Herää kysymys, mistä on kysymys. Jos käyn raapaisemassa metsässä maanpintaa siitäkö vapautuu hiiltä, missä sitä hiiltä muka maassa olis. Puut ja kasvit lahoavat joka tapauksessa grammaakaan uutta hiiltä ei luontoon synny vaikka tehtäisiin mitä. Metsä ei tosin mitään hiilidioksidia sidokaan, koko väite on täysin mieletön ja luonnon vastainen, luonnossa vallitsee tasapaino, aineita ei synny eikä häviä, ne vain muuttavat olomuotoaan.

Elämässä elo ja olo taitaa vaan vaatia jonkinlaisen toiminnan tason.Siis viljellä ja varjella.

Luullakseni jokainen täysjärkinen tajuaa ainakin jossain vaiheessa, että toiminta voi alkaa luisua överiksi. Tauteina voivat illa siinä kehityskulussa suuruudenhulluus, häikäilemättömyys,ahneus…jne. jne.

Ihminen ,joka ajattelee pallolla pysymistä sukupolvien ketjussa, on pakko ajatella kestävästi vaikuttamassaan mittakaavassa.

Nyt näyttää kaikenmaailman Sörsselssonit erilaisine mafioineen omineen elämäntehtäväkseen painaa lokaan kestävä elinkeinotoiminta. Sitä vastoin uutiskuvista tulvivalle todelliselle luontoraiskauksille ummistetaan silmänsä!

Vai mitä aina ajattelette eteen putkahtavasta näystä luontotuhoista jossain öljy-, tai kaasukentiltä, palavan kiven kaivoksilta tai Kongon tai Amatzonin sademetsätuhoista. Todelliselle tuhovimmalle ei loppua näy, mutta ecoVihreitä se ei hetkauta hevonpaskaa.

Mehtäukon listaan voisi lisätä myös Saksan valtavat ruskohiilikentät ja kivihiilikaivokset. Suomessa on nyt käynnissä ennennäkemätön hyökkäys koko metsäsektoria ja muita luonnonvara-aloja vastaan. Aikoinaan Kemijärven sellullutehtaan sulkeniseen johtaneet Lapin metsäsodat olivat vasta harjoittelua.

Kyllä se kuusikonkin aukkohakkuun jälkeen maanmuokkaus ainakin lyhyellä tähtäimellä lisää maaperän hiilipäästöjä. Pääosa tiheän kuusikon maaperän hiilestä on karikkeessa, joka lahoaa hitaasti puston ollessa pystyssä. Aukon muokkauksen jälkeen uutta kariketta ei synny ja hiilipäästö lisääntyy, kunnes pintakasvillisuus lisääntyy.

Arvioisin, että pintakasvillisuuden juuriston lisääntyminen alkaa vähitellen lisäämään maaperän hiiltä. Jalostettujen taimien ansiosta aukon hiilensidonta ylittää pian päästöt ja loppupeleissä aukko puineen puiden käyttö huomioiden on hiilensidonnan kannalta parempi kuin hakkaamaton metsä.

Samaa mieltä Annelin kanssa. Itse olen paljonkin keskustellut asiasta tavalllisten ”metsättöminen” ihmisten kanssa. Uskottavuus menee, jos yrittää kertoa, että heidän kauhistelemansa valtava hakkuuaukko tien varrella on ilmaston kannalta hyödyllinen.

Sensijaan kun selittää, että se on se pienempi paha, asia tuntuu menevän perille:  Siihen kasvaa uusi metsä ja pitkässä juoksussa ja tilanne tasoittuu. Jos puulla korvataan uusiutumattomia ja maan alta kaivettuja fossiilisia raaka-aineita, on se kokonaisuuden kannalta parempi.