Keskustelut Metsänhoito Muokatun metsämaan hiilipäästöt

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 71)
  • Muokatun metsämaan hiilipäästöt

    Nyt sitten on julkaistu tutkimus, jonka mukaan kangasmaiden hiilipäästötkin kasvaa huomattavasti ”syväauraus”alueilla turvemaista puhumattakaan. Kun syväaurausta ei ole enää tehty vuosikausiin ollenkaan , niin luulisi päästöjenkin pienentyneen huomattavasti menneistä ajoista.  Syväaurauksella maa myllerrettiin suunnilleen 100 %:sti mutta nykyään pääasiallinen käytetty menetelmä on laikku-ja kääntömätästys ja äestys. Laikkumätästyksellä maata muokataan n. 10% :a muokkausalueesta ja kääntömätästyksellä vain puolet siitä .

    Turvemaiden hiililähteet kuulostaa olevan vielä suurempi ongelma ,mutta se ongelma liittyy kai suurimmaksi osaksi niihin puuta kunnolla kasvamattomiin ojituksiin, joita on tehty -60-70 luvun vuosikymmenten  aikoihin. Jos eivät ole jo itsestään tukossa ne ojat, niin tukkojen teko ei liene ihan ylivoimaista nykykoneilla.

  • jees h-valta

    Ja seuraava polvihan sen sitten jo kuuliaisesti suojeleekin kun kerran ojat ei näy ja näyttää olevan liian märkä metsätalouskäyttöön. Kyllä konstit on monet millä meitä viiään.

    Puuki

    Metsänviljelyalat/ vuosi on n. 110 000 ha, joista istutusta n. 75 %.Syväaurausta , joilta ne suurimmat laskennalliset päästöt lähtee , ei tehdä yhtään hehtaaria. Suurin osa on laikkumätästystä. Äestystä /laikutusta kylvöaloilla.

    Se ei voi pitää paikkaansa, että edes syväaurausalueiden hiilipäästöt jatkuisi vuosikymmeniä uudistuksen jälkeen; joka tapauksessa puuston lisääntynyt kasvu kompensoi niitä alkuvuoden päästöjäkin. Tuo ed. esitetty n.1/3 ”uuden tiedon” päästöistä on varmasti lähempänä totuutta.

    Tarja

    Luke arvioi tutkimuksen ja sen päätelmät kumoon kahdella tiedotteella:

    Maanmuokkauksen & avohakkuun vaikutus maaperän hiilivarastoon on huomioitu kasvihuonekaasuinventaariossa siitä lähtien, kun laskentajärjestelmä kehitettiin

    https://www.luke.fi/uutiset/hakkuiden-vaikutus-maaperan-hiilivarastoon-huomioitu-kasvihuonekaasuinventaariossa/

    ja

    Suometsien kasvihuonekaasuinventaarion laskentamenetelmien muuttamiselle ei ole vielä perusteita. Inventaario tehdään IPCC:n ohjeistuksen mukaan. Päästöarviot edustavat parasta tutkimustietoa epävarmuudet huomioon ottaen

    https://www.luke.fi/blogi/vahatteleeko-kasvihuonekaasuinventaario-turvemaiden-hiilipaastoja/

     

    A.Jalkanen

    Kiitos Tarja linkeistä!

    Timppa

    Aika omituista ”tiedettä” Heikki Simolalta.  Ja erittäin tyhmää ja tarkoituksella metsäalaa mollaavaa uutisointia Yleltä, joka täysin kritiikittä päästi Simolan paasaamaan satujaan pääuutisiin.  Ei taida uusikaan päätoimittaja saada laumaansa tuottamaan totuudellisia uutisia.  Ainakaan metsäalasta.

    Sitä ihmettelen, että missä menee avohakkuun raja?  Ovatko esim 5 aarin pienaukot avohakkuuta vai ei?

    A.Jalkanen

    Kyllä kai ne Nalle Puh -metsät jo avohakkuiksi lasketaan. Valvonta on olematonta joten vaikka jättäisi sikseen niin kiinnijäämisriski on pieni.

    Timppa

    Päästömielessä kyselin.  Siis tarkennus. Ovatko kaikki suuret tai pienet aukot, joihin ei varise kariketta, yhtälailla hiililähteitä 20 vuotta`?  Itse kyllä ihmettelen tuota 20 vuoden hiililähdeaikaa normaalissa hyvin kasvavassa nuoressa metsässä.

    Mitä vaikuttaa siis uuden  puuston kasvu?  Jos suuressa aukossan puut kasvavat nopeamminn kuin pienessä aukossa, eikö se muutu aikaisemmin hiilivarastoksi?

    En siis aikonut ryhtyä tekemään pienaukkoja laajemmalti.  Tosin on yksi pari vuotta sitten tehty, kun myytiin mäntyjä naapurille, joka sahautti niistä lautoja.  Mielenkiintoista nähdä miten aukko taimettuu.

    Rane2

    Jos on tutkijan etiikka ja ammattitaito ja luonnonsuojelijan moraali niin kuinkas käy?

    https://yle.fi/uutiset/3-9944262

    hemputtaja

    Hemmetin hyvä, että edes joissain tiedotusvälineissä tuohon tutkimukseen kohdistuvat epäilyt tuodaan esiin.

    Täällä valittaminen kun jää porukan keskeiseksi ja tuskin Luken tiedotteetkaan kovin laajalle leviävät.

    Metsälehtikin saisi hiukan ryhdistäytyä. Esittelee tutkimuksen nrossa 21/2017 sivulla 2 pikku-uutisessa ja muodossa, josta moni nielee sen kakistelematta.

    En edelleenkään ole tuohon tutustunut, mutta kokemus viherklaanin ”etiikasta” puolustaa epäilyjä. Samoin muutaman tutkijan tulo julkisuuteen. Se on oikeastaan aika rankka näyttö. Ei ole tuskatonta/riskitöntä lähteä moittimaan julkisesti toisen tutkijan työtä ja tuloksia.

    suorittava porras
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 71)