Keskustelut Puukauppa MTK perää ostajilta puukaupan pelisääntöjen noudattamista

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 108)
  • MTK perää ostajilta puukaupan pelisääntöjen noudattamista

    Lainaus MT/Juha Marttila:

    ”Metsänomistajille tärkeiden luontokohteiden, riistatiheikköjen ja maisemien huomioon ottaminen puukorjuussa vaarantuu, ellei puun korjuun aloittamisesta ilmoiteta asianmukaisesti.”

    Metsäalan toimijat ovat yhdessä sopineet metsänomistajan luonnonhoitotoiveiden viemisestä käytäntöön Monimetsä-hankkeessa. Metsänomistajille tärkeä monimuotoisuuden turvaaminen yhteisten pelisääntöjen mukaisesti edellyttää, että tieto puunkorjuun aloittamisesta on metsänomistajan ja hänen edustajansa tiedossa.

    Myös puun katkonnan valvonta on metsänomistajille hyvin tärkeää. Tämäkin edellyttää ajallaan tehtyä ilmoitusta puun korjuun aloittamisesta. Katkonnan valvonta varmistaa, että puun rungoista arvokastukkiosa hyödynnetään tarkasti pitkäikäisten puutuotteiden valmistukseen, eikä tarpeettomasti katkota kuitupuuksi.”

    Artikkelissa , josta otteita edellä , kannetaan huolta siitä ,että leimikon aloittamisesta ei aina ilmoiteta. En tiedä , missä lopultakin mättää , mutta hakkuukoneen aloittaessa leimikkoa tieto lähtee leimikon omistajalle tai hänen edustajalleen ennen , kun kalikkaakaan katkeaa. Näin ainakin isompien puutavarayhtiöiden ollessa kyseessä .

    Aloitusilmoituksen tekeminen voi toki tapahtua vasta silloin , kun kone on jo palstan reunassa. Tällöin ainakin aloitusajankohta on 100%.sen varma . Ei ole tavatonta sekään , että leimikkotiedot tipahtavat hakkuukoneen ohjelmistoon vasta matkalla kohteelle , joten ilmoitusta on mahdotonta tehdä tätä ennen. Tämä on yleistä , kun eletään  kädestä suuhun- periaatteella. Asiakkaan tarpeet sanelevat , mitä hakataan ja milloin. Myös korjuuolosuhteilla on osansa pelissä.

    Edellä mainittuun tulisi myyjäosapuolenkin sopeutua ja rakennella puukauppasopimukset perinpohjin valmiiksi jo puukauppatapahtumassa. Esimerkiksi luontokohteet ja monimuotoisuuden huomioimisen erityisehdot on kirjattava kauppasopimukseen . Kohteet on merkittävä myös leimikkokarttaan samassa yhteydessä . Epämääräiset suulliset ohjeet palstan reunalla olisi pikkuhilja unohdettava , kun kaikki on mahdollista tehdä täsmällisesti kirjallisena ennakkoon. Tällöin työmaa voidaan aloitta tiedonkulun vaarantumatta korjuun kannalta sopivalla hetkellä.

    Mitä tuohon katkonnan valvontaan tulee , hoitaa sen puolen teollisuus ja ostava asiakas . Siellä on paras tieto siitä , mitä kulloinkin tarvitaan. Sopimaton tavara aiheuttaa vain kustannuksia ja painetta alentaa kantohintaa. Olisikin syytä keskittyä enemmän muuttamaan kauppatapoja nykyaikasiemmiksi ja enemmän asiakkaan tarpeet huomioon ottaviksi sen sijaan , että keskitytään vahtimaan asioita , jotka eivät lopulta palvele muita , kun valvontaa suorittavaa organisaatiota pitämällä työllisyyttä yllä. Runkohinnoitteluun siirtyminen voisi olla yksi keino helpottaa paineita valvonnan suhteen.

