Keskustelut Metsänhoito Mustakoro kuusella

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)
  • Mustakoro kuusella

    Merkitty: 

    Onko tällä palstalla kokemusta tai havaintoja mustakorosta kuusentaikikoissa tai varttuneemassa metsässä. Taimikossahan tauti aiheuttaa pihkavuotoa, tummia läiskiä runkoon tai oksiin sekä pitkiä mustia koroja ja latvojen kuivumista. Varttuneemmissa kuusissa aiheuttaa runkoon lahovikaa.

    Onko kokemusta siitä, elpyykö esim. Kuusentaimikko mustakorosta.

    Itse olen mustakoroisessa kuusentaimikossa suosinut rauduskoivua taimikonhoidossa.

  • Anton Chigurh

    Tässä meillä juuri metsämyyrän aiheuttamiin haavoihin 1-2 metrin korkeudella on se koro iskenyt. Se tiedetään, että se on haavaloinen. Ne kuusikot (about 20 hehtaaria) kasvoivat ihan hyvin korosta huolimatta, kunnes se koro kiersi koko rungon, jolloin puut kuolivat. Koroisiin kuvioihin rajoittuviin myyrähaavattomiin taimiin mustakoro ei ole iskenyt. Ja niitäkin (siis myyrähaavattomia) taimikoita on sentään joitakin kymmeniä hehtaareja siinä ympärillä.

    Timppa

    Sen olen nähnyt etenkin vuonna 2009, että metsämyyrä syö latvasilmuja ja myös kuorta.  Käsitykseni perustui kuvaan, jossa vamma näytti syntyneen kahden oksakiehkuran välille toispuolisesti.  Näkemissäni kohteissa myyrä on kyllä kuorinut puun yleensä kokonaan, mutta eihän mistään voi olla varmoja.

    Myyriä on ollut lähes kaikkialla Etelä-Suomessa, mistä voisi päätellä että mustakoroakin pitäisi olla tasaisesti, jos myyrät sen aiheuttavat.

    Timppa

    Siis minä vuonna ne myyrät iskivät Anton?

    Puuki

    ^ Myyrä voi tehdä mahdolliseksi tartunnan, mutta sienitartunta voi silti jäädä tulematta.

    Ei niitä itiöitä lentele joka paikassa. Sääolosuhteet vaihtelee.

    Korpituvan Taneli

    Joku meinasi että Savossa metsätauteja aiheuttaisi kaskeamine. Kaskeaminen on kuitenkin ollut niin yleinen koko maassa että ei savon erityispiirteet selity sillä. Tietenkin se ero on että pohjanmaalla on entiset kaskimaat peltoina. On vain niukasti sellaisia metsäkuvioita, jotka olisivat kaskeen syntyneet. Paljon enemmän on sodanjälkeisen ajan pellon metsityksiäkin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Voihan se tietysti olla niinkin, että mustakoron syntyyn tarvitaan kaksi tekijää.  Vaikka sitten myyrä ja sen lisäksi joku heikkous puussa.  Sitä jotain puutosta esiintyy sitten nimenomaan Savon puissa.  Maistuvathan ne Savon  kuusenkuoret hirvillekin aivan toisin kuin Keski-Suomessa

    Anton Chigurh

    Timppa, 2006 keväällä paljastui se massiivinen myyrätuho (luokkaa 40000 tainta). Kielsimme sitten parin isännän kanssa myyränsyöjien tappamisen tästä kantatilan ympäriltä (yhteensä vähän vajaa 1000 hehtaaria), jonka seurauksena se varsinainen tuho (2009) jäi meidän tiluksillamme muutamaan tuhanteen taimeen (siellä täällä pieniä aloja).

    Jätkä

    Ei näköjään ole mitään tolkkua sillä, kumpi myyrä on ollut asialla, kunhan myyrä on. Peltomyyrä syö hangen alla, metsämyyrä ihan latvassa silmuja ja viimeisimpien vuosikasvujen kuorta. Muuten se ei ole kuorensyönnistä kovin innostunut.

    Timppa

    Anton se jaksaa noista myyristä.  Meilläkin paljastui 2006 myyrätuho.  Aiheuttajana peltomyyrät.   Ei kielletty pienpetojen metsästystä, koska niitä ei kukaan metsästänyt silloinkaan.  2009 paljastui aika massiivinen myyrätuho.  Meiltä meni n. 14000 tainta. Tällöinkin aiheuttajana peltomyyrät.   Tuho oli kuitenkin hyvin valikoivaa.  Jotkut aukot jäivät kokonaan rauhaan.  Jossakin aukossa tuho oli vain puolessa taimikossa.  Ei siinä ollut siis mitään systematiikkaa.  Eräässäkin aukossa tuho oli supin pesän vieressä mutta kauempana olevat kuuset säästyivät.  Viimeistään siinä vaiheessa minulta hävisi vähäinenkin usko petojen vaikutukseen.

    2009 esiintyi myös 2001 ja 2003 istutetuissa kuusentaimikoissa metsämyyrätuhoja latvuksessa.  En ole niissä havainnut mitään outoa, mutta pitääpä keväällä tarkistaa.

    Kaskia ei ole toki poltettu karuilla mailla.  Jos muuta syytä savolaisten mustakorotuhoille ei löydy, niin kaiketi ainoaksi selitykseksi jää kansanluonne.

    Anton Chigurh

    Siellä timpan keskisuomessa on ollut päämyyräkannanvakauttajan ketun runsausindeksi (lähde luken riistaweb) aikavälillä 1999-2001, siis juuri ennen holtittoman tappokampanjan aloittamista tasan 100, kun 2007 enää 37, johon lukemaan se oli tasaisesti laskenut siitä onnistuneen tappokampanjan aloituksesta lähtien. Tarkoittaa käytännössä sitä, että myyrät ovat saaneet rajoituksetta lisääntyä luokkaa 63% suuremmalla ketuttomalla alalla.

    Niitä on sitten parhaimmillaan ollut jopa 500 hehtaarilla. Niiltä kun loppuu eväs, niin ne etsivät uutta kohtalaista hölkkävauhtia edeten, kevyesti muutamia kymmeniä kilometrejä vuorokaudessa. Väistävät kyllä ketunhajuiset alueet. Mutta niitä ketunhajuttomia kyllä riittää.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 35)