Keskustelut Metsänomistus MTK terävöittää asennettaan hirvituhojen suhteen

  • Tämä aihe sisältää 43 vastausta, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 11 vuotta sitten MJO toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 43)
  • MTK terävöittää asennettaan hirvituhojen suhteen

    Metsästäjäliiton puheenjohtaja lauri kontro, joka toimii myös metsätaloustuottajajärjeston äänenkannattajan päätoimittajana, sallii vihdoin julkaista maaseudun tulevaisuudessa (21.09.2012) työnantajansa mielipiteen lähes sensuroimatta:

    ”MTK:n mielestä hirvikannan hoitosuunnitelman avulla on pyrittävä maanomistajien ja metsästäjien yhdessä sopimaan tasaiseen hirvikantaan ja nykyistä selvästi alhaisempaan vahinkomäärään.”

  • mehänpoika

    Suorittavalle portaalle perustuslain takaamasta turvallisuudesta:

    Liikenteessä turman aiheuttaja joutuu aina edesvastuuseen. Kuitenkin hirviporukat, jotka anovat liian vähän .pyyntilupia, pääsevät kuin koirat veräjästä. Onhan liialliseksi jätettyt hirvikanta ollut lisäämässä hirviturmia. Hirviporukat ovatkin menetelleet perutuslain vastaisesti noudattaessaan MMM:n ohjeita hirvikannan tavoitetiheyksistä.

    Valtiovalta itse on säätänyt perustuslain, ja ministeriö ohjeillaan on saanut vaikutaa ihmisten turvallisuuden vähentymiseen maantieliikenteessä. Sinä olisi tarpeeksi perustetta luopua hirvien pyyntilupakäytännöstä.

    Omaisuudensuojasta, joka on perustuslain mukaan turvattu:

    Maantieliikenteessä autonomistaja joutuu nykyisin itse kustantamaan laajennetun liikennevakuutuksen auto-omaisuutensa varalta jos sattuu joutumaan hirvikolariin. Sekin sotii perustuslakia vastaan, koska hirvikanta voidaan ainakin pyyntilupakäytännöstä luopumalla saamaan turmien osalta riittävän alhaiselle tasolle.

    Metsätaimikoiden hirvivahinkojen osalta omaisuuden suoja on erittäin heikko. Hirvivahinko on ihmisen aiheuttama. Muut hyönteisten tai tuulen aiheuttamat vahingot ovat asia erikseen. Nehän ovat luonnon aiheuttamia tuhoja.

    Gla

    A. Jalkanen: ”En usko että taimikon hoito tai hoitamattomuus on ratkaisevaa hirven tuhojen kannalta, ainakaan lainkaan yhtä paljon kuin hirvien määrä. Sen sijaan tuntuu uskottavalta tuo väite että pedot lisäävät hirvien stressiä ja liikkumista ja näin heikentävät niiden lisääntymismenestystä, ts. alentavat hirvikantaa enemmän kuin pelkkä saalistuksen laskennallinen määrä. Liikennevahinkojen ja eläinvahinkojen määrä näkyy tilastoista jos niitä alkaa tulla.”

    Matti Kärkkäinen sanoi joskus Metsäradiossa, että noin 30 tutkimuksen perusteella on täysin selvää, että hoidettu taimikko pärjää hirvien suhteen selvästi paremmin kuin hoitamaton. Syitä taisi olla kaksi, hoitamattomassa on enemmän ruokaa ja vesakon varjostuksesta kärsineet männyt maistuvat hirville vapaasti kasvaneita paremmin. Hoito on siis merkittävä asia, mutta niin tietysti on hirvikantakin. Noita en kuitenkaan osaa verrata keskenään, eikä se ole tarpeenkaan. Talousmetsän taimikko pitää olla hoidettu ja hirvikanta riittävän alhaisella tasolla. Nämä ovat asioita, joilla ei ole riippuvuutta toisistaan. Onneksi noista edes toiseen tavallisella metsänomistajalla on käytännössä mahdollisuus vaikuttaa.

    Stressin vaikutuksesta en osaa sanoa mitään, mutta liikennevahinkojen määrän on todettu korreloivan suhteellisen hyvin kannan suuruuden kanssa.

    Gla

    Suorittava porras: ”Metsätuhon voi aiheuttaa isompi tai pienempi luonnonelävä . Ei liene suurtakaan merkitystä sillä , mikä vahingon tekee , jos lopputulos on sama . Esim . mäntypistiäiset saavat otollisissa olosuhteissa enemmän vahinkoa aikaan , kuin hirvet konsanaan .”

