Perustelin kommenttini siihen että Ruotsissa on ilmeisesti jo mones sukupolvi menossa noista siemenistä. Myös leveyspiiri ja pituuspiiri sopivat Suomalaiseen metsään jotakuinkin. Eihän Suomen sisälläkään ole suotavaa siirellä taimia laidasta laitaan saatikka Englannista joka on kokonaan saari. Tammisaaressa menestyy Tammi hyvin mutta Tampereella kasvaa kituliaasti. Jokin tieto on noilla puilla missä kasvaa. Onko se sitä kotiseuturakkautta joka tuli jo ilmi ihmisten kohdalla. Kai Douglaskuusella jokin perimätieto säilyy siemenessä .
Kyllä siemenillä on perimätieto. Kotimaan puille on määritelty tarkat käyttöalueet, joita ulkomaiselle siemenelle ei tietenkään ole tiedossa tarkasti etukäteen. Tästä aiheutuu se riski, että perimä ja olosuhteet eivät kohtaa. Esimerkiksi taimet voivat lähteä liian aikaisin kasvuun keväällä tai eivät osaa lopettaa kasvua riittävän aikaisin syksyllä. Toisaalta taimet voivat vaatia sellaista lämpösummaa mitä Suomesta ei löydy, ainakaan Pohjois-Suomesta tai korkealta vaaralta. Päivän pituus ja lämpösumma säätelevät vuosirytmiä.
Lämpösumman lisäksi kasveille on tärkeää ilmaston mantereisuus/mereisyys, eli kuinka äärevä/leuto ilmasto on. Lisäksi vielä kasvupaikka eli ravinteet ja vesi maassa. Näistä tekijöistä yhdessä muodostuvat kasvillisuusvyöhykkeet. Varminta siis olisi tuoda siementä meitä vastaavalta vyöhykkeeltä, eli pohjoisesta havumetsästä (Pohjoismaat sekä Kanadan ja Venäjän mereisemmät osat).
Kiitos tosi tiedosta joka oli ilmeisesti tutkittua ja todettua. Tuo selittää monia asioita , näin omalla kokemuksella ei kaikkia älyä mitenkään ajatella. Päivän pituus ja ääriolosuhteet tai niiden puuttuminen ,merellisyys , ja ja . Tulipa varsinainen tietopaketti.
Olisiko ollut myös siemenet/taimet.
Jos aihepiiri kiinnostaa, voi opiskella lisää kirjoista; hakusana kirjaston hakuun vaikka kasvillisuusvyöhykkeet, kasvimaantiede, dendrologia. Suomen metsätieteen isä ja metsätyyppien kehittäjä A. K. Cajander oli muuten kasvimaantieteilijä.
Aika rumia ja huonosti kasvavia ainakin meidän naapurissa metsäyhtiön maalla kontortamännyt. Kyllä suomalaiset kasvavat paremmin.
Kauan aikaa sitten istutettiin entiselle lehmien lypsypaikalle muutama doglas-kuusi. Ainakin kasvuunlähtö oli aika hidasta. Nyt on kasvu elpynyt, muttei se poikkea suomalaisista serkuista. Ravinteista ei ainakaan ole puutetta.
Kontortat ja ”Murjaanimännyt” ovat ainakin näillä tienoilla kasvaneet hyvin, mutta nimenomaa massaa. Hyvin hoidettuna kyllä runkomuoto on ihan kelpo, teimme yhden hirsirakennuksen Kontorttamännystä. Taisi olla vahvimmat aihiot 45 senttisiä.Veikeä puu sinänsä, että ainakin tuoreena todella raskasta puuta.
Sahattiin pelkkahirsiksi, tehtiin kunnon hirsiä, 8,5 metriä pitkiä. Siinä oli silakkapuntarilla nostemista, kun tehtiin kuormaa ja latjattiin tukkipöydälle.
Noiden kotimaisten alkuperien taimipaketeissa on ollut jo pitkään merkattuna se alue, johon taimet ovat sopivia. Kyllä etelän nopeakasvuisia alkuperiä on joskus lappiinkin viety, mutta kun alkuperä on tottunut pitkään kasvukauteen, sen on käynyt huonosti lapissa, kun syystalvi on yllättänyt. Puun pitää valmistautua kestämään talvi. Samoin keväthallat yllättävät puun kuin puun, jos tulee poikkeuksellisen kova yöpakkanen kesken kaiken.
Ei pidä myöskään tuoda pohjoisesta liikaa etelän suuntaan siemeniä, ne eivät tuota täällä sen paremmin puuta kuin pohjoisemmassakaan.
Mielenkiintoista, Pari vuotta sitten kylvin asiakkaalle männikön jonka siemen oli Rovaniemeltä olleen metsän satoa. Nyt kasvu Keski-Suomessa on ollut kuulemma hyvä mutta aika näyttää hiipuuko se.
Turhan kaukaa on mä-siemen jos Rovaniemen korkeudelta otetuista puista on oikeasti olleet. Kannattaa jättää motokuskin opeilla siemensiirrot varmaan niille jotka asiasta tietää 🙂
Kuusta voi siirtää n. 200 dd muutoksen verran etelästä pohjoiseeen päin . Nykyään ehkä vähän pidemmästikin voi siirtää. Mäntyjä jo n. 50-100 km etelämpää siemenviljelyksiltä pohjoiseen päin (tai saman verran lämpösumman muutosta jos siirrytään ylöspäin ) ja edelleen käy sekin jos siirretään vähän pohjoisempaa etelän suuntaan.
– Western spruce budworm (Choristoneura occidentalis/freemani). Kanadassa ”budworm” on aiheuttanut joinakin vuosina laajoja tuhoja. Toukat syövät neulasia, ja laji voi iskeytyä myös lehtikuuseen ja jalokuuseen.
Puuki. Siemenviljelmätr, joissa tuotetaan peräpohjolaan siemeniä, on lujkuisia jo täällä Keski-Suomessakin ja niitä siirretään satoja kilometrejä. Toki verkkoaidan vieressä olevassa kyltissä kerrotaan, mille paikkakunnille ne siemenet voidaan viedä, eli niiden vartetaimien latvaosat ovat sieltä lähtöisin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.