    PS.Jatkokertomus  Otto Jaakkosen kuusen seikkailusta antaa vähän perpaktiiviä siihen , mihin maame kipailukyky sahatavaramarkkinoilla perustuu . Kannattaa luke ajatuksella. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006150868.html

  • suorittava porras

    On onneksi mhy:nkin neuvonta hiukan mennyt eteenpäin ajasta ,jolloin neuvoivat yleisesti ,että tehdään harvennus ensin koskemattomaan metsään motolla ja sen jälkeen siistitään jäljet raivaussahalla…..että saadaan kemerat. Edelleenkin neuvonta on enemmän kemeravetoista ,kun biologiaan perustuvaa.  No …näinhän syntyy niitä heikkolaatuisia ja hoikkarunkoisia metsiä,joissa kasvaa vain 1 1/5-tukin puita ,joista osasta ei tule ensimmäistäkään ,kun tyvitukin osuudella on vikoja. Paksua kuitua pukkaa ja ”valvottavaa” niin katkonnan ,kuin korjuujäljenkin osalta riittää.

    Klustereitten viimeaikaisten hoitopalvelujen tuloksena olen huomannut syntyvän hyvälaatuisia nuoria metsiä . Tehdyistä virheistä on opittu ja käytäntöjä on muokattu nopeasti parempaan kuosiin. Ehkä tässä on yksi syy hoitopalvelujen kysynnän lisääntymiselle sillä puolella.

    A.Jalkanen

    Samoja metsänhoito-ohjeita ne molemmat käyttävät.

    Jätkä

    Kun edes Metsuri motokuski ei tiedä, tunne, eikä osaa tukkien ja sahatavaran tekemisen filosofiaa, niin kyllä silloin olisi syventävän opetuksen paikka.

    Ei ole perusteltua ihmetellä Korealaisten 36 dm:n lautoja, enemmänkin pitäisi ihmetellä, jos ne on pätkitty 46 . 55 dm:n aihioista, mitä kyllä joskus on tapahtunut.

    Se on nähty jo iät ja ajat sitten, mitä sekamelskaa se aiheuttaa, että tukit on katkottu vain mittataulukon perusteella tietämättä lainkaan, millaisia kokoja ostaja haluaa ostaa.

    Parikymmentä vuotta sitten meillekin tuli postausohjelma, jossa melkoisen tarkkaan laskettiin, miten millekin dimensioille piti sopi mikäkin tukin läpimitta.

    Nyt olisi toki syytä ”sorsien” vaikka taapertaa tukkirungolla tyvileikosta minimiläpimittaan ja tehdä oikeat katkaisuratkaisut 4:n – 6:n tukin rungoilla.

    Kuitenkin – jos useinkin tukkien apteerauksessa menee latvakuidun mukana tukiksi kelpaavaa puuta, näyttäisin kuskille ja ostavalle firmalle, mihin suuntaan palstalta pitää lähteä.

    On eri juttu, jos kaikki tukkipuu maksetaan tukkina, menee se mihin hyvänsä.

    suorittava porras

    Jätkälle tiedoksi ,että se sama”postausohjelma”on ollut käytössä motoissa yli 20vuotta. Kuskin tarvitsee ainoastaan vahtia puiden laatua. Kone katkoo rungot asiakkaan haluamiin dimensioihin. Järjestelmä pitää myös tarvittaessa huolen siitä ,että tietyn dimension puumääärajan  tultua täyteen ,sen kekeminen loppuu . Tekeminen painottuu sen jälkeen niihin dimensioihin , joista tarve on suurin. Pituus-ja läpimittaluokkien painotuksia puolestaan hoitaa mittamatriisin  rinnalla jakaumataulukko ,jossa eri mittaluokkien painotusta ohjataan tarpeen mukaan kasvattamalla kysytyn dimension lukuarvoa(=hintaa) taulukossa.

    suorittava porras

    Mitähän varten optimointi on keksitty? Juuri sitä varten ,että siellä pinossa olisi muitakin pituuksia ,kuin ne kaksi ,jotka jokainen motokuski oman mieltymyksensä mukaan valitsee välittämättä asiakkaan tarpeista ja siitä ,mitä rungosta on mahdollista tehdä.  Kuskin aivoille onnihan riittävästi   tekemistä hakkuuprosessissa ilman pähkäilyä ja arvontaa ,mitähän tuostakin tekisi. Kuski vahtii laadun ja kone hoitaa laskelmat.

    pihkatappi

    Suorittava porras tietää vallan hyvin että kun matriisin mukaan katkotaan automaattisesti, tukkisiirtymä kuituun on joskus melko pieni ja joskus melko iso. Puukaupan pelisäännöt on kuin pokeri pelissä, ainut vaan että myyjällä on avoimet kortit.