    Kuten A. Jalkanen totesi ja mikä ilmeni myös ötökkälain uudistuksen yhteydessä, kokonaisuutena hirvet ovat noista merkittävin vahinkoa aiheuttava tekijä. Toisaalta, mitä tekemistä mäntypistiäisten vahingoilla on hirvikeskustelussa? Onko oleellista se, että alueittain ne aiheuttavat merkittävää tuhoa? Totta, samoin kuin se, että tuhojen hallinta on vaikeaa. Mutta ainoa asia, mikä yhdistää nämä hirviin on se, että jos hirvikantaa vähentämällä voidaan vähentää hirvivahinkoja, on edes yhtä puuntuotannon ongelmaa vähennetty. Parempi sekin kun ei mitään. Eli jos ötököitä ei saada kuriin, sitä suurempi syy on kurittaa edes hirviä.

    Suorittava porras: ”Ihminen on puolestaan edistänyt taimikoidensa tuhoutumista omalla passiivisuudellaan ja mahdollisesti lisännyt tuhoriskiä aktiivisemman naapurinkin puolella. Hoitamaton metsä on aina alttiimpi tuhoille ja tuholaisille , samoin hoitoa vaille jäänyt taimikko.”

    Hoitamatta jääneiden taimikoiden suhteen lienee samantekevää, syökö ne hirvet vai meneekö puut muuten vain pilalle. Enemmän haluaisin huomiota sinunkin kiinnittävän talousmetsiin.

    Muuten, omistatko itse taimikoita vai harventeletko ainoastaan muiden metsiä?

    A.Jalkanen

    Täsmennettäköön että olen toki minäkin sitä mieltä että taimikot tulee hoitaa. Männyn taimikko jossa lehtipuu on etukasvuinen, eli varjostaa mäntyä, on erittäin altis hirvituholle. Olisi pitänytkin kirjoittaa puulajisekoituksesta. Eli kesällä kun hirvi syö sekaravintoa, se ruokailee sekataimikossa mm. lehtipuilla, ei männyllä. Talvella se taas ei ruokaile lehtipuilla vaan männyllä. Kysymys kuuluukin, onko sekataimikko talvella houkuttelevampi hirvelle kuin puhdas taimikko? Esitin joskus M.Kärkkäiselle suullisesti sellaisen ajatuksen että sekataimikossa on talvella parempi näkyvyys joka suuntaan petojen varalta, joten se suosii talvella sekataimikkoa. Tätä ajatusta ei silloin ainakaan suoralta kädeltä tyrmätty.

    Minulla on itselläni yksi männyn siemenpuusto jossa lehtipuu on päässyt aika lailla valloilleen mutta mänty on säästynyt. Pahiten hirvituhoa on kärsinyt vanhemman männikön keskellä ollut pieni hoitamaton taimikkolämpäre. Yksittäistapauksista ei kylläkään kannata tehdä liian laajoja johtopäätöksiä.

    Mielestäni siis hoitamattomuus on männyntaimikolle selvä hirvituhoriski, mutta sekapuusto ei välttämättä ole.

    suorittava porras

    Gla:n kysymykseen vastaus. En omista enää metsää . Keskikokoista hieman suurempi maatila vaihtoi omistajaa 15 vuotta sitten. Sitä olin hoitanut vaimoni kanssa noin 20 vuotta ja vanhempani hieman minua lyhyemmän ajan. Kiitos EU:hun liittymisen ja neljän urheilevan tenavan tilanpidosta luovuttiin . Työ on sen jälkeen suuntautunut metsien hakkuisiin ja hoitoon vieraan palveluksessa. Omat taimikkoni , pääosin kuusta, pidin aikoinaan kunnossa hirvien avustamana . Nelijalkaiset hoitivat lehtivesakon (ainakin osittain) , minä harvensin havupuuntaimet raivaussahalla sopivaan tiheyteen .Saha muuten löytyy vieläkin varastosta ja sitä käyttelen kun tilanne niin vaatii.

    Kannustan hoitamaan taimikoita siksi , että ajoissa tehtynä työ on helpompaa ja hyöty maanomistajalle kiistaton , hirvivahingotkin vähenevät siinä sivussa. Perusmetsänhoitoa suurempia ponnisteluja ei tarvita.

    Mainitsin tuolla ylhäällä juuri , että se hoitamaton ryteikkö naapurin puolella on yhtä suuri riski tuhojen suhteen , kuin korjaamaton rytö tuulenkaatoja tukkimetsän kupeessa. Molemmille pitäisi pyrkiä tekemään jotakin.

