Keskustelut Puukauppa MTK perää ostajilta puukaupan pelisääntöjen noudattamista

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 108)
  • MTK perää ostajilta puukaupan pelisääntöjen noudattamista

    Lainaus MT/Juha Marttila:

    ”Metsänomistajille tärkeiden luontokohteiden, riistatiheikköjen ja maisemien huomioon ottaminen puukorjuussa vaarantuu, ellei puun korjuun aloittamisesta ilmoiteta asianmukaisesti.”

    Metsäalan toimijat ovat yhdessä sopineet metsänomistajan luonnonhoitotoiveiden viemisestä käytäntöön Monimetsä-hankkeessa. Metsänomistajille tärkeä monimuotoisuuden turvaaminen yhteisten pelisääntöjen mukaisesti edellyttää, että tieto puunkorjuun aloittamisesta on metsänomistajan ja hänen edustajansa tiedossa.

    Myös puun katkonnan valvonta on metsänomistajille hyvin tärkeää. Tämäkin edellyttää ajallaan tehtyä ilmoitusta puun korjuun aloittamisesta. Katkonnan valvonta varmistaa, että puun rungoista arvokastukkiosa hyödynnetään tarkasti pitkäikäisten puutuotteiden valmistukseen, eikä tarpeettomasti katkota kuitupuuksi.”

    Artikkelissa , josta otteita edellä , kannetaan huolta siitä ,että leimikon aloittamisesta ei aina ilmoiteta. En tiedä , missä lopultakin mättää , mutta hakkuukoneen aloittaessa leimikkoa tieto lähtee leimikon omistajalle tai hänen edustajalleen ennen , kun kalikkaakaan katkeaa. Näin ainakin isompien puutavarayhtiöiden ollessa kyseessä .

    Aloitusilmoituksen tekeminen voi toki tapahtua vasta silloin , kun kone on jo palstan reunassa. Tällöin ainakin aloitusajankohta on 100%.sen varma . Ei ole tavatonta sekään , että leimikkotiedot tipahtavat hakkuukoneen ohjelmistoon vasta matkalla kohteelle , joten ilmoitusta on mahdotonta tehdä tätä ennen. Tämä on yleistä , kun eletään  kädestä suuhun- periaatteella. Asiakkaan tarpeet sanelevat , mitä hakataan ja milloin. Myös korjuuolosuhteilla on osansa pelissä.

    Edellä mainittuun tulisi myyjäosapuolenkin sopeutua ja rakennella puukauppasopimukset perinpohjin valmiiksi jo puukauppatapahtumassa. Esimerkiksi luontokohteet ja monimuotoisuuden huomioimisen erityisehdot on kirjattava kauppasopimukseen . Kohteet on merkittävä myös leimikkokarttaan samassa yhteydessä . Epämääräiset suulliset ohjeet palstan reunalla olisi pikkuhilja unohdettava , kun kaikki on mahdollista tehdä täsmällisesti kirjallisena ennakkoon. Tällöin työmaa voidaan aloitta tiedonkulun vaarantumatta korjuun kannalta sopivalla hetkellä.

    Mitä tuohon katkonnan valvontaan tulee , hoitaa sen puolen teollisuus ja ostava asiakas . Siellä on paras tieto siitä , mitä kulloinkin tarvitaan. Sopimaton tavara aiheuttaa vain kustannuksia ja painetta alentaa kantohintaa. Olisikin syytä keskittyä enemmän muuttamaan kauppatapoja nykyaikasiemmiksi ja enemmän asiakkaan tarpeet huomioon ottaviksi sen sijaan , että keskitytään vahtimaan asioita , jotka eivät lopulta palvele muita , kun valvontaa suorittavaa organisaatiota pitämällä työllisyyttä yllä. Runkohinnoitteluun siirtyminen voisi olla yksi keino helpottaa paineita valvonnan suhteen.

    PS.Jatkokertomus  Otto Jaakkosen kuusen seikkailusta antaa vähän perpaktiiviä siihen , mihin maame kipailukyky sahatavaramarkkinoilla perustuu . Kannattaa luke ajatuksella. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006150868.html

  • pihkatappi

    Joo, onhan tuosta jo se 10 vuotta, toivottavasti on historiaa. Mutta tosiaan 5 metrin kohdalla rapsakka 15 cm tukkisaksilla mitattuna ja kuiturunko silloin.

    mehtäukko

    Väittäisin mittalaitteen kalibroinnin olleen pielessä.

