› Keskustelut › Metsänomistus › MTK terävöittää asennettaan hirvituhojen suhteen

  • Tämä aihe sisältää 43 vastausta, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta sitten MJO toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 43)
1 2 3 4 5

  • MTK terävöittää asennettaan hirvituhojen suhteen

    Lähetetty: 21.9.2012, 22:15

    Metsästäjäliiton puheenjohtaja lauri kontro, joka toimii myös metsätaloustuottajajärjeston äänenkannattajan päätoimittajana, sallii vihdoin julkaista maaseudun tulevaisuudessa (21.09.2012) työnantajansa mielipiteen lähes sensuroimatta:

    ”MTK:n mielestä hirvikannan hoitosuunnitelman avulla on pyrittävä maanomistajien ja metsästäjien yhdessä sopimaan tasaiseen hirvikantaan ja nykyistä selvästi alhaisempaan vahinkomäärään.”

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Korpituvan Taneli 26.9.2012, 19:01

    Hirvikolaritilastoja kaunistaa myös se että on tehty, tuhansin kilometrein, hirviaitaa tienvarsiin, veronmaksajien varoin.

    Hyvä tietysti kun on näin säästetty ihmishenkiä, mutta kun olisi ollut tehokkaampi ja halvempikin keino…..

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 26.9.2012, 19:12

    Kun se suurempi murhe on ne sotkemiset. Ne lehtipuun lehtien kriipimisetkään ei niin kauhea haitta mutta kun sotkemalla menee kesällä paljon männyn pientä tainta pehmeän turpeen sisään.
    Ne on todella polkuja. Ei mitään sattumakuleksijoita.
    Eikä se suorittava nyt niin monelta taholta todistettu juttu ole tuo lehtipuun havutaimikkoon vetävä vaikutus. Taitaa useimmat todistajat olla juuri siellä metsästysporukan riveissä.

    suorittava porras 26.9.2012, 19:35

    Meillä on metsästysmaina n 3000 ha yhtiöiden maita (UPM, Finsilva/Metsäliitto) Firmojen harrastaman raivauspolitiikan (=kaikki lehtipuu pois) tuloksena on hirvenjäljet hävinneet taimikoista täysin.
    Ne harvat hirvihaukut saadaan pakettipeltojen ja hoitamattomien taimikoiden liepeiltä yksityisten mailta. Hirvipakoa on metsästyksen ohella edistänyt voimakas hakkuutoiminta alueella.

    tamperelainen 27.9.2012, 09:47

    A.Jalkanen kirjoittaa……. Jos lehtipuusto on etukasvuista, se melko varmasti lisää hirvituhoa talvella. Mutta sekapuuta pitää olla taimikossa lisäämässä tiheyttä, ellei haluta sitten istuttaa 3000-4000 tainta hehtaarille, mikä käy kalliiksi. Ennenaikainen taimikon harventaminen hirvituhojen estämiseksi tulee kalliiksi sekin: männyn laatu heikkenee. Sahaajat suosittelevat (mm. uusin Metsämakasiini), että ensiharvennukseen asti on oltava sellainen tiheys, että männyn oksat karsiutuvat alle 5-millisenä.,,,,

    Räkämäntyjen määrä lisääntyy ja kaikkiaan männyn laatu heikkenee.Vielä 70-80-luvulla suositeltiin jättämään lehtipuuta männyntaimikkoon,sitten alkoi tämä hirvien valtakausi metsätaloudessa.Ainoa keino kasvattaa kohtuullisilla kustannuksilla laatumäntyä,on vähentää hirvikanta sellaiseksi kuin se oli 40-50v sitten
    Omissa taimikoissani hirvet syövät jo kuusen latvuksia.

    A.Jalkanen 27.9.2012, 13:39

    On viitteitä (eri asia kuin todistaminen) että lehtipuu voi houkutella hirviä taimikkoon kesällä. Jos lehtipuusto on etukasvuista, se melko varmasti lisää hirvituhoa talvella. Mutta sekapuuta pitää olla taimikossa lisäämässä tiheyttä, ellei haluta sitten istuttaa 3000-4000 tainta hehtaarille, mikä käy kalliiksi. Ennenaikainen taimikon harventaminen hirvituhojen estämiseksi tulee kalliiksi sekin: männyn laatu heikkenee. Sahaajat suosittelevat (mm. uusin Metsämakasiini), että ensiharvennukseen asti on oltava sellainen tiheys, että männyn oksat karsiutuvat alle 5-millisenä.