    Satun asumaan seudulla , joka oli Suomen tiheimmän hirvikannan aluetta vuosikymmen taakse päin. Nyt tilanne on kääntynyt hirvien suhteen täysin päälaelleen. Onko kantaa vähennetty liiankin tehokkaasti , sen aika näyttää . Neljäkymmentä vuotta on tullut hirvien elämää seurattua , mutta koskaan ei ole ollut näin vähän havaintoja. Siksi tuonkin esille hieman muitakin keinoja vahinkojen välttämiseksi , kun eläinten lopettamisen sukupuuttoon keinoja kaihtamatta . Todelliset ongelmat pitää hoitaa , mutta vanhentuneeseen tietoon nojaten ei saa vaarantaa hirvien tulevaisuutta.

    suorittava porras

    Jatketaan ajatusleikkiä… Kaikkia taimikoita ei tulla perkaamaan , mutta pystyvätkö metsänomistajat nostamaan tavoitettaan metsienhoidon osalta samassa suhteessa hirvenmetsästäjien toiminnan tulosten kanssa ? Hirvikanta pääsi lisääntymään useamman osatekijän summana. Metsästäjät olivat vain yksi osatekijä . Pari muuta olivat laiminlyöntien lisääntyminen metsätaloudessa ja puutteet hirvikannan arviointimenetelmissä.

    Hirvien määrää on vähennetty 50-70% huippuvuosien lukemista ja riistan laskentamenetelmiä on kehitetty . Ovatko metsänomistajat pystyneet samaan ? Onko taimikoiden perkaus lisääntynyt monellakin %-yksiköllä. VMI:n tulokset kertovat karua kieltään siitä , että Inventointi toisensa perään näyttää tässä suhteessa kehityksen kulkevan huonompaan suuntaan.

    Peitteisyyden lisääntyminen vaikeuttaa hirvikannan koon arviontia. Metsästyskin tuottaa useammin vesiperän risukkoisessa maastossa. Jos metsänomistajat todella haluavat hirvikannan mielestään sopivalle tasolle , on heidänkin osallistuttava talkoisiin . Nämä talkoot eivät voi olla pelkästään metsästäjien velvollisuus.

    Täällä innokkaimmat kaipaavat vapaata hirventappo-oikeutta. Suurin osa metsänomistajista ei kuitenkaan halua aseeseen kajota. Taimikkovahinkoja voi vähentää merkittävästi ilman asettakin tarttumalla vesuriin tai raivaussahaan. Ajankohta voisi olla tasapuolisuuden vuoksi viikonloppuisin lokakuusta joulukuun loppuun.

    mehänpoika

    Gla tuo esiin, että hoidettu taimikko pärjää paremmin hirvivahinkojen suheen kuin hoitamaton. Tästä on myös tutkimustietoa. Kuitenkaan hirvien aiheuttamien metsävahinkojen kokonaismääriin sillä ei ole merkitystä.

    Sitävastoin hirvikannan leikkaamisella on suora yhteys muodostuneiden hirvivahinkojen kokonaismääriin sekä teillä että metsissä. Siispä pulinat pois ja hirvikantaa leikkaamaan eikä lisäämään kuten nyt on meneillään.

    Metsänomistaja pyrkii uudistamaan metsänsä mahdollisimman tuottoiseksi metsäksi ja mahdollisimman taloudellisesti. Esimerkiksi ylimääräisistä taimikonhoitokerroista pyritään kustannussyistä pääsemään eroon.

    Kehityskelpoisissa taimikoissa pyritään pääsemään taimikkovaiheesta kasvatusvaiheeseen 1-2 taimikonhoitokerralla. Jos männyntaimikosta jouduttaisiin sahaamaan hirvivahingon pelossa taimien välissä kasvava lehtipuuston vesakko kasvatettavan puuston ollessa esim. alle 2 metristä, tulee hoitotyöstä ylimääräinen kulu metsänomistajalle. Olisikohan hirviporukka suosiollinen laskun maksaja? Ehkä olisi viisainta harventaa hirvikantaa eli hakea tarpeeksi pyyntilupia. Yli 3-metrisen taimikon kun voisi perkaus-harventaa kerralla lopulliseen kasvatusasentoon.

    Hirvien liian harvoiksi tai aukkoisiksi syöneet taimikot voivat ilman täydennystä olla kemera-rahoituskelvottomia. Näitä kohteita voi jäädä lopullisesti pusikoitumaan, ellei metsänomistaja itse ole työkykyinen ja aktiivinen. Nämä alueet näkyvät VMI:n tulosteissa, eikä se ole metsänomistajien vika.

    Anton Chigurh

    Varsinainen tekstihän löytyy kun hakee -> mtk: etusivu -> hirvikannan hoitosuunnitelmaa ei tehdä susien suojelemiseksi.