    Puuki

    Sorvitukit ja ratapölkkyaihiot on paksumpia. Mutta pientä tukkiakin jotkut sahat ostaa. Ei sellunkeittofirmat kuitenkaan.: Useimmilla ei ole lyhyttä mittaa käytössä edes yli 21 cm latvalpm:sta ylöspäin. Siinä myyjä häviää helposti enemmän kuin 10 % leimikon kantohinnoissa, jos on paljon tyvilenkoutta tai/ja muita vikoja puissa.

    suorittava porras

    Ostaisiko Puuki tyvilengoista tai vikaisista puista tehtyjä sahaustuotteita omaankaan käyttöönsä ? Miksi pitäisi tehdä epäkuranteista tarpeista tavaraa ,jolla sahuri menettää vain maineensa ja asiakkaansa?

    Riippumaton ajattelija

    Täälä ollaan myyty puuta vissiin vaan integraatille, jos pitää vähintään nelikolmonen saada rungosta.

    Metsuri motokuski, mihin tuo perustuu, että tukki% pitää olla vähintään 78, jotta runkohinnottelu on kannattavaa ostajan näkökulmasta?

    Puuki

    Ei ole mitään epäkuranttia tavara, kun tasaista lenkoutta saa olla max 1 cm/m.   Pitkää tukkia ei ehkä tule mutta lyhyt tulee.  Vähäinen lenkous ei heikennä sahatavaran laatua. Tukkipuussa vika voi olla myös esim.  latvanvaihto tai mutka ~3,5 m:ssä. Siitäkin tukin tekijä saa ensin lyhyen tyvitukin ja leikon jälkeen toisen tukin,   jne.

    suorittava porras

    Toiveajattelua. Haluaisimpa tietää kuka tekee alle 3,5 metrin tyvitukkeja ellei kyseessä ole latvaläpimitaltaan yli 25cm:n sorvipölli.  Pikkutukit on erikseen. Edes 37desimetrin pituista tukkia ei tehdä läheskään kaikista leimikoista. Mitä pienempi leimikko ,sitä vähemmän pituuksia.

    pihkatappi

    Tuo lenkous ja ranganvaihdot ovat yksi, minkä tulkinta metsässä vaihtuu tilanteen mukaan. Viime kesänä ramganvaihtoja oli pystykaupan tukeissa niin että oli vaikea uskoa todeksi, kun itse ei ikinä sellaisia tukeiksi laske. Kun taas joskus muulloin saa väitellä pölkyn ääressä, onko siellä 300 litran pölkyn sisällä ranganvaihto vai ei ja vähänkin lengot menee kuituun jollet ole kuitupölkkyjä mittaamassa.

    Sellua tehdään kokoajan enempi ja enempi ja kuitupuun tarve kasvaa, kun taas tukin tarve vaihtelee vuodesta toiseen paljon. Kuitenkin kaikki haluaa ostaa avohakkuita ja niistä kilpaillaan aina tukin hinnalla. Kauppakohtaisia pölkkylistoja ei pysty kuulemma nykyään toimittamaan, joten isommissa kaupoissa pitää olla mittailemassa ja se on järjetöntä, kun nykyvehkeillä nuo rungot pitäisi näkyä numeroina heti kun moto on rungot tehnyt.

    pihkatappi

    Jotkut ostajat käyttävät runkohinnoittelua, kun tuo on käytössä kokoajan, osaavat kyllä arvioida paljonko hyvää tukkia leimikosta tulee. Ja tarjouksia tosiaan tullut, vaikka tukkiprosentti olisi pienikin. Voi olla että joku Versowood ei lähde noita kuitupuita keräilemään, mutta pölkky kyllä ostaa kuituvaltaisiakin ja runkohinnalla tarjoavat.

    Tolopainen

    Metsänkasvatus on  välivaihe hankkia rahaa. Miksi sijoittaa rahaa metsään, kun sen voi sijoittaa muuallekin, eikä ole 40v tuottamatonta jaksoa, kuka sijoittaisi rahastoon, joka alkaa tuottaa vasta kymmenien vuosien päästä. No kun nykyisin keskuspankit painavat runsaasti rahaa ja sitä on valtavasti ylimäärin, ylimääräinen raha on kustannustekijä pankeillekin. Nyt pitäisi vielä luopua pääetehakkuutuloistakin. Metsänomistaja on pelkkä lastu laineilla, jota virta kuljettaa ja poliitikot yrittävät sosialisoida metsät puhumalla hiilinieluista. Onko tässä kyse kaikken aikojen puhalluksesta, jossa miljardit vaihtavat omistajaa.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 108)