    Ei tunnu oikein ongelman ratkaisulta suositus, että hoida taimikot niin hirvet siirtyvät laiduntamaan naapurin metsään. Jos kaikki hoitavat säntillisesti taimikot, hirvet laiduntavat tasaisesti kaikkialla (kuten Humppabarbi ja Taneli kirjoittivat). Jossain niiden kuitenkin pitää ruokailla.

    Liika tiheys on kuitenkin taimikossa liikaa, yleensä kaikissa taimikoissa on hoitotarvetta jossain vaiheessa.

    tamperelainen 27.9.2012, 16:50

    Harrastelijalle:Tamperen kaupunki laajeni 1960-luvulla Jyväskylään päin korpimaille,joten kyllä siellä hirvivaroitusmerkkejä tarvittin.Sittemmin riista-aita rakennettu Orivedelle asti ja varoitusmerkit poistettu.Pohjoisen miehen logiikalla aikaisempi runsas hirvikanta on nyttemmin kuollut Pirkanmaalla sukupuuttoon ??

    Korpituvan Taneli 27.9.2012, 18:30

    Kyllä täälläkin päin oli jo 60-luvun lopulla erittäin runsas hirvikanta. Maksimi lupamääräkin saavutettiin silloin, n. 600 lupaa yhden kunnan alueella.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    tamperelainen 27.9.2012, 19:30

    SAVON SANOMAT(pääkirjoitus)

    Hirviä on Suomessa liikaa
    Heikki Oksman
    2.4.2012 00:01
    >>>>>Keskustelu hirvivahingoista ja hirvikantojen säätelyn tarpeellisuudesta käynnistyi 1970-luvun puolivälissä, jolloin hirvikannat voimistuivat merkittävästi.

    Esimerkiksi Itä-Suomessa kanta kasvoi hyvin nopeasti. Omakohtaisena kokemuksena totean, että metsästysseurueellani Kaavilla vuonna 1971 oli lupa yhdelle hirvelle, jota koko lupakauden kestäneestä kovasta yrittämisestä huolimatta emme saaneet. Kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 1980 samalle metsästysalueelle lupia myönnettiin 22 hirvelle, jotka kaikki saimme metsästettyä kohtuullisen helposti.

    Hirvikanta on käytännössä pysynyt vahvana neljä vuosikymmentä, vaikka merkittävää tilastoitua vuosittaista vaihtelua on ollut. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hirvitutkijan Tuire Nygrenin mukaan Suomen hirvikanta on maailman tuottoisin, mikä selittää nopean lisääntymisen myös pienemmän talvikannan jäljiltä. Runsaista hirvikannoista johtuen ovat hirvivahingot ja -haitat olleet korkealla tasolla.<<<<<<

    Tanelin ja harrastelijan mielipeistä poiketen allekirjoittanuttakin tukevia mielipiteitä löytyy.Tuire Nygrenin väitöskirjan mukaan hirviakannat kasvoivat 70-80-luvun vaihteesta lähtien

    mehänpoika 28.9.2012, 21:45

    Hirvikannan säätelyjärjestelmä ei toimi hirvenmetsästyksen avulla kun toimitaan ennakkoon haettavien hirvenpyyntilupien pohjalta. Vuonna 2005 päättyneessä hirvitarkastuksessaan VTV arvostelee hirvien pyyntilupajärjestelmän toimivuutta. Sen mukaan järjestelmä johtaa aika-ajoin liian korkeaan hirvikantaan, jolloin vahingot muodostuvat kohtuuttoman suuriksi. VTV esittääkin yhtenä vaihtoehtona hirvien pyyntilupajärjestelmästä luopumista.

    Nykyinen hirvien pyyntilupiin perustuva säätelyjärjestelmä ja siitä johtuvat ylitiheät hirvikannat hirvikolareineen ja metsätaimikkotuhoineen pitäisi saada tutkitetuiksi mahdollisen perustuslain vastaisuuden osalta. Jos vastaisuutta ilmenee, pitäisi myös eläkkeelle siirtyneet nykyisen hirvipolitiikan luojat saada edesvastuuseen. On mahdollista, että metsätaimikoiden hirvivahinkojen osalta MMM:stä ei ole Metlalle annettu lupaa niiden tutkimiseen tai sitten julkistamiseen. Tutkijoita voisi nyt olla vielä elossa.

    Mtk:n pitäisi muun asenteensa terävöittämisen lisäksi ryhtyä vaatimaan MMM:tä siirtymään pyyntiluvista vapaaseen hirvenmetsästyskäytäntöön. Se ratkaisisi monta hirviongelmaa.

    Anton Chigurh 28.9.2013, 19:18

    Mitä lukee tuossa aloituksessani, vuosi sitten?

    Kysymys MTK:n tiirolalle: sinäkö olit sopimassa hirvituhojen kasvattamisesta?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 43)
1 2 3 4 5