Tuossa jutussa kerrotaan, että suurimmat 110-vuotiaat douglaskuuset ovat liki 15 kiintokuutiometriä. Taimiaines on siihen aikaan ollut ihan mitä sattuu; siitä huolimatta vuosikasvu on ollut keskimäärin luokkaa 0,13 kiintokuutiometriä vuodessa. Runkoa kohti. Tekee 1,3 kiintokuutiometriä kymmenessä (10) vuodessa. Edelleen yhtä runkoa kohti. Parhaan jakson kasvu on ollut todennäköisesti luokkaa 2,5 kiintokuutiometriä/10 vuotta. Edelleen yhtä runkoa kohti. Eihän tämän pitänyt olla täällä mahdollista. Näin väitti kasvuvastaava professori. Mutta kun on. Mutta se ei ole mahdollista, että lumikko romahduttaa myyräkannan. Kuten toinen tämän kasvuvastaavan tasoa edustava professoriksi huudettu piiruakaan tinkimättä väittää.
Tämä on mielenkiintoinen aihe, itsekin mietin mitä kuusen tilalle. Kun kestää kuivuutta ja kaarnakuoriaisía, niin siinä ylivoimaisia ominaisuuksia. Mitähän taimet masaa ja kuka toimittaa Keski-suomeen, voisin ostaa ja kokeilla
Mikä lasketaan vieraslajiksi? Kun täällä on aikojen saatossa palmupuutkin huojuneet, niin turha kai on potkia tutkainta vastaan ja yrittää väkisin pysyttäytyä puulajeissa, joiden aika on pian täyttyvä. Nykylajit taitavat olla varsinaisia vieraslajeja, vai mistä vaiheesta katsotaan ajanlaskun alkavan lajikohtaisesti?
Haitalliset vieraslajit ovat luku sinänsä, eikä niitä pitäisi päästää maahan missään muodossa.
Kyllähän sellutehtaalle kelpaa Lehtikuusi kontorta yms. Ehtona on vain yksinkertaisesti että toimitus on tuollaiset 1000 rekkakuormaa esim. parin kuukauden sisällä. Näin pystytään tekemään edes muutaman päivän keitto.
Sahureilla ei myöskään ole oikein varaa ottaa kentälleen yhtään uutta kasaa kun ennestään on lähes 150 erilaatuista kasaa. Ei tietenkään ole kiva myöskään kaupitella muutamankaan rekkakuorman sahatavara erää ulkomaisille ostajille.
Eli jäitä hattuun ja housuihinkin näissä puulajiasioissa.
Tutkimustyötä pitää toki tehdä, mutta isompaan viljelyyn vasta kun todella tiedetään jotain lajin soveltuvuudesta Suomen oloihin. Saattais tosiaankin löytyäkkin joku sopiva laji kotimaisten rinnalle.
Pohtikaapa Britanniaa. Siellä lähes kaikki hakattava puu on istutettua ja siis tuotua jostakin (kotoperäisiä ja vieraita). Sahalla saattaa olla mäntyä, kuusta, sitkankuusta, douglasia ja ainakin paria lajia (hybridiä) lehtikuusta.
Kaikki 5-6 havupuulajia menevät mukavasti prosessin läpi eikä kaikkia edes tarvitse lajitella erilleen. Tähän on vaikuttanut laaja kotimarkkina ja tuotteiden erilaisuus. Kaikki tavara menee kaupaksi.
Suomessa tilanne on toinen, mutta silti kannattaa pitää mielessä metsäprofessorin sanoma: kannattaa kasvattaa niitä puulajeja, jotka tuottavata alueella ja kasvupaikalla parhaiten. Aikanaan niille löytyy markkina. Harvennuslehtikuuselle ei kuitenkaan ole löytynyt helppoa markkinaa eikä sellulehtikuuselle ole aina markkinaa.
Tanelin tieto ei taida olla ylestettävissä? Entisellä työnantajallani on ollut ehkä noin 5000 kiintoa pystymetsää lehtikuusista. Niitä on tietenkin myös hakattu sekä kuitupuuvaiheessa, että tukkikokoisena.
Kolmen suuren firman ostaessa vuoden lemikon, se on myös lehtikuuset ostanut ja vaatimuksina on ollut, että erä on ainakin rekkakuormallinen, eikä siinä ole muita puulajeja.
Oikein järeät ovat menneet – ja menevät erikoispuuna joko pyöreänä yrittäjille, taikka sahattuna asiakkaan mittoihin. Kova kysyntä on läpisahatusta – jopa yli metrin levyisestä 3 – 4 -5 -6 – tuumaa paksuista aihioista, joissa ei ole sydäntä mukana, trtai se on ihan pinnassa, josta sen voi vaikka höylätä pois.
Douglaskuusi on tietenkin vieraslaji ja niihin sisältyy riskejä. Se on kuitenkin vastustuskykyisempi meidän tuholaisille kuin meidän alkuperäiset lajit, eikä toisaalta pysty leviämään ympäröivään luontoon kuten vaikka nisäkkäät. Puoltaisin siksi lajia esimerkiksi peltojen metsityksiin hyvänä hiilensitojana ja hyvänä rakennus- ja sistustusmateriaalina. Metsien sertifiointiin pitäisi varmaan ottaa poikkeus juuri metsitysten kohdalle. Voin vaikka esittää tätä PEFC-työryhmälle, niin saavat miettiä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.