Keskustelut Metsänhoito Mustakoro kuusella

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)
  • Mustakoro kuusella

    Merkitty: 

    Onko tällä palstalla kokemusta tai havaintoja mustakorosta kuusentaikikoissa tai varttuneemassa metsässä. Taimikossahan tauti aiheuttaa pihkavuotoa, tummia läiskiä runkoon tai oksiin sekä pitkiä mustia koroja ja latvojen kuivumista. Varttuneemmissa kuusissa aiheuttaa runkoon lahovikaa.

    Onko kokemusta siitä, elpyykö esim. Kuusentaimikko mustakorosta.

    Itse olen mustakoroisessa kuusentaimikossa suosinut rauduskoivua taimikonhoidossa.

  • Jätkä

    Anneli:”-Puiden sienitaudeissa on se ongelma että itiöt lentävät tuulen mukana pitkiä matkoja. Ruiskutus ja kulotus ei siis välttämättä auta jos puu on altis sairastumiselle.”

    Miten niin ei auta? Käsitykseni mukaa itiöt lentelevät koroutuneista kuusista tuulen mukana. Jos ne poltetaan, niin eipä enää lentele.

    Anton Chigurh

    Tässä on sitä elpymistä ja kuolemista seurattu toistakymmentä vuotta. Isolla osalla tuosta paristakymmenestä tuhohehtaarista (myyränsyöjientappajien aiheuttamasta, lasku seuraa myöhemmin kun tuhon laajuus selviää koko karmeudessaan, joka tapauksessa satojatuhansia euroja; tulee huvittelutappamiselle hintaa) on elossa luokkaa 1000 runkoa/ha 2200/ha alkuperäisestä. Kasvu näyttää ihan hyvältä, mutta jokaisessa on jonkinasteinen runkovaurio. Jos se vaurio rajoittuu vain tyveen eikä aiheuta pahempaa lahoa, niin saattaa tuo ala (noin 20 hehtaaria) tuottaa muutakin kuin polttopuuta. Se on kuitenkin selvää, että ehjiin taimiin se ei tartu. Niitä ehjiä taimikoita rajoittuu hehtaarikaupalla noihin mustakorokuvioihin.

    Mustakorosientä on ollut iät ajat, mutta noin holtitonta myyränsyöjientappokampanjaa ei koskaan ennen. Tarvittiin muutamia kymmeniä tuhansia hehtaareja myyrien haavoille syömiä kuusentaimikoita tuon sopan keittämiseen. Tulee lumikkohypoteesille hintaa, sillekin. Ja ennenkaikkea typeryydelle. Metsänomistajat määräävät mitä metsästetään.

    Timppa

    Metsätuhot-kirjan mukaan mustakoro on tavallinen istutetuissa kuusentaimikoissa rehevillä mailla.  Sitä esiintyy kirjan mukaan vähälukuisena lähes jokaisessa kuusentaimikossa, mutta paikoitellen esim. Savossa tauti on aiheuttanut merkittävää tuhoa.  Yleensä Savossa tuntuu olevan metsissä monenlaisia ongelmia.  Johtuneeko kaskeamisen vaikutuksesta.

    Kirjan mukaan taudin tartuntatapa ja -aika vaativat lisäselvityksiä.

    Keski-Suomessa ei tunnu olevan yleinen.  Aika vähän tuollaisia kuusia on tullut vastaan, mutta pitäneepä katsella tarkemmin.

    puunhalaaja

    Jos myyrillä on noin iso vaikutus, niin silloinhan metsänomistajien kannattaisi kiikuttaa pöllönpönttöjä metsät täyteen?

    Aiemmin keskustelussa mainittiin myös supikoira. Onko jotain tutkimustietoa siitä, että kettu ja muut ’perinteiset” pienpedot eivät riitä myyräkantoja hoitamaan, tarvitaanko ehdottomasti myös supikoiraa tai vaikka minkkejä myös?

