Keskustelut Metsänhoito Muokkaamattomaan maahan istutus

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 88)
  • Muokkaamattomaan maahan istutus

    Olisi pari pientä viime talvena hakattua aukkoa,yhteensä vajaa hehtaari.Toinen kivikkoinen ,toinen parempi,ei vesiongelmaa.Ajattelin kokeilla muokkaamattomaan istutusta kuuselle.Onko kokemuksia? Pottiputkella ajjatelin istuttaa,kuokalla pitänee tehdä laikkua?Vanhassa Metsälehdessä tutkija J Luoranen varoitteli tukkimiehentäistä

  • jees h-valta

    Kun halutaan provosoida pitää kai sitten tarkkuuttaa tarkoitustaan. Eli se erinomainen tulos muokkaamattomaan istuttamisessa syntyy kokonaisuudesta jossa katsotaan muutakin kuin taimen kasvua. On aika tärkeä ominaisuus että metsä kasvaa sitä puulajia lähes puhtaasti jota haluaakin ilman raivaustoimia. Mitä taas kasvuun tulee siinä juuri sanoin mitä tarkoitinkin eli alkuunlähtö on terävämpi mutta muutaman vuoden jälkeen ei eroa enää ole kun juuristo alkaa hamuta ravintoa tasavahvuisena muiden puiden kanssa. Muokatussa niitä kilpailevia on sekä havu-että lehtipuita ja kasvu rauhoittuu. Sensijaan muokkaamattomaan istutettu saa rauhassa särpiä maasta kaikki ravinteet. Kilpailua ei ole. Mutta en nyt edellytä Jätkän tätä vieläkään ymmärtävän mutta ehkä toivoni laitan että Gla sen saa pureksittua hyväksyttävään muotoon.

    Jätkä

    Jeessi tekee uutta metsänviljelyoppia ja menossa on kasvun teorian esittely, joka on tietenkin tähän asti jäänyt tutkijoilta ja ammattilaisilta huomaamatta.

    On todella hyvä, että tuollaisia maatiaisia astuu framille putkikaupan sokkeloista, jossa asiakaspula entaa kyllästyneelle putkipellelle aikaa rustata teorioitaan.

    Pian on koko Suomen metsätalous pelastettu! Eläköön uusi ”Erkki-lähde”!

    Timppa

    Nuo entiset kiviseen muokkaamattomaan maahan kuokalla paljasjuuritaimia istuttaneet olivat tofdella sitkeitä sissejä.  Olen jatkuvasti ihaillut 1960-luvulla istutettuja nyt komeita kuusikkoja.

    Metsäkupsa

    Itselläni on yhdellä tilalla 1960- luvulla istutettua paljasjuurisilla taimilla kiviarinan päällä oleva kasvuisa kuusikko. Istuttajan kansa olen paikasta keskustellut, oli ollut koululaiselle työläs urakka. Sittemmin teki 40 v uran mhy neuvojana. Kyseisen kaltainen kohde sopii hyvin muokkaamatoman maan istutuskonseptiin. Jos kaivurilla menee kuopimaan, niin maata on kuntan verran ja alla pelkkää kivikkoa, maata tosin nimeksi kivien välissä.

    Olen pieniä aloja istuttanut muokkaamattomaan maahan. Edellä kerrotun kohteen kaltaisilla paikoilla mielestäni jopa hyvä vaihtoehto, joskin työläs. Jos muokkaamalla kelttumaata käsittelee, laikkuu jää kivipohja ja mättääseen ei ole tarpeita, jossa istustaimi kuivana kesänä selviäisi. Niihen kyllä siemenistä jokunen mänty ilmestyy.

    jees h-valta

    Kyllä kait käytännön kokemuksella sentään on jotain arvoa. Kun pystyy omaa analyysiä koko ajan tekemään on vain helppo huomata ettei kaikki ole aivan oppikirjojen mukaista metsämaailmassa. Jätkälle tietysti on, onhan raasu saanut jopa korvausta tuon opin levittämisestä. Toki pientä mutta pieni on ollut tuloskin. Tuskin yksikään oppilaista on pitemmäksi aikaa sevonnut metsäalan taaperrukseen tuolta pohjalta.

    Jätkä

    Jeessi. Näyt mäntti olevan hoidon tarpeessa, kun kuvittelet olevasi Suomen johtava metsätieteilijä. Haudo sinä kuule vaan muniasi puodin tiskin takana, kohta kuitenkin sinut sieltä vapautetaan, koska ammattitaidottomalle ei kannata maksaaa edes sitä pikkuruista palkkaa hukkaan menneestä työajasta.

    jees h-valta

    Pidän kuule palkkaani jopa nykyoloissa työstäni hyvänä ja hoidankin sitä aivan omista syistäni hyvin. En halua nimittäin henkilökohtaisesti huonoa mainetta kun maailma on vielä avoin monenlaisille ratkaisuille myös putkialalla. Minulla alkaakin olla aika laaja asiakasreviiri kun on tullut muutaman kaupungin alueella jo pitkät ajat toimittua. Nyt alan jo olla aika hyvin sinut Porin kupeessakin asiakkaiden suhteen ja siksipä hiukan mietityttääkin että isompi asiakaskunta antaisi mukavaa eläkepottia vielä yrittäjänäkin. Asioita joita ei leipäsusi ope tietysti ymmärrä enkä sitä vaadikkaan.

    tamperelainen

    70-luvun puolivälissä sain ajoluvan naapurin 0,5m taimikon läpi,kunhan istutan ajouralle taimet.Maa oli kivikkoista moreenia,johon kuokalla en saanut kunnon istutuspaikkoja.Sitten sain vinkin,että rautakangella reiät.Nyt taimikon komemmat männyt kasvaa entisellä ajouralla,eivätkä edes ole tyvilenkoja.Rautakanki se vasta raskas intusvehje on.Silloin oli sellaisia istustuskankiakin käytössä.niissä oli puuvarsi,pottiputki on tehnyt niistä museotavaraa

    Timppa

    Juuri samanlaisia tilanteita meilläkin on ollut kuin Metsäkupsalla.  Totesin, että hullun hommaa kaivaa se kivikko esille ja kääntää vielä nurin ainoat hyvät istutuspaikat, kantojen vierustat.

    metsänkasvattaja

    hyvin  myönteisiä  kokemuksia tuntuu  monella  olevan istutuksesta  ilman  muokkausta. toivottavasti  innostaa  monia  jättämään  sen  maan  tonkimisen vähempään,  johan  se  muutenkin  säästää  ilmastoa kun  ei  tarvi  koneita  kuskailla  pienille  länteille  laikuttamaan ja  rahaakin  säästyy

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 88)