Keskustelut Metsänhoito Mustakoro Savossa jo juurikääpää yleisempi

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 40)
  • Mustakoro Savossa jo juurikääpää yleisempi

    Toimittaja riikilä oli tekaissut tuollaisella otsikolla jutun metsälehteen (24/2015).

    Kuvateksti: ”Mustakoro aiheuttaa kuusen rungolle pihkaa vuotavan koron”.

    Näinköhän aiheuttaa?

    Mustakorosieni on haavaloinen. Pitää olla se koro valmiina, että se siihen asettuu. Asiasta sattuu olemaan omakohtaista kokemusta parinkymmenen (20) hehtaarin alalta. Myyrien haavoittamia kuusikoita on kuolemassa hehtaarikaupalla.

  • Kurki

    Lainaus linkistä:
    http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2014/mwp296.pdf

    Karkkilan kokeiden korovauriot luokiteltiin silmävaraisesti koron tai koroisuuden perusteella kahteen luokkaan: lievään korovaurioon ja pahaan korovaurioon (kuvat 5 -15). Näiden lisäksi
    puut luokiteltiin joko terveiksi tai pystyyn kuolleiksi. Koroja sekä mustia läiskiä esiintyi puiden rungoilla tyviosista latvukseen ja niiden määrä sekä koko vaihtelivat.

    Myyrät latvuksessa syömässä kuorta?
    .

    Anton Chigurh

    ”Meillä Suomessa tehdyissä tutkimuksissa N. fuckeliana (mustakorosieni) oli yleinen kuusien koroissa.”

    Anton Chigurh

    N. fuckeliana (mustakorosieni) tunnetaan ennestään Euroopassa ja Pohjoismaissa kuusien (Picea spp.) ja pihtojen (Abies spp.) haavaloisena, joka saa puun muodostamaan tartuntakohtaan koroja.

    A.Jalkanen

    Metsämyyrä on kuulemma taitava kiipelijä, mikä selittänee osaksi sen että koroja löytyy myös ylempää rungoista.

    Kurki

    Metsämyyrähän kiipeilee, mutta empä juuri koskaan ole tavannut kuoren syöntiä lumirajan yläpuolella, vaan ainoastaa silmujen syntiä.
    Viime talvena täällä Kainuussa oli metsämyyriä aika runsaasti. Kyllä taimen latvan piti olla lumen sisään taipuneena, että siinä näkyi kuoren syöntiä.

    kisi

    Mikä lienee ruskokiiltokääriäisen rooli tässä?

    A.Jalkanen

    Kai silmujen syönnistäkin voi haava tulla: nehän sijaitsevat lähellä runkoa, siis latvasilmu ja silvusilmut, uusimman vuosikasvaimen päässä latvassa ja oksissa.

    Se kiero savolainen kääriäinen voi olla joko primääri tai sekundääri tuhonaiheuttaja, eli se voi lisätä korojen määrää tai sitten se voi iskeytyä valmiiksi heikentyneeseen taimeen. Kumpi, sitä ei voi tietää ennen kuin on tutkittu samaa taimikkoa pitemmän aikaa.

    pihkatappi

    En tiedä kuusen taimien kuoren syönnistä, mutta Keski-Suomessa viime myyrähuipun aikaan kuorivat myyrät viimeiset vuosikasvut männyistä jopa 3 metrin korkeudelta, ja peijakkaat tekivät sitä vaikka vieressä seisoin. Jotenkin tuntuisi että kuusen kuori ei maistu ihan yhtä hyvin, kuusen yksivuotiiat taimet ne kyllä söivät kokonaan, mutta eivät kiivenneet isompiin taimiin.

    Planter

    Onpa pelottavan näköinen tauti.
    Katselin levinneisyyskarttaa, oli kuin haulikolla ammuttu Savoon. Ei kuitenkaan yhtenäistä aluetta. Miten se leviää pitempiä hyppäyksiä?
    Tuskin pienten hyönteisten välityksellä tai tikkojen nokassa vaellusten aikana?

    Tuli mieleen, että olisiko mahdollista, että joku paikallinen taimitarha olisi tartunnan lähde?
    Se selittäisi tuollaisen levinneisyyskuvion. Jos taimitarhan kasvualustassa tai taimimateriaalissa olisi tai olisi ollut sieni-itiöitä, ne leviäisivät tehokkaasti maakunnan uudistusaloille. Uudistusaloilla on paljon murjottua aluskasvillisuutta, jossa elellä ja siirtyä myöhemmin kasvatettavien taimien haavaumiin.

    Kurki

    http://yle.fi/uutiset/kuusikoita_tuhonneen_kasvitaudin_syypaa_selvisi/7981723

    Linkissä tutkijat ruskokiiltokääriäisestä:
    Hyönteinen tekee puun runkoon vaurion, jonka kautta sienitauti pääsee leviämään. Tutkijoiden mukaan ei vielä tiedetä, kummalla on suurempi merkitys: sienellä vai hyönteisellä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 40)