    Metsuri motokuski

    Tästäkin asiasta on paljon täällä keskusteltu millä perusteella moto apteerauksen suunnittelee. Jos apti on rakennettu oikein , niin kuin pääsääntöisesti on, tukkisiirtymää kuituun ei tule. Mutta jos kuski joutuu muuttaamaan apteerausta puiden vikaisuuden vuoksi saattaa siirtymää tullakkin.

    Viimeisessä metsälehdessä on erään tälläkin palstalla arvostetun metsänhoitajan kirjoitus. Siinä hän osasi pinon päästä kertoa kuinka hakkuu on suoritettu. Ottamatta kantaa siihen minkä vuoksi tukkia oli kuituun siirtynyt. Hän oletti että vika on kuljettajassa. Minä taas väitän että vika on ollut metsässä. Sitähän kukaan metsänomistaja ei tunnusta. Eikä tämäkään oppi-isä sitä tehnyt. Mutta näinhän se on että kun asiaa ei tunne niin ei kai silloin pitäisi sylistäkään tuomita.

    suorittava porras

    Mmk:n mainitseman eturivin mo:n näkemyksissä olisi muutakin päivitettävää. Kovin olisi innolla vaatimassa lyhyitä lumppeja metsään vähän pidemmän käyttöön päätyvän kuitupöllin sijaan tukin määrän kasvattamiseksi. Jos niitä lumppeja tulee satoja ,saattaa mielipide muuttua. Minulle sopisi tyvilengon puun käsittely niin,että ajouraa lukuunottamatta puu katkaistaan  suoraan mutkan yläpuolelta pitkään kantoon. Olisi tämän jälkeen isännän asia ,kerääkö kannoksi jääneen hukkapuun polttopuuksi ,vai jättää pikkupökkelöksi metsään. Polttopuuaihiot olisi pystystä helpompi löytää ,kun pitkältään ja säästyisi motolta yksi katkaisusahaus.

    Kyseinen mo ihmetteli myös ,miksi palstan reunoilla hakkuujälki on kehnompaa,kuin keskialueella. 40 vuoden kokemuksella voin antaa tähänkin oman näkemykseni. Usein kuvion reuna on epäselvä ja huomattavasti kuvion keskialuetta peitteisempi. Virheitä sattuu tästä syystä enemmän-myös virheellisiä päätelmiä ,kun tekeminen perustuu enemmän arvailuihin huonon näkyvyyden takia . Lopputulos on sen mukainen eli mitä sattuu tulemaan.

    mehtäukko

    ”Kyseinen mo” ei kyllä oikein ymmärrä mitä kaikkea oli vaatimassa. Fakiirikin taisi olla. Tai selvännäkijä. Tittelit ilmoitettuaan vaikutti että onpa mennyt koulutus hukkaan.

    A.Jalkanen

    Muistin juuri jotain: puun myyjä saa pystykaupassa käsittääkseni puukauppatilin pääsääntöisesti aina moton mittauksen perusteella, myös silloin kun hakkaaja on mhyn korjuupalvelu, ellei ole sovittu tehdasmittaa. Korjuun ja toimituksen välillä tapahtuu aina hävikkiä, jonka aiheuttaman tappion kärsii yleensä puun ostaja,mutta mhyn toimituskauoassa siis Mhy. Olenkin ehdottanut että siirtyisivät tehdasmittaukseen jolloin hävikkiä ei tulisi – tosin myyjä joutuisi odottamaan rahojaan pitempään. Puun hakkaaja saisi edelleen palkan moton listan mukaan kuten ennenkin.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 108)