Keskustelut Metsänhoito Muokkauksen suunnittelua

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 105)
  • Muokkauksen suunnittelua

    Tulossa on lähi aikoina lähes lehtomaisen kankaan uudistushakkuu. Alueella on täysin kuusivaltainen ”puupelto”, järeää tukkimetsää.
    Suunnitteilla on istuttaa aukkoon kuusen-ja koivuntaimia. Koivun osuus n. 30%. Yksi vaihtoehto olisi tehdä kuusentaimille kääntömätästys riveihin. Rivit kahdeksan metrin välein. Näitten rivien väliin istuttaisin koivut ilman muokkausta. Ei tämä ”suunnitelma” ole vielä valmis, mutta keskustelukumppaneilta saan varmaankin hyviä vinkkejä miten päästään parhaaseen tulokseen.

  • Metsuri motokuski

    Jos laikkumätästys tehdään oikein niin eipä niistä kuopista jonkun vuoden jälkeen ongelmia ole. Eihän tarkoituksena ole kovinkaan syvää kuopasta tehdä. Myönnän kyllä että on tullut itsekkin istutettua aikamoisiin moreenimöykkyihin. Osasta on jotunut potkaisemaan kerroksen hiekkaa pois että taimen juuret edes ylettyisi käännettyyn kunttaan saakka.

    Tolopainen

    Sehän olisi parasta jos mätästys tehdään syksyllä ja istutus vasta keväällä. Taimien kuivuminenkin olisi vähäisempää.

    Timppa

    En ymmärrä, että tavalliseen kuivaan maapohjaan pitäisi laikkumättäitä tehdä.  Tehdään ne kuinka hyvin tahansa, niin aina jää kuoppa, joka lisää vesakon kasvamista ja haittaa maastossa liikkumista.

    Ainoa syy, joka saattaa vaikuttaa, on laiska/osaamaton mätästäjä, jolla ei ole kääntömätästykseen sopivaa kauhaa eikä ammattitaitoa.

    On kyllä mukavaa liikkua kääntömätästelyillä kuvioilla laikkumätästettyjen sijaan.

    jees h-valta

    Timpan linjoilla. Siitä kyllä tyytyväinen että Metsä-Groupin kaivuriurakoijat on varmaan velvoitettu kääntömätästyskauhan käyttöön. Minulla ei ainakaan kotvaan ole muulla tehty. Ja tosi hyvä taimen alusta.

    Jätkä

    Myös Metsä-Groupin  urakoitsijoilla on käytössään kääntölaikutuskauhat, eikä ainakaan sopimusasiakkaiden kanssa muuta tehdä.  Kääntömätästys on menneen talven lumia. Ehkä suurin syy sen hylkäämiseen on, kuoppaan helposti jäänyt ontelo, joka homehduttaa taimen juuret ja kuoleehan se, jos pahasti vauroituu.

    jees h-valta

    Aha, olkoon sellaiset sitten. Käntyy kuitenkin saman montun täyttäen, lähes.

    A.Jalkanen

    Ja mitähän eroa noilla on? Onko kääntölaikussa tavarat (kivennäismaa ja humus) paremmin sekaisin eikä kerrostuneena kuten kääntömättäässä? Se kuulostaa hyvältä mikäli mätäs on muutenkin riittävän suuri ja laakea. Se ei liene olennaista, ovatko taimet rivissä vai tasavälein, kunhan on sopiva määrä sopivia puulajeja hyvillä mättäillä ja niistä huolehditaan istutuksen jälkeenkin. – Rivi-istutusta ei liene kuitenkaan systemaattisesti tutkittu, joten lienee tärkeää tunnustaa, että mutupohjalta tuumailen.

    jees h-valta

    A.J:n linjoilla noitten riviviritysten suhteen. Olisko kuitenkin niin että sinne Tapion suosituksiinkin sellainen tapa olisi laitettu jos siitä jotain hyötyjä löytyisi. Yleensäkin vierastan kaikkea liikaa ihmisen selkeää kädenjälkeä luonnossa. Eikö voida pitää luonto luontona omalla sekajärjestelmällään? Olishan mullakin peltoheitoissa tuollainen tapa ollut mahdollinen mutta ei kyllä tullut mieleenkään. Jossain nähnytkin näitä rivi-jonoviritelmiä ja oksettaa lähes.

    jees h-valta

    Kyllä vain. Lähinnä siis on kyse tärkeilynhaluisten Tapion-tuhnurien sanasnoppailulla joka käytännön tasolla elää edelleen termillä kääntömätästys.

    Gla

    AJ:n tapaan minuakin menetelmien erot kiinnostaa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 105)