    Anton Chigurh

    paavo hellstedt kirjoitti 2005 hyväksytyssä väitöskirjassaan minkin vaikutuksesta: …The invading new generalist predator, the American mink (Mustela vison), or increased predation by avian predators due to reduced snow cover may have decreased vole abundances and stabilized dynamics (Hörnfeldt et al. 1990, Oksanen et al. 2001)…

    Minkkihän asetettiin erityisen haitallisten vieraslajien listalle ja aloitettiin ankara vaino. Avian predatorithan ovat kaikki rauhoitettuja, joten niiden vaikutus myyräkantoihin on jäljellä.

    Ja mitä sitten pöllöihin ja supikoiraan tulee, niin seuraavassa ote luken myyrä professori heikki henttosen luennosta:

    -varpuspöllöjen myyränsaalistuksella ei ole mitään merkitystä

    -kyykäärme ja supikoira ovat tehokkaita myyräntorjunnassa

    A.Jalkanen

    Tutkimustieto viittaa siihen suuntaan, että jos petoja on runsaasti, myyrien stressitaso nousee, niiden käytettävissä oleva elintila pienenee ja niiden lisääntyminen heikkenee. Riittääkö tämä – ja miten runsas petokanta – sitten torjumaan myyrätuhot puilla ja myyrävälitteiset taudit ihmisillä, tästä tutkimusnäyttöä kaivataan (punkeista lisää: Metsästäjä-lehti 2/2017). Supikoira ja minkki eivät kuulu kotoperäiseen lajistoomme, jote ne eivät ole osa ratkaisua, jos pyritään puhdasoppiseen ekosysteemin ennallistamiseen (peto-saalissuhteen korjaamiseen).

    Totta kai omista taimikoista kannattaa kaataa tautiset taimet pois, koska kun taimi kuolee, itiötuotanto lakkaa puun kuivuessa ja taudin leviäminen saastuneessa taimikossa ja siitä muualle jonkin verran vähenee. Mutta itiöt leviävät hyvin ja suotuisina kesinä niitä lienee kaikkialla enempi vähempi joten tauti ”löytää” alttiit kohteet kauempaakin.

    Puuki

    Minkit syö vesilintujen munat rannoilta. Samoin supi vieraslajina ei sovi Suomen luontoon, taitaa levittää jotain tautejakin.

    Pöllöt on hyviä myyrän tappajia. Pellonmetsitysalalle ilmestyi jokin suopöllö  istutuksen jälkeen eikä myyristä ollut haittaa taimille sen jälkeen.

    Anton Chigurh

    Valkohäntäpeura poikkeuksellisen haitallisena vieraslajina ei sovi suomen luontoon. Levittää erittäin tehokkaasti myyristä peräisin olevia tauteja, joita taas minkki ja supikoira rajoittavat voimakkaasti.

    Timppa

    Siteeraamani kirjan mukaan näyttää siltä, ettei koron syntymissyytä tiedetä varmuudella.  Toki tiedetään, että sen aiheuttaa sieni.  Miksi sitten se iskee johonkin paikkaan kuusessa.  Kirjan kuvan mukaan näyttää sitä, että vamma, johon sieni on iskenyt saattaa olla myös jonkun muun kuin eläimen aiheuttama.

    Saattaisiko kyseessä olla  jostain ravinteiden puutteesta johtuva ilmiö?  Savossahan on niitä puutostauteja.  Voiko lisänä olla jotain pakkashalkeaman tyyppistä.  Kun parhaat asiantuntijatkaan eivät näytä olevan varmoja, niin tuskinpa mekään tiedämme.  Aika suurella varmuudella sulkisin kuitenkin myyrät pois.  Metsäkauris syö kuusen latvuksia, joten sen vaikutus kannattanee pitää tarkastelussa mukana.

    Puuki

    Voihan se metsämyyräkin järsiä puun latvasta kuorta pois. Saattaa aiheuttaa latvan vaihdoksenkin ainakin männyllä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 35)