vähän parempi kuin metsäkuusen tai männyn. Suomessa viljellään muunnokseen var. menziesii kuuluvia lännendouglaskuusia.
1980 luvulla tuotiin männyntaima Valkovenäjältä . Sain sellaisen erän ja tänään katselin puustoa joka oli istutettu 1,5 metrin välein. Monen harvennuksenkin jälkeen on vaikea kuvitella että niistä koskaan tulee kunnon tukkipuuta. Tahtovat olla vääriä ja oksat ovat todella kovassa, nyt pitäisin karsia tuonne 15m asti kaikki kuivat oksat pois niin noistakin kenties tuleekin joskus jokunen kunnon tukki. Kyllä se puu pitää olla alkuperältään samoista olosuhteista kotoisin johon sitä aiotaan istuttaa. Paljonko maaperä vaikuttaa niin sitä en osaa sanoa. Pohjois/Etelä suunta ei ainakaan sovi siirtoetäisyydeksi. Länsi/Itä tuntuisi myös kohtalokkaalta. Mene ja tiedä.
onhan niitä tuotu mikä on lopputulos metsässä, pihapuut on luku omansa.
Siemeniähän voi aina kokeilla eri alkuperistä. Tosiasiassa parasta mahdollista alkuperää voi olla vaikea löytää. Ruotsissa douglas laajemmin viljelty ja sieltä voisi saada parasta kohtuudella saatavissa olevaa.
Miksi siemeniä pitäisi tilata/noutaa, jos kotimaisista lähteistä saa alueelle sopivaa ja todistetusti tervettä siementä?
Miten sitten metsäsertifioinnin tarkastaja suhtautuu? Ainakin pienimuotoiset kokeilut olisi hyvä sallia jotta meillä olisi tietoa lajin menestymisestä. Joidenkin maiden metsätalous perustuu kokonaan tai osittain ulkomaisiin puulajeihin kuten sitkankuusi Skotlannissa ja radiatamänty Uudessa Seelannissa.
Mustilasta myydään myös hyvää alkuperää olevia metsänviljelyyn tarkoitettuja siemeniä. Ei muuta kuin turveruukut täyteen ja jokaiseen yksi siemen. Keväällä kuokka heilumaan. Eikä maksa paljoa – ainakaan siemenet.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.