› Keskustelut › Metsänhoito › Muokkauksen suunnittelua

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 105)
1 2 3 … 9 10 11

  • Muokkauksen suunnittelua

    Lähetetty: 18.9.2020, 07:47

    Merkitty: 

    Tulossa on lähi aikoina lähes lehtomaisen kankaan uudistushakkuu. Alueella on täysin kuusivaltainen ”puupelto”, järeää tukkimetsää.
    Suunnitteilla on istuttaa aukkoon kuusen-ja koivuntaimia. Koivun osuus n. 30%. Yksi vaihtoehto olisi tehdä kuusentaimille kääntömätästys riveihin. Rivit kahdeksan metrin välein. Näitten rivien väliin istuttaisin koivut ilman muokkausta. Ei tämä ”suunnitelma” ole vielä valmis, mutta keskustelukumppaneilta saan varmaankin hyviä vinkkejä miten päästään parhaaseen tulokseen.

    Tekijä
    Reijo Ruotsalainen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 18.9.2020, 11:07

    AJ : ”Mites koivu ja lehtikuusi puolet ja puolet? Aika lailla sama alkukehitys.”

    Teoriassa hyvä, käytännössä kannattaa vielä miettiä. Onko omt liian hienojakoista ja märkää maata, jossa nuo eivät viihdy vai onko sopiva kasvupaikka. Talouspuoli myös, koska molemmat ovat kalliita taimia. Koivun tukkiprosentti on pieni ja lehtikuusen saaminen myytyä tukiksi ylipäätään epävarmaa.

     

    Puuki 18.9.2020, 12:24

    Kuitupuuksihan ei yksityisen mo:n kannata istutustaimilla nykyhinnoilla viljellä kuin min. määrä  ellei ole muita hyötynäkökohtia hommalla.   Kylvö ei onnistu kunnolla , jos maa on liian rehevä siihen.   Jotain isoa tai pienempääkin suojakangasviritelmää voisi kokeilla, jos heinikko uhkaa taimia ja pörssi kestää sijoittaa vähän tavallista enemmän puun kasvatukseen.  Jostain jos saisi edullisesti vaikka mansikkakangasta, niin sen avulla voisi taimien kasvatus nopeutua ja samalla  heinäämis-ja raivaustarvekin  pienentyisi.

    Timppa 18.9.2020, 19:40

    Takavuosina yritettiin istuttaa kuusta ja koivua sekaisin.  Arvoitukseksi jäi miten olisi toiminut.  Nimittäin hirvet söivät ne raudukset heti.

    Voin kyllä kertoa, että meidän metsissä on useita kuvioita, joissa koivua ja muuta lehtipuuta esiintyy erittäin vähän.  Ensiksi meillä leppää on vähän.  Jos rauduskoivuja syntyy, niin hirvet syövät ne.  Monesti ei rauduksia synnykään.

    Kai niitä siellä kuusikossa joku koivukin on.  Pari riittää siementämään suurenkin alan.

    Lehtikuusi on todella hirvien mieleen.  Jos sitä aikoo metsässä kasvattaa, niin pitää kyllä suihkuttaa suojaa joka vuosi.  Eikä lehtikuusen kasvattaminen taida olla kovin kannattavaa heikon kysynnän vuoksi.  Vääntyilevää puuta.  Tein yhden vanhan aitan verannan lattian lehtikuusesta.  Hyvän näköinen, mutta vähän hammastava.

    mehtäukko 18.9.2020, 20:02

    Mielenkiintoista olisi tietää mitä myhistyksen luukusta tulisi reseptiksi? Jos entinen puusto on tervettä, kyllä varminta on uusi kuusisukupolvi perustaa.Kääntömätästäen.

    Mettämakuri 18.9.2020, 20:22

    sanoo äestys ja männynkylvö. Reksa ei usko heitä.

    Anton Chigurh 18.9.2020, 21:38

    Isolla kaivurilla käännättää luiskakauhalla kaksi kunttaa vastakkain, leveys luokkaa 1,5 metriä, yhtenäinen baana. Näitä baanoja viiden metrin välein. Joka toiseen baanaan kuuset, joka toiseen rauduskoivut. Taimiväli yksi metri. Näin toimien raudukset eivät haittaa kuusia, päinvastoin, runsas emäksinen karike lisää rajusti viljavuutta ja nopeuttaa ravinnekiertoa. Tuolla taimivälillä ja kasvualustalla niinsanottu taimikonhoidontarve on minimaalinen, lähes olematon.

    15 vuotta istutuksesta kaataa väleihin nousseen puuston (luokkaa 100 kiintoa/ha) maahan (Lahoavat puut keskeisessä roolissa metsäekosysteemin typenkierrossa).

    Kaivurin jälkeen seuraava raskas kone on tuolla metodilla toteutetun uudistuksen myötä päätehakkuuta suorittava moto.

    Meillä vanhimmat rivit olivat vuodelta 1952: ei yhtään tuulenkaatoa (päätehakkuu tuotti 1300 kiintoa/ha, vuonna 2007).

    jees h-valta 18.9.2020, 22:03

    No eipä häävi tulos jos ikäluokkaa-52 vielä pitää yrittää kasvattaa.

    tamperelainen 18.9.2020, 22:30

    AC:Ymmärsinkö oikein,ettei noille rivi-istutuksille tehdä minkäänlaista harvennushakkuuta?Taajamissa on istutettu koivua n metrin välein melu- ym suojapuustoksi.Niissä järeytminen( vrt normi-rauduskasvatusohje)näyttäisi vaatimattomalta

    Anton Chigurh 18.9.2020, 22:36

    Oikein ymmärretty. Tuo vuoden 1952 istutus oli puolen metrin taimivälillä. Siinä kävi käytännössä niin, että tukkikoisia puita oli luokkaa metrin välein, muutama suma sitten rk 40-senttisiä runkoja puolen metrin välein. Niitä oli moton vaikea työstää. Siksi siirryimme metrin taimiväliin.

    Metät kunnossa! 18.9.2020, 23:16

    Glyfosaatilla ne koivun mättäät seuraavat 3 vuotta ja sitten taimet maahan – voi olla mätäs aika ”betonia” mutta pehmentää sitten tarvittaessa…

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 105)
1 2 3 … 9 10 11