Keskustelut Metsänomistus MTK biotalouden susi lampaiden vaatteissa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
  • MTK biotalouden susi lampaiden vaatteissa

    Metsätiedon louhimista ja jalostamista on harjoiteltu kolmatta vuotta Forest Big Data -hankkeessa. Mukana on seitsemän yliopistoa ja tutkimuslaitosta, Metsäkeskus, kolmen suuren metsäyhtiön ja Metsähallituksen omistama Metsäteho sekä joukko yrityspartnereita kuten Arbonaut, Ponsse, Savcor, Simosol, Timber Vision ja Trestima.

    ”Hanke lähti selkeästi operatiivisesta tarpeesta, oltiin tietoisia, että tarvitaan se tieto. Sitten monien teknologisten hyppyjen jälkeen ja tietojenkäsittelykapasiteetin kasvamisen ansiosta päästiin tähän vaiheeseen”, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Pekka T. Rajala kuvaa.

    ”Teknologiapuoli on tehnyt tärkeää työtä, joka on osoittanut, että on mahdollista saada tarkempaa tietoa kustannustehokkaammin”, sanoo ryhmän koordinaattori Jarmo Hämäläinen.

    Hankkeessa on arvioitu, että uuden sukupolven metsävaratietojärjestelmän hyötypotentiaali on vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa, kun kaikki uudet välineet ovat käytössä.

  • Jätkä

    Jotta pihkatapin skenaario ei toteutuisi, niin tuollaisten metsänomistajien pitäisi liittyä yhteismetsään.
    Yhteismetsät on yleensä hoidettu edullisemmin kustannuksin kuin yhtioiden ja Metsähallituksen metsät.

    Kun leimikot ja puutavarat määritellään asianmukaisesti, löytynee kaikelle tavaralle parhaat hinnat ja myös parhaat tekijät.

    Jovain

    Metsätalouden ongelmat eivät ole ratkaistu tällä uudella Data ohjelmalla, mutta uusi edistysaskel se on joka tapauksessa. Jos metsänomistajat kokevat tämän edistävän ja tukevan puukauppaa, on yksi merkittävä askel saavutettu.
    En tiedä onko tämä siihen riittävä ja mikä mahtaa olla mittaustarkkuus, mutta oikeudellisesti sitova ennakkomittaustulos puukaupassa on välttämätön. Puukauppa on tällä hetkellä tyhjän päällä, sinne mahtuu paljon hyvää, mutta myös paljon hyväksikäyttöä ja ongelmista huolimatta sitovaa ennakkomittaustulosta ei vaadita.
    Uusi Data ohjelma voisi antaa tähän ratkaisun ja olisihan se sitten kaikkia osapuolia sitova mittaustulos. Myös metsänomistajia, sillä uskoisin metsänomistajien koneurakoinnin ja tiedon tarpeen omissa metsissään lisääntyvän.

    Metsuri motokuski

    En tiedä onko tämä siihen riittävä ja mikä mahtaa olla mittaustarkkuus, mutta oikeudellisesti sitova ennakkomittaustulos puukaupassa on välttämätön.

    Tuo edellä mainittu ennakkomittaus on varmaan aika vaikea toteuttaa. Ehkä kuutiot jotenkin saadaan selväksi. Mutta tavaralajikohtainen ennakkomittaus taitaa olla mahdoton toteuttaa.

    kuusessa ollaan

    Kunkin omistamien metsien puuvarat ovat kyllä yksityistä tietoa, kuten muunkin omaisuuden osalta on. Vai pitäisikö kaikesta henkilöiden omistamasta omaisuudesta olla yksilöity luettelo kaikkien nähtävillä, jossa olisi karrikoidusti todettuna vaikka lusikat ja haarukatkin, sekä pihanurmikon neliöt yksilöitynä? Jospa vaikka posti haluaisi nähdä, kenelle kannattaa tarjota ”tiistainiittoa”.

    pihkatappi

    Varmaan ne kehittää palvelun että satelliitista tutkitaan nurmen pituutta ja kun on selkeästi kasvanut, tulee Postilta tarjous nurmen leikkuusta.

    Itse asiaan liittyen, puhutaan osin ilmeisesti Trestimasta. Sehän on ilmeisen hyvä väline leimikon kutioiden selvittämiseksi ennen kauppaa ja jonkinlainen arvaus sieltä tulee myös tukkiosuudesta. Kannattaa ehkä käyttää, jos on sellainen puhelin ja ei itse osaa kuutioida leimikkoa. Metsägroupilla on jonkinlainen sopimus Trestiman kanssa ja jäsenet saavat sitten ottaa leimikoista kuvat ennen puintia, ensiluokkaista toimintaa MG:lta. Tai niin, eihän tämä alkuperäistä juttuun taas vastaa ollenkaan, mutta kuitenkin metsäisempää asiaa.

    Ammatti Raivooja

    No vaikka pörssiosakkeiden omistajatiedot on julkisia, että ei kaikki henkilön omaisuus ole yksityistä tietoa.

    kuusessa ollaan

    Eikös se perustu osakeyhtiölakiin?

    Tuntuu, että Suomessa metsät olisivat jotain valtion antamaa almua ja metsänomistajien pitäisi kumartaa kaikkea heihin kohdistuvaa.

    Metsäyhtiöillä tuntuu olevan sellainen asenne, että valtion pitää olla sitä tukemassa kaikin tavoin. Vaikka puun liikkeelle saaminen on kyllä heidän oman markkinoinninsa tehtävä. Jos puuta halutaan löytää, sitten pitää etsiä muutakin reittiä kuin isonveljen valvonnan kautta.

    Oletteko muutoin nähneet metsäyhtiöiden mainoksissa mainintaa, ”nyt ostamme kilpailukykyiseen hintaan puuta”?

    Jätkä

    Metsät ovat alkujaan valtiolta saatuja. Almuiksi niitä en ihan nimittäisi, mutta kenenkä muun ne voisivat olla alkujaan.
    Kuitenkin metsäteollisuuden pitäisi maksaa käypä hinta puuraaka-aineesta niin, että KEMERAt voidaan unohtaa.
    Mielestäni hoitokustannuksien verovähennysoikeus kotitalousvähennyksen säännöillä korvaisi täysin KEMERAn ja innostaisi hoitotöiden teettämiseen.
    Omatoimiselle metsänomistajalle voisi veronpalautuksen suorittaa taksojen mukaan.
    Järjestelmä voisi vilkastuttaa puunmyyntiäkin.

    Rane

    Jätkän mallin kustannukset valtiolle olisivat vaikeasti budjetoitavat.
    Siinäkin töiden tekemistä pitäisi valvoa ja tulkitsisiko EU että yritetään kiertää tuen ennakkohakemista?

    Jätkä

    Verovähennysoikeuden voisi hakea ennakkoon ja se voitaisiin tarkistaa koealamenetelmin. Jos tekijä olisi yrittäjämetsuri, jälkitarkastusta ei tarvitseisi tehdä sen jälkeen, kun yrittäjä on taitonsa näyttänyt.
    Metsänomistajan omatoimiset rääpimiset pitäisi tietenkin tarkastaa jopa moneen kertaan.
    Huomattava osa verorahasta palautuisi metsuriyrittäjien työllistymisen kautta yhteiskunnan hyödyksi.
    Monella yrittäjällä on täälläpäin myös palkattuja metsureita, joiden töistä yrittäjä vastaa. Jälki on ollut yleensä kelvollista ja pinta-alat oikein tehtyinä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)