GLA ”Tuoretta tietoa löytyy, kun kävelee silmät auki metsässä.”

Juuri tähän asiaan perustankin kirjoitukseni. Runsas 30 000 tuntia metsien käsittelyä ja työmatkat eri puolille maakuntaa mahdollistavat aika kattavan tiedonsaantimahdollisuuden tilastojen ohella . Lisäksi metsästysharrastuksen parissa vietetyt 40 vuotta autatvat ymmärtämään nähtyä ja koettua. Tällä kokemuksella voi jo kohtuullisella tarkkuudella ennustaa , mitä on tulossa . Suurin osa kirjoittelijoista ymmärtää tilanteen vasta vuosien kuluttua .

Hirvien määristä keskusteltaessa on syytä muistaa , että arviointimenetelmät eivät toimineet kannan kasvaessa voimakkaasti. Hyvällä syyllä voi nyt esittää kysymyksen : Toimivatko arviointimenetelmät kannan supistuessa jyrkästi ?
70- luvulla ei pitänyt olla paljoa hirviä. Kuitenkin metsät olivat hirvien polkuja täynnä . Nyt polut ovat sammaloitumassa umpeen. Voisiko tästä päätellä jotakin? Tämän huomaa , kun kulkee metsässä silmät auki.

###70- luvulla ei pitänyt olla paljoa hirviä. Kuitenkin metsät olivat hirvien polkuja täynnä ###

http://www.liikenneturva.fi/www/fi/tilastot/liitetiedostot/Hirvionnettomuudet.pdf kun tuolta katsoo kaavion ”hirvet ja hirvikolarit 1964-2003” niin huomaa ettei vuonna 1970 paljon hirviä ollutkaan mutta 70 luvun loppupuolella kuin nyttenkin.

Sinänsä ainahan lapsuuden kesinä oli metsät polkuja täynnä, kesät kuumepia, kalakin söi paremmin ja kotiintuloajat liian aikaisin.

Kaikille susista ja hirvistä kiinnostuneille englannin taitoisille sopiva tarina, ja erityisesti osio ”criticism” joka kertoo hirven metsästysmahdollisuuksien vähentyneen oleellisesti sen jälkeen kun susi palautettiin Yellowstonen kansallispuistoon. Myös ekologiset vaikutukset ravintoketjussa ovat olleet radikaalit.

http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_wolves_in_Yellowstone#Ecological_impacts_after_re-introduction

Harjavallasta….”Niin ja motojakin kulki metsissä huononlaisesti joten siksikin se laskenta varmasti ontui ”.

Motoja oli vähän , mutta hirviä ajettiin miesajolla. Hirvien polkuja oli helppo jolkotella ja niiden varsilta saaliskin löytyi.

Vielä silmät auki liikkumisesta…
Koko maan saalistilastot kertovat , että hirvikarja on nykyisin hyvin nuorta ja sen lisääntymiskyky on heikkenemässä . Nyt on saalikksi saatu pääasiassa nuorta ”karjaa” , mutta niiden loputtua on jo alettu ampumaan enemmän tuottavia naaraita. Siinä saattakin pillä tulevaisuuden yllätys. Kun yhdellä laukauksella kaatuukin 2 tai kolme elävää (sikiöt) on seuraavan vuoden tuotto nopeasti syöty jo etukäteen. Tästä on jo selvät merkit olemassa. Perinteisille talvehtimisalueille ei tulekaan enää hirviä ja jahteja joudutaan keskeyttämään hirvien puutuessa alueelta kokonaan.
Huoli hirvien lisääntymisestä keskittyykin pääasiassa haapaviljelmien tuntumaan.Haapa ja hirvet = hunaja ja mehiläiset :=)

Suorittava erehtyy jälleen. Minulla ei itse asiassa ole pientäkään murhetta haapaviljelmien reunassa. Siellä kulkee hirvet aidan toisella puolella. Ja minun puolesta saavat kulkeakkin. Usein vielä naapurin rajankin toisella puolella kuten P-Satakunnan tiluksilla nyt viimeksikin tuoreita jälkiä. Minä opetan ne aitaamalla kiertämään. Ei tarvi edes ampua.
Mutta on minulla muutakin metsäelämää ja siitä useimmiten enemmän murheen aihetta löytyykin hirvieläinten aiheuttamana.
Eli puhtaita mäntytaimikoita kuten sekataimikoitakin lehtipuu/mänty seoksilla. Usein juuri turvekohteilla. Ja niissä kyllä karjaa esiintyy liikaa jatkuvasti.