Sahaakohan Rauman saha sopimusviljelijöiden haavan tyvet. Selluun ja kemihierteeseen tulee haapaa jo ihan tarpeeksi, vaikka sopimus haavikoiden korjuut hädintuskin ovat alkaneet. Metsänomistajien kannattaa pyrkiä kasvattamaan enemmissä määrin niitä puutavaralajeja, joille on kysyntää hinnalla, joka luo metsänkasvattajalle mahdollisuuden taloudellisesti mahdollisimman hyvin kannattavaan toimintaan. Puuhastelu pienillä erikoispuu paloilla tai riskinotto metsikkökuvion kiertoajan alussa sopivat puuhapalstoille.
Douglaksen suhteen tuskin puhutaan kauan mistään erikoispuusta. Sehän on jo Euroopassa yleinen sahapuu ja yleistyy kovaa vauhtia kuusikoiden kärsiessä suurista tuhoista. Ihmeellistä on jos Suomen sahoille muutama puulaji tuottaa jo vaikeuksia kun kyseessä on kuitenkin sahapuut joiden sahatavaralla on maailmalla suuret markkinat.
Kuusikon kasvattaminen Etelä-Suomessa on sekin riskialtista tuhoriskien vuoksi. Jos metsitettävien peltojen osalta maksettaisiin metsitystukea tai hiilensidontakorvausta, riski erikoispuun markkinan suhteen pienenisi.
Riski erikoispuun markkinoinnin osalta pienenee tai häipyy jopa kokonaan, jos joku puulaji (esim. Douklas) saavuttaa sellaiset kasvatusmäärät ettei puu enää ole erikoispuu.
Minkään tässä keskustelussa mainitun ulkomaisen puulajin markkinoinnissa ei ole ns. teknisiä esteitä. Kyse on vain logistisista esteistä, jotka voitetaan vain tarjonnan tarpeeksi suurella määrällä.
Nyt olisikin kiireesti tehtävä selvitys eri puulajien mahdollisuuksista Suomessa ja sitten tehtäisiin valinta kahdesta korkeintaa kolmesta lajista, jotka rinnastetaan kotimaisiin lajeihin. jos jatketaan viljelemällä toistakymmentä ulkomaista puulajia pieninä hehtaarin palstoina kukin tahollaan, niin kyllä niitä närkästyneitä jatkossakin riittää, jotka pahoittavat mielensä kun minun hienot puuni eivät kelpaa, vaikka niitä on joka puolen rekkakuorman verran.
Minun käsittääkseni aika monien lajien mm kontortan suhteen olisi jo olemassa tarpeeksi tietoa, päätösten tekemiseen. Onhan näitä ulkomaisia puita Suomessa viljelty jo jossain määrin yli sata vuotta. Jonkun pitäisi vain kerätä sirpaleiset kokemuksen yhteen, päätöksen tekoa varten.
Kontortan viljely keskeytettiin tai ainakin vähennettiin sitä reippaasti, kun Ruotsissa alkoi tulla jotain ötökkötuhoja laajasti (tai sienitautituhoja ) kontortamänniköihin.
Lehtikuusi olisi yksi sopivimmista puulajeista lisäkasvatukseen (nopeakasvuinen ja jo hyvin täälläkin tunnettu puulaji , (larix siberica) kestää hyvin pakkasta jne.) . Douglaskuusi toinen ; hyvä taudinkestävyys, – käyttökelpoisuus ja kasvatetaan lähialueillakin jo paljon (mm.Ruotsissa) .
Mustakuusia on kasvatettu koeviljelmillä ainakin jo 40 vuoden ajan. Kestää hyvin hallaa ja sopii turvemaillekin eli kuusen maille , joissa tavan kuusi ei menesty.
Siinä 3 sopivaa puulajia aluksi, joista pitäisi nykytilanteessa saada kasvattaa metsiä tarpeen mukaan eikä jonkin vanhaksi käyneen säädöksen mukaan.
Mustakuusi on hidaskasvuinen puu. Näille maille ennen mielestäni hieskoivu parempi. Muutenkin hallatuhoja liioitellaan. Kontortahan on Ruotsissa vakiintunut yleinen metsätalouspuu, jota viljellään Ruotsissa koko ajan ja paremminkin viljely on käsittääkseni yleistymässä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.