Punapuut , ne joista ajettiin autolla lävitse, (olen itsekkin ajanut) ja puu jonka tyveen oli laitettu matkamuistomyymälä , oli ennen ajanlaskun alkua siemestä lähtenyt kasvamaan. Nuo ovat helposti yli 300 fittä pitkiä . Suomi täyteen noita kun aletaan hiilinielusta maksamaan niin ei ole huolen häivää kun tili pankissa täyttyy. Motot voi myydä arabeille nopeilla kaupoilla .
Omaa puulajipuistoa, n. pari ha, olen väkerrellyt kaksi kesää. Toista päätä ei ole näkyvissä. Osa taimista on vielä valeistutuksissa. ja tuntuu etten millään saa aikaseksi niin paljon ku haluaisin.
Osa erikoispuista on taimitarhoilta, osa edesmenneen Metlan Kivalon koealoilta. Kysyin metsänhallitukselta voinko kerätä sieltä käpyjä? Et! Tee kunnon taimikaira ja vie parhaan näkösiä taimia. Niitä kyllä riittää. Siellähän vallitsee nykyisin kaaos mutta ota niistä kylteistä kuvia ja suurentele….kyllä niistä vielä jonkun tolokun saa… Onnitteli vielä lopuksi hullua harrastajaa ja lupasi olla hengessä mukana.
Kivalot on muutaman kymmenen kilometriä minusta itään ja koealat n. 50 – 100m korkeemmalla. Toki samallakin korkeudella osin. Mikä siellä on menestynyt, luulis menestyvän minunkin puistossa.
Hieno ja kannatettava homma wanhajätkä. Minullakin on palsta siellä Kaihuavaaran vieressä. Punkaharjulla on tullut useamman kerran käytyä ihailemassa siellä olevaa puistoa.
Omaan samanlaisia ajatuksia. Harmi kun ei tullut aloitettua jo pojankloppina.
Metsämakasiini tiesi kertoa douglasista, että se ei pidä seisovasta vedestä. Esimerkiksi pellon metsityksissä tämä pitää huomioida, ts. istuttaa mieluiten rinnepeltoon ja ojitus pitää olla kunnossa. Vanhimmat istutukset ovat nyt Mustilassa vähän yli satavuotiaita.
Euroopan Metsäinstituutin julkaisu kertoo lajin mahdollisuuksista Euroopassa.
Länsisuomeen ei puu sitten sovi lainkaan. Nytkin on pellot kuin jääkenttiä. 40mm kahteen päivään ja pakkanen päälle, hyvästi syysviljat. Maat ovat niin tiivistyneet että eivät läpäise sateita mistä vesi virtaa pois niin järviä syntyy yhä enemmän. Kovia pakkasia kaivataan jotta maa routii kunnolla.
Se on suunnilleen ihan sama, paljonko juurien päällä on vettä silloin, kun puu on levossa. Se ei silloin tukehdu mihinkään. Kasvukaudella aika lyhytkin tulva tukahduttaa puut Pajunsukuisia lukuunottamatta.
Ei se yksi märkä jakso talvella mittään mutta jos käy niin että useasti samana talvena lumet sulaa ja sitten jäätyy, niin rassaa paljon juuristoa varsinkin kuusikoissa. Syväjuurisemmat kestää paremmin.
Tässä talvessahan tuota kuusenkin tuhosäätä on nähtävissä. Kovasta vesisateesta suoraan pakkaseen. Oli autotkin mukavan jääkuoren sisällä. Taas mennään plussalle reippaasti ja oletettavaa on että mitä talvempaa sen nopeampia sään vaihdoksia. Mikä kestää tätä puustossa, ei juuri mikään. Eikä tämä ihmisillekkään helppoa ole.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.