    MTKn UUSI kanta on täysin selkeä: hirvikanta alas. Sudet ottavat oman osansa, jos siitä ei jää sitten muille sorkkaeläinlaiduntajille niin sitten ei jää.

    Gla

    Suorittava porras: ”En omista enää metsää .”

    Jotain tuon suuntaista arvelinkin.

    Suorittava porras: ”Omat taimikkoni , pääosin kuusta, pidin aikoinaan kunnossa hirvien avustamana . Nelijalkaiset hoitivat lehtivesakon (ainakin osittain) , minä harvensin havupuuntaimet raivaussahalla sopivaan tiheyteen .”

    Kuusikoissa ei mitään erityistä ongelmaa hirvien suhteen olekaan.

    Suorittava porras: ”Kannustan hoitamaan taimikoita siksi , että ajoissa tehtynä työ on helpompaa ja hyöty maanomistajalle kiistaton , hirvivahingotkin vähenevät siinä sivussa. Perusmetsänhoitoa suurempia ponnisteluja ei tarvita.”

    Tuo on totta, mutta ei poista hirviongelmaa. Männystä en tiedä, muttaa ainakaan koivun suhteen hyväkään hoito ei riitä ainakaan täällä, jossa ei mitään hirvityhjiötä ole, vaan tavanomainen n. 3 yksilöä/1000 ha kanta.

    Suorittava porras: ”Satun asumaan seudulla , joka oli Suomen tiheimmän hirvikannan aluetta vuosikymmen taakse päin. Nyt tilanne on kääntynyt hirvien suhteen täysin päälaelleen.”

    Lisäksi harrastat metsästystä, joten em. tietojen valossa mielipiteesi ovat helposti ymmärrettäviä. Puunkasvatusta kuitenkin on muuallakin kuin tuollaisilla alueilla. Koska talvikanta on n. 85000, tyhjiösi ulkopuolella hirviä riittää vastaavasti keskimääräistä enemmän.

    Suorittava porras: ”Todelliset ongelmat pitää hoitaa , mutta vanhentuneeseen tietoon nojaten ei saa vaarantaa hirvien tulevaisuutta.”

    Tuoretta tietoa löytyy, kun kävelee silmät auki metsässä.

    Gla

    Suorittava porras: ”Jatketaan ajatusleikkiä… Kaikkia taimikoita ei tulla perkaamaan , mutta pystyvätkö metsänomistajat nostamaan tavoitettaan metsienhoidon osalta samassa suhteessa hirvenmetsästäjien toiminnan tulosten kanssa ?”

    En ole ihan varma, miten metsästäjien ja metsänomistajien tuloksia pitäisi verrata. Mutta yritetään. Puun kasvu on jatkanut kasvuaan vuosikymmeniä. Metsänomistajat eivät päästänet tilannetta vuosituhannen vaihteessa kuralle kuten metsästäjät tekivät.

    Suorittava porras: ”Hirvien määrää on vähennetty 50-70% huippuvuosien lukemista ja riistan laskentamenetelmiä on kehitetty . Ovatko metsänomistajat pystyneet samaan ?”

    Oikeastaan lukema on 40%, jos kokonaisuutta tarkastellaan. Ja jos verrataan 70-luvun alkuun, kanta on edelleen liki viisinkertainen.

    Suorittava porras: ”Onko taimikoiden perkaus lisääntynyt monellakin %-yksiköllä. VMI:n tulokset kertovat karua kieltään siitä , että Inventointi toisensa perään näyttää tässä suhteessa kehityksen kulkevan huonompaan suuntaan.”

    Viis perkausprosenteista, kun puuta on tuotettu vuosikymmenet yli tarpeen. Ne, jotka ovat kiinnostuneita metsän tuotosta, varmaan ovat taimikkonsakin peranneet. Eiköhän metsästäjienkin joukosta löydy passiivisia aseenomistajia.

    Suorittava porras: ”Jos metsänomistajat todella haluavat hirvikannan mielestään sopivalle tasolle , on heidänkin osallistuttava talkoisiin . Nämä talkoot eivät voi olla pelkästään metsästäjien velvollisuus.”

    Toistaiseksi ei kuitenkaan metsänomistajilla ole ollut sananvaltaa hirviasiassa.

    Suorittava porras: ”Taimikkovahinkoja voi vähentää merkittävästi ilman asettakin tarttumalla vesuriin tai raivaussahaan. Ajankohta voisi olla tasapuolisuuden vuoksi viikonloppuisin lokakuusta joulukuun loppuun. ”

    Tuo ei riitä ainakaan koivikossa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 43)