Muokatun metsämaan hiilipäästöt

Kyllä tuo varmaan noinkin on että teho-ojitus ja ennalistaminen ovat kaksi ääripäätä. Kun lähdetään siitä että metsänomistaja haluaa metsältään mahdollisimman tehokasta kasvua voi vaihtoehdot olla kovinkin vähissä. Jos suoalue halutaan pitää jatkuvasti mahdollisimman peitteisenä kuivatusvaikutuksen säilyttämiseksi niin se edellyttää mahdollisimman suurta lehtipuuvaltaistan kasvatusta havupuun seassa. Lehtipuullahan se kuivatusvaikutus on ylivoimasesti suurin. Toisaalta jos puuston kuivatusvaikutus ei riitä nyt eikä jatkossa, niin liika vesi tuhoaa olemassa olevan puuston. Sen vuoksi jonkintasoinen kuivatusojitus tarvitaan jotta alue soveltuisi metsän kasvatukseen.

Sitten on toinen asia että kuinka se suo sopii jatkuvan kasvatuksen kohteeksi kun alueella on melko vahva pintakerros estämässä siemen syntyisen puun kasvuun lähtöä. Jotenkin uskon että jonkilaisen muokkauksen se maapohja tarvii kuitenkin että siemenellä on mahdollisuus menestyä maaperässä.

Itse olisin jotenkin siihen suuntaan kallistumassa että ennallistetaan edes ne kohteet ensiksi jotka ovat todettu puunkasvatukselle kelvottomaksi alueeksi. Tuleehan niistä hetkellinen päästöpiikki ennallistamisen vuoksi mutta hyväksytään se. Sen jälkeen pohditaan kuinka hoidetaan puuntuotantoon soveltuvat kohteet ja niiden ojituksista huolehtiminen. Se on selvää että nykyiset kunnostusojitukset laskeutusaltaineen, joita kukaan ei huolla, on pelkää silmän lumetta. Siis tutkittavaa on mutta tutkimustakaan ei saisi ohjata ennakkokäsitys, kuten nykyään tätä jatkuvaakasvatusta nyt monelta osin ohjataan.