Laikkumätäs toimii taimen kasvun kannalta parhaiten , jos on sopivan paksunen, ei liian paksu.  Liian märälle kohteelle se ei sovi koska ei ole kuivatusvaikutusta. Ojitusmätästys on erikseen niille.  Kun 2 kunttaa on vastakkain, niin hajotuksessa syntyy ravinteita. Siitä tulee lisäpotkua taimelle, samoin vähän pinta-maata koholla olevasta laikusta laikkumättäässä pienen lämpötilaeron vuoksi.   Kääntölaikutus on ihan uusi termi. Jätkä varmaan kertoo mitä se tarkoittaa.

Laikutus on ihan eri menetelmä kuin laikkumätästys . Sopii samoille alueilla kuin äestys. eli männikkö kankaille jne.

Oletko varma, että ei ollut haravakone ja olitte pellon laidalla.

Minulle Metsä-Groupin ostomies ehdotti kääntömätästystä ja minä halusin laikkumätästyksen 4 ha alalle kolme vuotta sitten. Paikka oli avoin hallaton savolainen pohjoisrinne Pohjois-Savon rajalla, jossa oli parhaimmillaan järeää kuusikkoa n. 400 m3/ha. Muokkaajan aloittaessa työmaalla, olin menossa sanomaan, että tehdään se kääntömätästys kuten Metsä-Groupilla sitä niin kehutaan, mutta muokkaaja esittelikin kuokkakauhan sisälle tekemäänsä pulteilla kiinnitetyn lisälevyn, jonka ansiosta laikkumätästys onnistuu. Muutaman onnistuneen esimerkkilaikun jälkeen kaksi kunttapintaa vastakkain eikä syntynyt kovin syvää kuoppaa hyväksyin laikkumätästyksen ja niin tehtiin. Tosin niitä syvempiäkin kuoppia sitten tuli. Kuokkakauhaa tarvittiin märemmän kohdan naveromätästyksiin eikä sen kärjellä kovin leveää laikkua saa. Nyt kuusentaimet ovat kasvaneet kaksi kesää ja hyvältä näyttää.

Kaikist paras mätäs syntyisi raapaisemalla eikä kääntämällä, niin että ainekset saisi sekaisin. Mätäs saisi tekeentyä yhden talven yli. Istutuspaikan pitäisi olla iso ja laakea kohouma, jotta se suojaisi pintakasvillisuudelta ja olisi lämmin. Sellainen kukkapenkki joita AC teettää on ilmeisesti melko hyvä.